2.27 Soinnut

Tärkeää

  1. Sointu on vähintään kolme säveltä, jotka soivat samaan aikaan.
  2. On olemassa duuri- ja mollisointuja sekä vähennettyjä sointuja.
  3. Soinnun laatu selviää etumerkinnän avulla.
  4. Duurisoinnun pohjasävel on Euterpe-helminauhassa valkoisen helmen kohdalla. Mollisointu taas alkaa keltaisesta helmestä ja terssin kohdalla on valkoinen helmi. Jos soinnun perus- ja terssisävel ovat keltaisen helmen kohdalla, on kyseessä vähennetty sointu.

Soinnut

Kun säestät vaikka ukulelella laulavaa ystävääsi, käytät säestyksessä yleensä sointuja.


Kolmisointu

Kolmisointuun kuuluu kolme säveltä. Alimmainen on soinnun pohjasävel, sitten tulee terssi ja sitten kvintti. Soinnussa on siis kaksi intervallia, terssi ja kvintti pohjasävelestä alkaen.



Nuottiviivastolla sointu näyttää usein hiukan lumiukolta, sillä siinä on kolme nuottia päällekkäin.
Jos opettajasi säestää luokkaa pianolla, käyttää hänkin säestyksessä useimmiten sointuja.



Pohjasävel, terssi ja kvintti voivat kuitenkin olla missä tahansa järjestyksessä soinnussa. Pohjasävelen ei tarvitse olla alimpana. Silloin kyseessä on sointukäännös.



Sointu voi olla joskus vaikea hahmottaa. Silloin auttaa, kun siirrät nuotteja niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Esimerkiksi tällä tavalla:


Sointuasteet

Sointuasteet
I ensimmäinen
II toinen
II kolmas
IV neljäs
V viides
VI kuudes
VII seitsemäs
Sointujen kohdalla puhutaan sointuasteista. Soinnun aste määräytyy sävellajin perussävelestä laskemalla. Jokaisessa duurissa ja mollissa on seitsemän sointuastetta, sillä jokainen asteikon sävel voi olla soinnun pohjasävelenä.

Asteikon perussävel on DO:n kohdalla. Kolmannen asteen soinnun pohjasävel taas on silloin MI, neljännen FA, viidennen SO ja niin edelleen.

Sointuasteet merkitään roomalaisin järjestyslukua tarkoittavin numeroin. Sointuasteet ovat: Logiikka roomalaisissa numeroissa on tämä: I on yksi ja V on viisi. IV puolestaan tarkoittaa ”viidestä pois yksi” ja VI tarkoittaa ”viisi plus yksi” jne.

DUURI ja sointuasteet

Jotta sävellajin tunnistaa, täytyy duurissa kysyä missä on DO?

Esimerkiksi D-duurissa perussävel on d. Tällöin d on DO. Ensimmäisen asteen soinnun pohjasävel on siis myös d. Viidennen asteen soinnun pohjasävel taas on silloin kvintin päässä perussävelestä eli a. Duurissa I, IV ja V-aste ovat duurisointuja.

HUOMIOI: Sinun täytyy löytää DO:n paikka tietääksesi sointuasteet! DO:n paikan löydät etumerkinnän avulla.

MOLLI ja sointuasteet

Mollisävellajeissa löydät sointuasteet aivan samalla tavalla kuin duurissa. Muista vain, että mollin perussävel ja samalla ensimmäinen aste löytyykin LA:n paikalta.

Euterpe-helmet ja sointuasteet

Helminauhassa kolmisointu rakentuu hyppäämällä kaksi kertaa yhden helmen yli! Esimerkiksi DO-MI-SO tai LA-DO-MI.

Nuottihelminauhassa duurisointujen pohjasävelet löytyvät valkoisista helmistä. Pohjasävel on niissä valkoinen, terssisävel keltainen.

Nuottihelminauhan mollisoinnut löytyvät keltaisten helmien kohdista. Keltainen helmi pohjasävelenä kertoo siis mollisoinnuista. Terssisävel on mollisoinnuissa valkoinen.

Poikkeus! Kun sekä pohjasävel että terssisävel ovat keltaisia, on kyseessä vähennetty sointu!

Tärkeitä sointukulkuja

Kaikki rock 'n' roll -kappaleet menevät saman sointukierron mukaan. Jos osaat soittaa yhden kappaleen, osaat soittaa kaikki. Esimerkiksi ukulelella. Joko tiedät mitkä soinnut tulevat mihinkin muissa sävellajeissa?

