16. Islanti
Luvun sisällys
16.1 Laavasta syntynyt
16.2 Valtiona lilliputti – luonnonolojen armoilla
16.3 Tutki Islantia
16.4 Kylmiä ja kuumia luonnonvoimia
16.5 Video: Vesihöyryä maan uumenista
16.6 Video: Kiehuvaa vettä
16.7 Reykjavik
16.8 Elämäntavat uhkaavat luontoa
16.9 Lisätieto: Myvatn on hyttysjärvi
16.10 Lisätieto: Basalttimuodostelmia – totta ja tarua
16.11 Video: Trollipuisto
16.12 Lisätieto: Vesiputouksia
16.13 Video: Dettifossin putous
16.14 Video: Godafossin putous
16.1 Laavasta syntynyt
Islanti on syntynyt mannerlaattojen välistä rajusti purkautuneesta laavasta, kun Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat pyrkivät erkanemaan toisistaan. Laava jähmettyi valtaosin basaltiksi, joka on tummaa huokoista tuliperäistä kiveä.
Islanti on edelleen altis muutoksille, sillä 1960-luvulla sen eteläpuolelle syntyi pieni Surtseyn saari. Islanti kasvaa hitaasti, sillä erkanevat laatat liikkuvat noin kahden senttimetrin vuosivauhdilla.
Islanti on edelleen altis muutoksille, sillä 1960-luvulla sen eteläpuolelle syntyi pieni Surtseyn saari. Islanti kasvaa hitaasti, sillä erkanevat laatat liikkuvat noin kahden senttimetrin vuosivauhdilla.
16.2 Valtiona lilliputti – luonnonolojen armoilla
Islannissa on vain vajaa 324 000 asukasta ja pinta-alakin (103 000 km2) on alle kolmannes Suomen pinta-alasta. Väestöstä kolmasosa asuu maan pääkaupungissa Reykjavikissa. Jopa 90 % Reykjavikin asunnoista lämmitetään kallioperästä kumpuavalla geotermisellä energialla. Lämpöä riittää myös kasvihuoneiden lämmitykseen.
Maa on yli puolet vuodesta valtaosin asuinkelvotonta seutua. Laava ja siitä kumpuava lämpö liikuttavat jäätiköitä, lunta sekä maata talvikuukausina täysin ennalta arvaamattomasti. Monet sisämaan tiet ovat suljettuina suurimman osan vuodesta. Luonnon arvaamattomuuden vuoksi Islannin sisäinen lentoliikenne on hyvin vilkasta.
Kuva: Valasturismi houkuttelee turisteja kaikkialta maailmasta.
Islannissa on vain vajaa 324 000 asukasta ja pinta-alakin (103 000 km2) on alle kolmannes Suomen pinta-alasta. Väestöstä kolmasosa asuu maan pääkaupungissa Reykjavikissa. Jopa 90 % Reykjavikin asunnoista lämmitetään kallioperästä kumpuavalla geotermisellä energialla. Lämpöä riittää myös kasvihuoneiden lämmitykseen. Maa on yli puolet vuodesta valtaosin asuinkelvotonta seutua. Laava ja siitä kumpuava lämpö liikuttavat jäätiköitä, lunta sekä maata talvikuukausina täysin ennalta arvaamattomasti. Monet sisämaan tiet ovat suljettuina suurimman osan vuodesta. Luonnon arvaamattomuuden vuoksi Islannin sisäinen lentoliikenne on hyvin vilkasta.
Kuva: Valasturismi houkuttelee turisteja kaikkialta maailmasta.
16.3 Tutki Islantia
© Janne Roininen, Juha Salminen & e-Oppi Oy
16.4 Kylmiä ja kuumia luonnonvoimia
Islanti tunnetaan maailmalla tulivuoristaan. Kuitenkin näkyvin piirre Islannin luonnossa ovat jäätiköt, jotka kattavat noin 10 % valtion pinta-alasta. Suurin jäätikkö on Vatnajökull, yli 8 000 km2. Jäätiköt pienenevät kuitenkin ilmaston lämpenemisen myötä.
Islannissa on monta aktiivista tulivuorta, tunnetuimpana Hekla. Viimeisin koko Euroopan lentoliikennettä rajoittanut tapahtuma oli tulivuori Eyjafjöllin purkautuminen vuonna 2010. Eyjafjöll syöksi useita päiviä tuhkaa jopa kahdeksan kilometrin korkeuteen.
