Elokuvat, liikkuvat kuvat, olivat vuosisadan alun sotien runteleman maailman ihmisten pakopaikkoja. Niiden sanomassa on usein monta tasoa. Ne ovat hauskoja ja viihdyttäviä, mutta myös liikuttavia ja lohduttavia. Charlie Chaplinin maailmansotien väliseen aikaan sijoittuvassa elokuvassa Kultakuume (1925) on kuuluisa kengänsyöntikohtaus. Tässä rakastetussa pätkässä paremman elämän etsimisen kurjuus ja elokuvan huvittavuus yhdistyvät saumattomasti, kun Chaplinin kulkurihahmo syö hartaasti sitkeää kenkää.

Yhdysvaltalaiset Broadway-musikaalit, ajan viihdemusiikin, tarinankerronnan, tanssin ja laulujen muodostamana kokonaisuutena perivät vähitellen 1900-luvun alussa oopperan ja operetin kansanviihdyttäjän paikan. Musikaalit siirtyivät myös valkokankaille elokuvateattereihin!

Musikaaleista löytyy usein myös niitä lauluja, joilla elämään valetaan toivoa ja lohtua. Yksi tunnetuimpia musikaalilauluja on toisen maailmansodan aikainen kappale Somewhere over the Rainbow, jossa etsitään parempaa paikkaa sateenkaaren päästä. Kuuntele, millä intervallilla se alkaa.

Musikaalielokuva The Sound of Music (1965)

The Sound of Music on tarina von Trappin perheestä Itävallasta toisen maailmansodan ajalta. Itävalta taisteli itsenäisyytensä puolesta kuten niin moni muukin maa. Myös Suomi.

Von Trappin perheeseen kuuluu seitsemän lasta ja kapteeni-isä. Lapset ovat menettäneet äitinsä ja samalla heidän elämästään on kadonnut musiikki. Tarina alkaa siitä, kun taloon astelee persoonallinen lastenhoitaja Maria, joka tuo musiikin ja samalla ilon takaisin von Trappin taloon.

Sound of Musicissa laulut ovat tärkeä osa kerrontaa. Laululla lohdutetaan, kun ukkonen pelottaa, laululla puhutaan tunteista, kun ujostuttaa, laululla kannustetaan kävelemään, kun ei jaksaisi enää ja laululla muistellaan kotimaata tai kuollutta äitiä. Ja laululla lopulta paetaan myös sodan jaloista.

Kaikken tunnetuin Sound of Musicin lauluista lienee kuitenkin Do-Re-Mi, jonka avulla Maria opettaa lapset uudelleen laulamaan. Do-Re-Min elokuvaesityksessä jokainen seitsemästä lapsesta saa välillä olla yksi asteikon sävel. Myös laulunimet saavat jokainen pienen kuvauksen muistisäännöksi.

Sound of Music tuo esiin myös sodan pelottavat ja ahdistavat kasvot. Elokuvassa sota hiipii lähemmäs ja lähemmäs Trappin perhettä ja lopulta uhkaa viedä lasten isän. Sota tulee toisilleen läheisten ihmisten väliin ja kääntää rakastavaiset toisiaan vastaan isänmaan edun nimissä.

Sound of Musicin tarina sijoittuu maailmansodan aikaan, vaikka musikaali on tehty vuosikymmeniä myöhemmin. Siinäkin sodan kauhujen keskellä lohtu löytyy rakkaudesta. Samoin kun yhden rakkauden katkaisee sota, joka tekee siitä sopimatonta, toinen rakkaus kestää esteistä huolimatta. ”Siinä sinä olet ja rakastat minua, vaikka sinun ei saisi…” laulavat toisilleen kaksi, joiden ei olisi pitänyt rakastua.

Kuten huomaat, musikaali on suurien tunteiden tulkki kuten ooppera tai operettikin. Se on viihdemusiikin ja uusien teknologioiden keinoin toteutettu, mutta periaatteiltaan sama. Musikaalissakin musiikki ja tarina kulkevat elämän syvissä vesissä yhdessä ja kohtalo ohjaa ihmisiä toistensa luokse ja erottaa heitä toisistaan.

”Nothing comes from nothing,​ nothing ever could.​ So somewhere in my youth or childhood​ I must have done something good.”

"Mikään ei tule tyhjästä, koska mikään ei voi tyhjästä tulla. Siispä jotain hyvää minun on täytynyt tehdä elämässäni… saadakseni sinut!”

The Sound of Music, Something good.

Elokuvan takana ovat herrat Richard Rogers ja Oscar Hammerstein. Sound of Music inspiroi taiteilijoita ympäri maailmaa tänäkin päivänä.