Kirjoita ja piirrä 27.1

Soinnuta. Valitse sopivat soinnut melodialle. Viivaston yläpuolella olevien viivojen kohdilla on aina uuden soinnun paikka. Voit kuunnella melodian ja kokeilla erilaisia sointuja. Soinnut löytyvät tämän tehtävän alapuolelta.

VINKKI! Tehtävä alkaa ja päättyy ensimmäisen asteen soinnulla.







Julius Caesar

Tiesitkö, että samoin kuin sanojen kirjoittaminen, myös numeroiden kirjoittaminen on muuttunut aikojen myötä? Meille tutuimmat ja matematiikankirjassakin opetettavat numerot ovat arabialalaiset numerot. Antiikin roomalaisten käytössä yleistyivät puolestaan niin sanotut roomalaiset numerot. Niitä käytetään yhä arabialaisten numeroiden rinnalla meilläkin. Roomalaiset numerot voit löytää usein vaikkapa kellotaulusta!

Ihan samoin myös ajanlasku on kehittynyt ja muuttunut. Aikaa on mitattu erilaisin jaksoin. Nykyisen ajanlaskumme kalenterin takana on roomalainen keisari Julius Caesar. Keisarin mukaan nimetty juliaaninen kalenteri on saanut vielä pieniä korjauksia ja kulkee siksi nyt nimellä gregoriaaninen kalenteri.

Julius Caesar halusi yhtenäistää aikansa varsin moninaisen ajanlaskusysteemin. Julius Caesarin uuden kalenterin kehitteli tähtitieteilijä Sosigenes. Hän laski jokaiselle kuukaudelle mahdollisimman sopivan pituuden ja maaliskuu, Mars-jumalan mukaan nimetty kuukausi, kohdistettiin uudelleen kevääseen, josta se oli epätarkan kalenterin takia siirtynyt vähitellen pois.

Julius Ceasar oli Rooman valtakunnan johtaja. Hän syntyi noin sata vuotta ennen meidän ajanlaskumme alkua ja kuoli murhattuna alle 60-vuoden iässä. Caesar oli suuri sotilas, sotapäällikkö ja kirjailija. Hänen latinankielisiä ytimekkäitä lausahduksiaan käytetään edelleen puheessa. Esimerkiksi ”Sinäkin, Brutukseni” on sanonta, jolla yhä kuvataan pettymystä toiseen ihmiseen.

Julius Caesarin molemmat nimetkin elävät edelleen länsimaisten ihmisten elämässä. Caesar halusi jättää jälkensä uuteen kalenteriinsa ja nimesi yhden kuukausista omalla nimellään. Heinäkuun nimi on yhä hyvin monella kielellä Juliuksesta johdettu, englanniksi July. Osaatko arvata, mistä hallitsijat ovat saaneet nimityksen keisari?

Haluatko tietää Caesarista lisää?

Lue: Asterix-sarjakuvat!

Katso elokuvia: Kleopatra, elokuva vuodelta 1963. Asterix ja Obelix vastaan Caesar, elokuva vuodelta 1999.

Kiinnostavatko sinua ajanlasku, tähtitiede, kuukausien nimeäminen ja roomalaiset numerot?

Hae tietoa: Julius Caesar, juliaaninen kalenteri, gregoriaaninen kalenteri, roomalaiset numerot, ajanlasku, karkauspäivä.

Selvitä kuka on säveltänyt oopperan Julius Caesarista.

Kirjoita ja piirrä 27.2

Piirrä sointuja. Piirrä duurisointuja.

1. Etsi ensin DO etumerkinnän perusteella.
2. Duurisävellaijeissa duurisoinnut ovat I, IV ja V asteen soinnut.



Kirjoita ja piirrä 27.3

Piirrä kolmisointuja.

1. Täydennä kolmisointu lisäämällä puuttuvat nuotit. Soinnun aste on määrätty. Katso huolellisesti mihin sinun pitää lisätä nuotteja.

2. Piirrä kolmisointu valmiin nuotin yläpuolelle.

3. Piirrä kolmisointu valmiin nuotin alapuolelle.

Kirjoita ja piirrä 27.5

Tee sointuanalyysi. Nimeä sointujen asteet.

Etsi ensin DO. Jokainen tehtävä päättyy ensimmäisen asteen sointuun. Siitä näet onko kyseessä duuri- vai mollisävellaji. Kirjoita sävellajin nimi nuottiavaimen alapuolelle. Duuri isolla kirjaimella ja molli pienellä kirjaimella. Nimeä sen jälkeen sointujen asteet.