2.19 Muunnemerkit

Tärkeää

Muunnemerkit muuttavat sävelen korkeutta.
Korotusmerkki korottaa, alennusmerkki alentaa ja palautusmerkki kumoaa edellä mainitut.
Samalla nuotin nimi muuttuu.

Korotus- ja alennusmerkki

Säveliä voidaan myös korottaa ja alentaa toisiksi, kuin mitä ne sävellajissa olisivat. Jos merkit ovat nuottikirjoituksen etumerkinnässä, ne vaikuttavat koko kappaleen ajan ja niitä sanotaan etumerkinnöiksi.

Jos korotus tai alennus on kappaleen tahdin sisällä, se myös vaikuttaa vain tahdin sisällä: seuraava tahtiviiva kumoaa väliaikaisen etumerkin vaikutuksen.

Korotusmerkki

Korotusmerkki korottaa nuotin korkeutta pienen sekuntin verran eli pianon koskettimilla seuraavaan oikealla olevaan koskettimeen. Samalla se muuttaa nuotin nimeä. Nuotti saa nimensä perään liitteen -is.

H	→	His
A	→	Ais
G	→	Gis
F	→	Fis
E	→	Eis
D	→	Dis
C	→	Cis

Alennusmerkki

Alennusmerkki madaltaa nuotin korkeutta pienen sekuntin verran. Nimi vaihtuu ja perään tulee vokaalinuotteihin -s ja konsonanttinuotteihin -es. Vokaalinuotteja ovat e ja a, konsonanttinuotteja c, d, f, g ja h.

H	→	B
A	→	As
G	→	Ges
F	→	Fes
E	→	Es
D	→	Des
C	→	Ces

Palautusmerkki

Jos nuotti on korotettu tai alennettu etumerkinnässä tai tahdin sisällä, mutta haluat palauttaa sen alkuperäiseksi nuotiksi, niin käytät palautusmerkkiä.

Se kumoaa korotus- tai alennusmerkin vaikutuksen tilapäisesti ja sen vaikutus lakkaa seuraavaan tahtiviivaan samoin kuin muiden tilapäisten korotus- ja alennusmerkkien vaikutus.

Enharmoniset sävelet

Jos kaksi erinimistä säveltä kuulostaa samalta, mutta näyttää erilaiselta viivastolla, niin ne ovat toistensa enharmonisia vastineita.

Asteikon MI ja TI ovat ääniä, joista on seuraavaan säveleen vain pienen sekuntin hyppy. Niistä tulee korottamalla seuraavan sävelen enharmoninen vastine. Löydät ne Euterpe-helminauhastasi punaisin kirjaimin kirjoitettuna.

Enharmonisuus ja oktaavialat

Myös kaksi eri oktaavialaan kuuluvaa nuottia voivat olla toistensa enharmonisia vastineita.

Nuotin oktaaviala määräytyy kuitenkin aina kantasävelen oktaavialasta. Siksi ces2 kuulostaa samalta kuin h1, mutta nuotit kuuluvat silti eri oktaavialaan.

Etumerkintä

Mikäli korotus- tai alennusmerkki tai jopa useampi on viivaston alussa, se siis vaikuttaa koko kappaleen ajan. Tätä kutsutaan etumerkinnäksi. Jo tähän saakka olet tietämättäsi tehnyt etumerkinnän joka kerta, kun olet kirjoittanut ensin nuottiavaimen ja sitten tahtiosoituksen. Olet laittanut etumerkinnän, jossa ei ole korotus- eikä alennusmerkkejä. Tämä etumerkintä määrää DO:n paikaksi c-nuotin. Etumerkintä riippuu aina nuottiavaimen ja tahtiosoituksen välissä olevien korotus- tai alennusmerkkien määrästä.

Merkkien järjestys

Sekä korotus- että alennusmerkeillä on sovittu järjestys ja paikka viivaston alussa. Ensimmäinen korotusmerkki on aina f:n ja toinen c:n paikalla. Ensimmäinen alennusmerkki on aina h:n ja toinen e:n paikalla.

Myös tässä on etumerkintä. Tässä etumerkinnässä ei ole korotus- eikä alennusmerkkejä.

Myös F-avaimella toimivat samat säännöt.

Jos etumerkinnässä on yksi korotusmerkki, se merkitään aina f-nuotin paikalle kaksiviivaiseen oktaavialaan. Se korottaa sävelen f säveleksi fis.

F-avaimella ensimmäinen korotusmerkki tulee pienen f-nuotin paikalle nuottiavaimen pisteiden väliin. Näin f on siis koko kappaleen ajan korotettu säveleksi fis.

Jos etumerkinnässä on kaksi korotusmerkkiä, ensimmäinen on f-nuotin ja toinen c-nuotin paikalla. Myös c:n paikalla oleva korotusmerkki merkitään toiseen oktaavialaan. Tämä toinen korotusmerkki muuttaa siis sävelen c säveleksi cis.

F-avaimella toinen korotusmerkki tulee pienen c:n paikalle ja korottaa siis c-sävelen. Tällä etumerkinnällä sekä f, että c ovat korotettuina koko kappaleen ajan oktaavialasta riippumatta.

Jos etumerkinnässä on yksi alennusmerkki se on h:n paikalla. Sävelestä tulee siis b. Tämä ensimmäinen alennusmerkki merkitään ensimmäiseen oktaavialaan.

F-avaimella ensimmäinen alennusmerkki tulee sävelen h kohdalle. Ihan niin kuin G-avaimellakin. Korotus- ja alennusmerkkijärjestys on sama nuottiavaimesta riippumatta. Ensimmäinen alennusmerkki merkitään suureen oktaavialaan.

Jos etumerkinnässä on kaksi alennusmerkkiä, ensimmäinen on h:n ja toinen e:n paikalla. E:n kohdalla oleva alennusmerkki merkitään toiseen oktaavialaan. Tämä toinen alennusmerkki muuttaa siis sävelen e säveleksi es.

F-avaimella toinen alennusmerkki merkitään pieneen oktaavialaan. Tämä alennusmerkki alentaa sävelen e säveleksi es. Alennettuina ovat siis h ja e. Koko kappaleen ajan.