25. Unkari

Luvun sisällys


25.1 Unkari pähkinänkuoressa
25.2 Maatalousvaltaisesta teollistuneeseen

25.3 Vuoristen valtioiden ympäröimä

25.4 Tonava
25.5 Budapest

25.1 Unkari pähkinänkuoressa

Unkarin pinta-ala on 93 030 neliökilometriä, joka on vähän yli neljäsosa Suomen pinta-alasta (338 434 km2). Väestöä Unkarissa on kuitenkin lähes kymmenen mljoonaa.

Unkari on Suomen tavoin tasavalta, jota johtaa presidentti ja eduskuntamme vastaava parlamentti.

Unkarin pääkaupunki on Budapest, jossa on yli 1,7 miljoonaa asukasta. Muita suuria kaupunkeja ovat Debrecen ja Miskolc. Maan bruttokansantuotteesta kaksi kolmannesta on palveluista, ja vajaa kolmannes teollisuudesta, kun taas maatalouden osuus on vähentynyt alle viiteen prosentiin.



Rahayksikkö on forintti. Unkarissa puhutaan suomen sukulaiskieltä unkaria.

Maa on valtaosin alavaa, vain pohjoisessa on matalaa vuoristoa. Suurin järvi on Balaton ja pisimmät joet Tisza ja Tonava.

Unkarissa vallitsee mannerilmasto, joten talvella on melko kylmää ja lunta on maassa yli kuukauden päivät. Kesällä on hyvin lämmintä ja alkukesän rankkasateiden jälkeen melko kuivaa. Vuoden kokonaissadanta jää Unkarissa yleensä alle 700 millimetrin.

25.2 Maatalousvaltaisesta teollistuneeseen

Unkari pysyi hyvin pitkään, aina toiseen maailmansotaan asti, maatalousvaltaisena maana. Sodan jälkeen tapahtui voimakas teollistuminen.

Nykyisin valtaosa viennistä on erilaisia koneenosia esimerkiksi autoihin. Myös tietotekniikkaa viedään ulkomaille ja maataloustuotteiden vienti on selvästi vähentynyt.

Maataloutta harjoitetaan edelleenkin suurten kaupunkien ulkopuolella, mutta monesti tuotteet käytetään itse tai ne päätyvät oman kylän markkinoille. Poikkeuksena mainittakoon maailmalla hyvin tunnetut viinit, punaviini Egri Pikavier ja Tokaji, joka tunnetaan makeana jälkiruokaviininä.

Maaseudun suuri ongelma on ikääntyminen. Nuoret haluavat kouluttautua, joten pienten kylien ihmisten keski-ikä on kohonnut huomattavasti etenkin 2000-luvulla. Kuitenkin unkarilaiset ovat hyvin ylpeitä kotiseudustaan ja unkarilaisuudestaan.

Pitkä historia näkyy kylien ja kaupunkien rakennuksissa. Vanhoja hyvin säilyneitä linnoja ja raunioitakin on paljon ja kaupungeissa on upeita vanhoja rakennuksia historian eri aikakausilta.

Kuva: Unkarin aroa, pustaa. Unkarin elinkeinot ovat perustuneet aiemmin maatalouteen.

25.3 Vuoristen valtioiden ympäröimä

Unkarin pinnanmuodot ihmetyttävät, kun vertaa sitä naapurivaltioihin. Naapurivaltiossa Itävallassa on Alpit, Slovakiassa Tatra, Ukrainassa ja Romaniassa Karpaatit.

Jokaisessa Unkarin seitsemässä rajanaapurivaltiossa on korkeita vuoria. Kuitenkin Unkari on valtaosin alankoa, ja vain lännessä ja pohjoisessa on vähän myös ylänköä.

Unkarin alankoa halkovat monet joet pisimpinä Tonava ja sen sivujoki Tisza. Nämä joet luovat perustan mittavalle maatalouden harjoittamiselle Ison Unkarin alangolla.

Alangon maaperä on hienoa hiekkamaata, lössiä. Valtaosa Pohjois-Unkarin luonnonvaraisesta lössialueesta on aroa, jota Unkarissa kutsutaan pustaksi.

25.4 Tonava

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki (2 848 km). Se saa alkunsa Schwarzwaldin rinteiltä Saksasta ja laskee Romaniassa Mustaanmereen.

