Valistuksen aikaan vuonna 1789 Ranskassa laadittiin ihmisoikeuksien julistus. Siinä julistettiin, että jokainen ihminen on vapaa, ja vapaa myös puolustautumaan, jos hänen vapauttaan riistetään. Tuo ihmisoikeuksien julistus on vielä nykyisenkin länsimaisen tasa-arvoon eli kaikkien ihmisten samanlaiseen kohteluun pyrkimisen taustalla. Kaikkialla maailmassa tasa-arvoon ei pyritä vieläkään, mutta eurooppalainen ihanne se on ollut valistuksen ajasta ja Ranskan vallankumouksesta asti.

Tärkeimpiä ihmisoikeusjulistuksen ajatuksia olivat, että kansan pitää saada vaikuttaa asioihinsa, ei vain yksinvaltiaan, kuninkaan tai ruhtinaan. Lisäksi jokaisen ihmisen on saatava lain ja oikeuden edessä samanlaista kohtelua. Oli sitten jäänyt rikoksen uhriksi tai tehnyt itse väärin, oli sitten köyhä tai rikas. Hyvin tärkeä ja arvokas asia ihmisoikeusjulistuksen mukaan on jokaisen turvallisuus.

Musiikissakin vaikuttivat 1700-luvun lopulla järki ja tiede: musiikkiin kehiteltiin valistuksen aikana uusia selkeitä rakenteita. Musiikista tuli myös aiempaa tasa-arvoisemmin kaikkien musiikkia. Valistuksen ajan musiikkityyli on nimeltään klassismi.