23. Puola
Luvun sisällys
23.1 Suuri tuntematon Puola
23.2 Puolan maisema-alueet
23.3 Puolan suuret joet laskevat Itämereen
23.4 Puolalaista elämää
23.5 Rikkaat luonnonvarat, kasvava talous
23.1 Suuri tuntematon Puola
Puola on Suomen kokoinen valtio Itämeren etelärannalla. Toinen tapa kuvailla Puolan sijaintia on esitellä se itäisen Keski-Euroopan valtiona. Puolalaisia on lähes 40 miljoonaa. Se on siis Euroopan isoimpia valtioita sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan.
23.2 Puolan maisema-alueet
Pohjoisen alangot ovat Puolan tärkeimpiä viljanviljely- ja karjatalousalueita.
Hienoja maisemia on matalalla, hiekkaisella Itämeren rannalla. Hiekkadyynit ja kynnäkset muodostavat merenrantamaiseman, jollaista Suomessa näkee vain Hangossa. Ei ihme, että rannikon tärkeä elinkeino on turismi.
Puolan koillisosan ylänköalueilla on useita järviä.
Etelässä kohoavat Sudeettien, Karpaattien ja Tatran vuoristot. Tatra-vuoriston Rysy on Puolan korkein huippu. Se kohoaa 2 499 metrin korkeuteen. Vuoristometsissä kasvaa havupuita ja maata on hankala viljellä, mutta turismi on tärkeä elinkeino.
Puolan kartta.
23.3 Puolan suuret joet laskevat Itämereen
Jokien varrelle ihmiset ovat asettuneet asumaan hyvien viljelymaiden, puhtaan veden ja kalansaaliiden vuoksi. Joet ovat kulkuväyliä, joita pitkin ovat kulkeneet niin kauppatavarat, sotajoukot kuin uudet ajatuksetkin.
Puolan suurimmat kaupungit pääkaupunki Varsova, Krakova, Lódz, Wroclaw ja Poznan sijaitsevat kaikki jokien varsilla. Tärkeimmät satamakaupungin Gdansk, Gdynia, Swinooujscie ja Szczecin sijaitsevat jokisuilla Itämeren rannalla.
Puolan joet virtaavat teollisuus- ja maatalousalueiden läpi. Wisla eli Veiksel.
23.4 Puolalaista elämää
Puolalaiset ovat melko yhtenäinen kansa. Miltei kaikki puhuvat äidinkielenään puolaa, ja 87 % väestöstä on katolilaisia. Ortodokseja, protestantteja ja juutalaisia on jonkin verran. Puolan rajojen lähettyvillä asuu vähemmistöinä esimerkiksi saksalaisia, valkovenäläisiä romaneja, ukrainalaisia, armenialaisia ja tataareja.
Puolalaisesta kulttuurista tulee useimmille mieleen Chopinin pianomusiikki ja kahden Nobel-palkinnon saaneen Marie Curien tutkimukset röntgen-säteillä. Puolan raskas historia, maan monet jakamiset ulkovaltojen kesken, toisen maailmansodan kuusi miljoonaa kuollutta ja juutalaisten tuhoamisleirit ovat jättäneet jälkensä ihmisiin ja kulttuuriin.
Kaupunkiretkiä Puolassa
Puolalaisen kulttuurin tyyssija on Krakova. Se syntyi ikivanhalle kauppareitille, jonka kautta kuljetettiin maataloustuotteita, riistaa ja hunajaa Kiovaan ja sieltä jokia pitkin aina Bysanttiin asti. Krakovan yliopisto on perustettu 1300-luvulla. Se on Euroopan kolmanneksi vanhin yliopisto.
Toisessa maailmansodassa kaupunki säästyi totaaliselta tuholta, toisin kuin esimerkiksi Varsova tai Gdańsk. Hengissä säilynyt kulttuurieliitti muutti Varsovasta Krakovaan. Teollistamisen myötä Krakovasta tuli yksi Euroopan saastuneimmista alueista. Puolan ympäristöliike on saanut alkunsa Krakovassa. Krakovan vanhakaupunki on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon, johon pääsevät maailman ainutlaatuisimmat kulttuuri- ja luontokohteet. Krakovaan matkustetaan historian, museoiden ja festivaalien innoittamana.