Geysir on tuliperäisestä kalliosta syöksyvä kuuma vesipatsas. Geysireistä tunnetuin on tietysti Geysir. Tämä vanha, kuumaa vettä uumenistaan ilmaan jopa 60 metrin korkeuteen syössyt suihkulähde on antanut moneen kieleen yleisnimen kuumille lähteille.
Nykyisin tämä vanhus purkautuu enää muutaman kerran päivässä ja vain kymmenen metrin korkeuteen. Vieressä on paljon aktiivisempi Strokkur, joka purkautuu muutaman minuutin välein jopa 20 metrin korkeuteen.
Maapallon sisäinen lämpö näkyy Islannissa myös kiehuvina, yli 100-asteisina mutalähteinä ja kuumaa vesihöyryä puhaltavina reikinä maankamarassa. Niiden alueilla maan pintakuori on hyvin ohutta, paikoin vain kymmenen senttiä. Alueilla on erittäin vaarallista kulkea muualla kuin merkityillä poluilla.
Pohjois-Islannin asukkaat kertovat, että joka kesä toistakymmentä turistia pelastetaan kiehuvasta mudasta. Luonnollisesti tämä aiheuttaa pahoja palovammoja.
Vuonna 2010 islantilaisen tulivuoren purkaus sotki Euroopan lentoliikenteen moniksi viikoiksi, sillä tuhkaa levisi Euroopan ilmaan niin että koneiden lentäminen ei ollut turvallista.
16.5 Video: Vesihöyryä maan uumenista
16.6 Video: Kiehuvaa vettä
16.7 Reykjavik
Maan pääkaupunki Reykjavik on kuin koko valtio: yhtä aikaa pieni ja suuri. Kaupungissa ja sen ympäristössä asuu kolmannes Islannin väestöstä. Kaupunki saa energiansa täysin geotermisen energian avulla. Jopa Reykjavikin kadut lämmitetään talvisin.
Entinen uusiutumattomien energiavarojen aiheuttama ilman saastuminen ja rakennusten likaantuminen ovat menneisyyttä: Reykjavikia kutsutaan nykyisin Euroopan puhtaimmaksi pääkaupungiksi.
Reykjavik.
Kaupunki näyttää pikkukaupungilta, koska korkeita kerrostaloja ei ole. Kaupunkikuva on pientalovoittoinen, mutta keskusta on siitä huolimatta hyvin vilkas etenkin turistisesongin aikaan. Kahviloita ja nykyisin myös isompia hotelleja on perustettu ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen. Päivisin kahvilat täyttyvät turisteista ja iltaisin myös yöelämä vilkastuu.
Kaupungissa on myös valtavasti museoita ja muuta nähtävää myös kulttuurinälkäisille. Satamassa on vanhoja valaanpyyntialuksia.
Lyhyen matkan päässä on Islannin tunnetuimpia matkailukohteita, Blue Lagoon -niminen luonnonkylpylä. Kylpylän veden lämpö on lähellä ihmisen ruumiinlämpöä ja se on hyvin rikkipitoista. Tästä syystä siihen ei tarvitse lisätä puhtautta ylläpitäviä kemikaaleja.
Kylpylästä on tullut vuosien saatossa erittäin suosittu ihotauteja sairastavien ihmisten terveyslomakohde.
Entinen uusiutumattomien energiavarojen aiheuttama ilman saastuminen ja rakennusten likaantuminen ovat menneisyyttä: Reykjavikia kutsutaan nykyisin Euroopan puhtaimmaksi pääkaupungiksi.
Reykjavik.
Kaupunki näyttää pikkukaupungilta, koska korkeita kerrostaloja ei ole. Kaupunkikuva on pientalovoittoinen, mutta keskusta on siitä huolimatta hyvin vilkas etenkin turistisesongin aikaan. Kahviloita ja nykyisin myös isompia hotelleja on perustettu ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen. Päivisin kahvilat täyttyvät turisteista ja iltaisin myös yöelämä vilkastuu.
Kaupungissa on myös valtavasti museoita ja muuta nähtävää myös kulttuurinälkäisille. Satamassa on vanhoja valaanpyyntialuksia.