Tonava yhdistää idän ja lännen, sillä se on ainoa Euroopan joki, joka virtaa näin pitkän matkan lännestä itään. Se kulkee kymmenen valtion alueella ja on paikoitellen myös valtioiden rajana.

Joen varrella on neljän maan pääkaupungit. Lisäksi joen varrella on kymmeniä muita kaupunkeja ja satamia. Sen yli on rakennettu satoja siltoja.

Tonava on ollut satojen vuosien ajan tärkeä kauppareitti, sillä se on liikennekelpoinen lähes koko pituudeltaan. Pääuoman lisäksi noin 60 sivujokea tarjoavat laivaliikenteelle kulkukelpoisia reittejä. Tonavan vesiliikenne on erittäin vilkasta, ja joella liikennöi rahtilaivoja, proomuja ja vesibusseja.

Serbian ja Romanian rajalla Tonava on uurtanut Euroopan syvimmän rotkolaakson, Rautaportin, jonka pystysuorat seinät nousevat 800 metrin korkeuteen. Rautaportissa sijaitsee Tonavan suurin voimalaitos, jonka lisäksi joessa on n. 60 pienenpää voimalaitosta. Joen vettä käytetään myös peltojen kasteluun, ja noin kymmenen miljoonaa ihmistä saa siitä juomavetensä.


Unkarin pääkaupunki Budapest on Tonavan varrella.

Tonavan suisto eli kostea alue, jossa joki laskee mereen, on 60 km leveä ja noin 5 000 neliökilometriä laaja. Tonavan suisto on ylhäältä katsottuna viuhkamainen kosteikkoalue Romanian ja Ukrainan rajalla. Alue tunnetaan runsaasta linnustostaan. Alueella pesii tai talvehtii sellaisia lajeja, joiden kanta on huvennut vähiin kaikkialla maailmassa, kuten pikkumerimetsoja, punakaulahanhia ja kiharapelikaaneja. Suistossa ja sen edustalla rannikolla tavataan paljon kalalajeja, joista pyydetyimpiä ovat karppi ja kaviaarin lähteenä tunnettu sampi. Monet kotoperäiset kalalajit ovat kuolleet, koska pelloilta tulleet haitalliset torjunta-aineet sekä asutuksen, liikenteen ja teollisuuden jätevedet likaavat Tonavaa.

Tonava on tulvinut kautta historian. Pitkään jatkuneet sateet sen yläjuoksulla voivat nostaa veden pintaa, jolloin tulviva vesi peittää alleen rantakaupunkeja, katkoo teitä ja rikkoo siltoja. Tulvien paheneminen on yhdistetty maankäytön muutoksiin, kuten metsien raivaamiseen ja kosteikkojen hävittämiseen. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan lisäävän sateita ja tulvien mahdollisuuksia Euroopassa.


Tonavan valuma-alue sivujokineen. Löydätkö seuraavat valtiot: Saksa, Tšekki, Slovakia, Sveitsi, Itävalta, Slovakia, Unkari, Kroatia, Serbia, Bosnia-Hertsegovina, Romania, Moldova ja Bulgaria? Mihin mereen Tonava laskee?

25.5 Budapest

Pääkaupunki Budapest huokuu sekä historiaa että nykyisin myös vilkasta yöelämää. Kaupunki jakautuu selkeästi kahtia, koska Tonava kulkee sen halki ja vain sillat yhdistävät osat toisiinsa.

Buda on läntinen osa, joka sijaitsee korkeilla mäillä. Siellä on myös vanha linna, joka näkyy koko kaupunkiin.

Pestin puoli on alavaa, ja siellä sijaitsee Unkarin upea parlamenttitalo. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että sen sisustukseen on käytetty 40 kiloa kultaa.

Moni matkaaja suuntaa Unkarissa nimenomaan kaupunkilomalle Budapestiin. Yksi ohittamaton kohde on unkarilainen kylpylä. Budapestin tunnetuin kylpylä on nimeltään Gellert.

Kylpylöissä vesi tulee maan uumenista ja on hyvin lämmintä, yleensä noin 40 astetta. Vesi on todettu terveysvaikutteiseksi, joten unkarilaiset myös juovat lähteistä saamaansa vettä.