Krakova.
Gdanskin telakalta sai vuonna 1980 alkunsa Solidaarisuus-ammattiliitto, jota johti Lenin-telakan sähkömies Lech Walesa. Vajaan kymmenen vuoden päästä Solidaarisuus-liike voitti vaalit ylivoimaisesti ja Puolaa vuosikymmeniä hallinneet kommunistit joutuivat luopumaan valta-asemastaan. Tämä tapahtuma vaikutti osaltaan Euroopan valtarakenteiden muuttumiseen.
Varsova on kahden miljoonan asukkaan kaupunki Veiksel-joen varrella. Se tuhottiin lähes täydellisesti Hitlerin käskystä toisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen jälleenrakennettu Varsova on palautunut jälleen talouden, tieteen ja kulttuurin keskukseksi, jossa on korjattu vanhaa ja rakennettu uutta modernia kaupunkia.
Varsova.
23.5 Rikkaat luonnonvarat, kasvava talous
Maatalous on Puolalle tärkeä elinkeino
Hedelmällinen maaperä ja Suomea leudompi ilmasto ja laajat alangot jokivesineen ovat oiva yhdistelmä maataloudelle. Yhä useammin ulkomaiset monikansalliset suuryhtiöt omistavat maatilat. Maatalouden osuus rahallisesti ei ole enää kovin merkittävä. Suuri osa tuotannosta tulee suurtiloilta, jotka usein ovat yhteistyössä suurten vähittäiskauppaketjujen kanssa. Monet puolalaiset ovat osa-aikaviljelijöitä pientiloillaan ja hankkivat muita tuloja tilan ulkopuolelta.
Tyypillisiä puolalaisia maataloustuotteita ovat peruna, hedelmät ja sianliha. Puolalaisia omenia näkee usein meilläkin hedelmätiskeissä. Kuten maatalouden tuotteista voi päätellä, puolalaisen keittiön kulmakivet ovat liha, perunat ja leipä. Kaalipata, bigos, jossa on sianlihan, sipulin ja sienten lisäksi myös makkaraa, on tyypillinen talviruoka. Joulupöydän herkku on hyytelöity karppi, ja muina juhlapyhinä saatetaan tarjota omenoilla täytettyä ankkaa karpalohyytelön kera.
Lampaita puolalaisessa maalaismaisemassa.
Maailman rikkaimmat esiintymät kalkkia, kivihiiltä, ruskohiiltä, kuparia ja liitua, lisäksi sinkkiä, lyijyä, rikkiä, suolaa ja hopeaa
Puolan teollisuuden perustan muodostavat rikkaat luonnonvarat kivihiili ja maakaasu energiantuotantoon sekä rikki, kupari, hopea ja lyijy raaka-aineiksi. Erikoisempia ja runsaita luonnonvaroja ovat suola ja meripihka.
Merkittävimpiä teollisuuden aloja ovat elintarvike-, auto-, kemikaali- sekä kone- ja laiteteollisuus. Terästeollisuudella on vahva asema, ja Puola on edelleen maailman suurimpia hiilen tuottajia. Kivihiiltä viedään muihin EU-maihin. Muun muassa Helsingissä käytettävä kivihiili on peräisin Puolasta ja Venäjältä. Hiilentuotanto on kuitenkin ollut vähenemässä. Hiilen ja öljyn poltosta aiheutuu pääosa hiilidioksidipäästöistä. Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Tutki Mustaa kolmiota.
Kasvava talous vaurastuttaa kansaa
Puolan talous on kasvanut kohisten Euroopan unioniin (v. 2004) liittymisen jälkeen. Silti työttömyys on melko korkea ja elintaso alhaisempi kuin meillä Suomessa. Puolan talous on muuttunut merkittävästi parinkymmenen viime vuoden aikana. Aikaisemmin hiilentuotanto, teollisuus ja maatalous olivat tärkeimmät tuotannon alat. Nykyään niiden merkitys on vähentynyt ja palvelusektorin lisääntynyt.
Puolan teollisuus perustuu mm. suuriin hiilivarantoihin.