Lyhyen matkan päässä on Islannin tunnetuimpia matkailukohteita, Blue Lagoon -niminen luonnonkylpylä. Kylpylän veden lämpö on lähellä ihmisen ruumiinlämpöä ja se on hyvin rikkipitoista. Tästä syystä siihen ei tarvitse lisätä puhtautta ylläpitäviä kemikaaleja.
Kylpylästä on tullut vuosien saatossa erittäin suosittu ihotauteja sairastavien ihmisten terveyslomakohde.
16.8 Elämäntavat uhkaavat luontoa
Islannin laavatasankoa.
Vain neljäsosa Islannista on kasvillisuuden peitossa. Puusto on aiemmin hakattu pois, eikä luonto ole pystynyt uusiutumaan viileässä ilmastossa. Kasvillisuus on lähinnä tundraa, puina vain vaivais- ja tunturikoivua sekä pihlajia ja pajukkoa. Tundralle tyypillistä jäkälikköä ja sammalta on runsaasti. Etenkin pohjoisosissa on myös huomattavan laajoja laavatasankoja, joissa kasvit eivät menesty.
Islannissa lampaat ovat saaneet aina laiduntaa vapaina. Samoin poroja elää luonnonvaraisina Itä-Islannissa. Nämä ihmisten tuomat eläimet pitävät omalta osaltaan huolen kasvillisuuden niukkuudesta laiduntaessaan tehokkaasti jäkäliä ja ruohostoja. Islannin tyypillisin eläin on kuitenkin islanninhevonen, joka on elänyt täysin eristettynä muista hevosroduista. Islanninhevosta suojellaan tiukasti, ja esimerkiksi ulkomaille lähtevä islanninhevonen joutuu pitkään karanteeniin takaisin Islantiin palatessaan.
Islanninhevosia eli islanninponeja etenemässä niille tyypillisessä askellajissa.Luonnonvaraisina Islantia ympäröivissä merissä elävät valaat ovat islantilaisille tärkeä pyyntikohde. EU:n asettavat rajoitukset ovat omalta osaltaan eristäneet Islantia, koska valaanpyynti on ollut taloudellisesti hyvin merkittävää, eivätkä islantilaiset ole näin ollen suostuneet pyyntirajoituksiin saarta ympäröivillä merillä. Nykyisin pyynti on vähentynyt, eikä se uhkaa valaskantoja. Valaanpyynnin rinnalle on tullut toinen elinkeino, valassafarit. Valtava määrä turisteja käy vuosittain entisten valaanpyyntialusten ja muiden alusten kyydissä katsomassa ja jopa koskemassa valaita.
Valassafarit houkuttelevat turisteja. Moni kalastusalus tai valaiden pyyntialus onkin muutettu valassafarialukseksi.
16.9 Lisätieto: Myvatn on hyttysjärvi
Pohjois-Islannissa on saaren tunnetuin järvi Myvatn (suomeksi hyttysjärvi). Järvi on kuuluisa linnuistaan, sillä siellä on sanottu pesivän enemmän sorsalajeja kuin missään muussa järvessä maailmassa. Telkkien, haapanoiden, sinisorsien ja monien muiden tavallisten sorsalintujen lisäksi siellä pesii säännöllisesti esimerkiksi kuikkalintuihin kuuluva amerikanjääkuikka sekä valtava määrä muita vesilintuja ja kahlaajia.
Valtavan lintumäärän pesiminen täällä selittyy valtaosin suojaisilla pesäpaikoilla ja erityisen runsaalla ravinnon määrällä.
Islanninponeja. Huomaa hyönteisten valtava määrä. Myvatn.
Myvatn on tunnettu valtavasta hyönteismäärästä. Siellä käydessään turisti tuskailee hyttysten, mäkärien, kärpästen ja erilaisten vesikorentojen pyöriessä pään ympärillä ja tunkeutuessa jokaiseen mahdolliseen avoimeen reikään eli korviin, sieraimiin ja myös silmiin.
Kummallista kyllä, ympärillä pörräävät otukset pistävät harvoin, mutta siitä huolimatta tyypillinen turisti käveleekin järven tasaisten rantamaisemien halki hyttyshattu visusti päässä.
Islanninponeja. Huomaa hyönteisten valtava määrä. Myvatn.
Valtavan lintumäärän pesiminen täällä selittyy valtaosin suojaisilla pesäpaikoilla ja erityisen runsaalla ravinnon määrällä.
Islanninponeja. Huomaa hyönteisten valtava määrä. Myvatn.
Myvatn on tunnettu valtavasta hyönteismäärästä. Siellä käydessään turisti tuskailee hyttysten, mäkärien, kärpästen ja erilaisten vesikorentojen pyöriessä pään ympärillä ja tunkeutuessa jokaiseen mahdolliseen avoimeen reikään eli korviin, sieraimiin ja myös silmiin.
Kummallista kyllä, ympärillä pörräävät otukset pistävät harvoin, mutta siitä huolimatta tyypillinen turisti käveleekin järven tasaisten rantamaisemien halki hyttyshattu visusti päässä.
Islanninponeja. Huomaa hyönteisten valtava määrä. Myvatn.
16.10 Lisätieto: Basalttimuodostelmia – totta ja tarua
Myvatn-järven itälaidalla on uskomattoman upea Dimmuborgir. Alue tunnetaan valtavasta määrästä ylös maasta kohoavista basalttimuodostelmista. Paikalliset kutsuvat aluetta trollipuistoksi, koska muodostelmat näyttävät valtavilta kivettyneiltä peikoilta.
Dimmuborgir on vallannut myös paikan islantilaisten lasten sydämissä, sillä joulun aikaan siellä liikkuvat "jouluveikot" (Yule Lads). Kolmetoista peikkomaista mieshahmoa laskeutui tarun mukaan vuorilta joulun aikaan yksi kunakin yönä. Lapset jättivät hienoimmat kenkänsä ikkunalle, johon hahmot jättivät lahjoja. Tuhmille lapsille ilmestyi kenkään peruna.
Nykyisin joulun aikaan lapset käyvät katsomassa hahmoja Dimmuborgirissa. Kullakin hahmolla kerrotaan myös olevan ilkikurisia tapoja, esimerkiksi yksi sulkee aina ovia, toinen vie talosta makkarat ja kolmas kurkkii ikkunoista. Ehkäpä näitä hahmoja voi tavallaan verrata tonttuihimme.
Islannin kallio on basalttia, joka on syntynyt nopeasti jähmettyneestä magmasta.
Dimmuborgir on vallannut myös paikan islantilaisten lasten sydämissä, sillä joulun aikaan siellä liikkuvat "jouluveikot" (Yule Lads). Kolmetoista peikkomaista mieshahmoa laskeutui tarun mukaan vuorilta joulun aikaan yksi kunakin yönä. Lapset jättivät hienoimmat kenkänsä ikkunalle, johon hahmot jättivät lahjoja. Tuhmille lapsille ilmestyi kenkään peruna.
Nykyisin joulun aikaan lapset käyvät katsomassa hahmoja Dimmuborgirissa. Kullakin hahmolla kerrotaan myös olevan ilkikurisia tapoja, esimerkiksi yksi sulkee aina ovia, toinen vie talosta makkarat ja kolmas kurkkii ikkunoista. Ehkäpä näitä hahmoja voi tavallaan verrata tonttuihimme.
Islannin kallio on basalttia, joka on syntynyt nopeasti jähmettyneestä magmasta.
16.11 Video: Trollipuisto
16.12 Lisätieto: Vesiputouksia
Koska Islannissa sataa paljon ja jäätiköistä sulaa paljon vettä, Islannissa on paljon jokia ja putouksia.
Dettifoss on yksi monista Islannin vesiputouksista. Putous on 45 metriä korkea ja yli 100 metriä leveä.
Sen virtaama on yli 500 kuutiota sekunnissa, mikä on enemmän kuin yhdessäkään toisessa putouksessa Euroopassa. Maailmallakin se kuuluu suurimpiin putouksiin, joiden alkulähteenä on jäätikkö.
Dettifossissa virtaa valtava määrä vettä.
Dettifoss on yksi monista Islannin vesiputouksista. Putous on 45 metriä korkea ja yli 100 metriä leveä.
Sen virtaama on yli 500 kuutiota sekunnissa, mikä on enemmän kuin yhdessäkään toisessa putouksessa Euroopassa. Maailmallakin se kuuluu suurimpiin putouksiin, joiden alkulähteenä on jäätikkö.
Dettifossissa virtaa valtava määrä vettä.