Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1, T2, T3

Nuorta innostetaan tutkimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisten havaintojen ja moniaististen kokemusten kautta. Oppilasta rohkaistaan keskustelemaan havainnoista ja ajatuksistaan sekä perustelemaan näkemyksiään. Visuaalista havaitsemista ja ajattelua tehdään näkyväksi kuvin, poikkitaiteellisesti ja oppiainerajat ylittävästi eri ympäristöissä. Havaintoja ilmaistaan erilaisia tiedon tuottamisen tapoja käyttäen.

Kuvallinen tuottaminen T4, T5, T6,

Nuorta ohjataan syventämään kuvallisen ilmaisun taitojaan sekä kuvan tuottamisen keinojen, tekniikoiden ja materiaalien tuntemusta. Oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteitään ja soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvataiteellisissa teoksissaan. Oppilaan työskentelyä ohjataan tutkivaan lähestymistapaan sekä itsenäisessä että yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä.

Visuaalisen kulttuurin tulkinta T7, T8, T9

Oppilaan kanssa tarkastellaan kuvailmaisua sekä pohditaan, mitä taide ja muu visuaalinen kulttuuri ovat merkinneet ja merkitsevät eri aikakausina ja kulttuureissa yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Oppilas innostuu eri aikakausien ja kulttuurien kuvailmaisun tavoista ja soveltaa niitä oman taiteensa tekemisessä käyttäen kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä.

Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen T10, T11

Oppilaan kanssa keskustellaan esteettisistä, ekologisista ja eettisistä arvoista ympäristössä, taiteessa ja visuaalisessa kulttuurissa. Nuori tekee kestävänkehityksen mukaisia valintoja valitessaan kuvan tekemisen sisältöjä ja tapoja. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta ja opetellaan arvostamaan erilaisuutta. Nuorta ohjataan ottamaan kantaa näissä ilmeneviin arvoihin sekä vaikuttamaan kuvien avulla kulttuuriseen moninaisuuteen ja kestävän kehityksen vaalimiseen.

Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9 (valtakunnallinen OPS)

Kuvataiteen opetuksen tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja, ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä. Sisältöjen valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt. Sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen, tarkasteltavien kuvastojen, työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia.


S1 Omat kuvakulttuurit (valtakunnallinen OPS):
Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S1 Omat kuvakulttuurit (seudullinen painotus sisältöihin)
Omaa kuvakulttuuria voidaan lähestyä esimerkiksi oppilaan minäkuvaa tutkivasta ja vahvistavasta näkökulmasta ja eettisyyttä huomioiden.

Omina kuvakulttuureina voidaan käsitellä esimerkiksi:
Sosiaalisen median kuvastot, pelien kuvamaailma, fantasiakuvastot, musiikki, erilaisten harrastusten visuaalinen ympäristö, oman kodin ympäristö, oma muoti- ja esinekulttuuri, logot, tuotemerkit, graffitit, mainokset, julisteet, omakuvat, selfiet, videot, blogit, videoblogit, Youtube, pelitrailerit, hahmosuunnittelu.



S2 Ympäristön kuvakulttuurit (valtakunnallinen OPS):
Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit (seudullinen painotus sisältöihin):
Ympäristön kuvakulttuureja voidaan lähestyä esimerkiksi omaa elinympäristöä havainnoiden ja tutkien sekä vaikuttamaan pyrkien, kulttuuri- ja luonnonympäristöjen merkitystä pohtien.

Ympäristön kuvakulttuureina voidaan käsitellä esimerkiksi:
Mediakulttuuri – graafinen suunnittelu, mainoskuvat, uutiskuvat, valokuva, sarjakuva, animaatio, elokuva, liikkuvan kuvan lajityypit, virtuaaliset maailmat, sosiaalinen media, koodaus, pelit, pilvipalvelut, verkkoympäristöt.

Ympäristön esinemaailma – muotoilunprosessi ja elinkaari sekä käsitteet ekologisuus, ergonomisuus, ekonomisuus, esteettisyys. Muotoilun historia, kierrätys, uusiokäyttö, DIY.

Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö - Arkkitehtoonisia peruskäsitteitä rakenne, materiaali, tila, rytmi, valo, varjo, väriläpinäkyvyys, muoto, massa, struktuuri. Ympäristösuunnittelu,
kaupunkisuunnittelu, kaupunkitaide, katutaide, tilataide, julkinen tila, yksityinen tila, sosiaalinen-, psyykkinen-ja fyysinen ympäristö. Suomen rakennustaiteen ja arkkitehtuurin historia, oman kaupungin-, kylän- tai pitäjän rakennushistoria ja kuva, rakennusperinteen vaaliminen ja arvostus.

Luontoympäristöt - koskematon luonto, metsät, vedet, rannat, viljelykset, luontoympäristön muutokset, luonnonilmiöt, ympäristötaide, maataide, tilataide.

Yhteisötaiteen näkökulma – Työskentely taiteen keinoin esim. monikulttuurisesti, eri yhteisöissä (lapsi-ja vanhustyössä, nuorisotyössä, kouluyhteisössä) sekä yhteistyössä kunnanpäättäjien ja virkamiesten kanssa. Taiteen merkitys yhteisöä vahvistavana kommunikatiivisena välineenä.



S3 Taiteen maailmat (valtakunnallinen OPS):
Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista.

S3 Taiteenmaailmat (seudullinen painotus sisältöihin):
Taiteen maailmoja on tärkeää lähestyä monipuolisesti erilaisia taidekäsityksiä kohdaten sekä erilaisia taideteoksia oman kuvallisen työskentelyn lähtökohtana käyttäen.

Taiteen maailmoja voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

Taiteen tuottamisen tekniikoita ja menetelmiä: Piirtäminen,maalaus, kuvanveisto ja rakentelu, grafiikka, valokuvaus, liikkuva kuva, digitaalinenkuva, tilataide, performanssi, käsitetaide, yhteisötaide.

Taidekuva ja sen tulkinta: Mikä on taiteen merkitys nykyisyydessä ja historiassa? Mitä taide on? Ymmärrys taidehistorian jatkumosta sekä ilmiöiden tutkiminen eri aikakausina. Tarkastellaan teoksia taiteilijan, katsojan, taideteoksen, taidehistorian, taideinstituution näkökulmista, taiteen sosiaalinen ja yhteisöllinen toimintakehys huomioiden.

Taidenäyttelyt, taidemaailman ja visuaalisen alan ammatit: Taidemuseovierailuja, (osallistuminen kulttuuripolku –hankkeeseen?), taiteilijavierailuja, työhuonevierailuja, oppilaitosvierailuja, ammattilaisesittelyjä. Oppilasnäyttelytoiminta koululla, lähiympäristössä, kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa ja virtuaalisissa gallerioissa. Visuaalisen alan ammatit ja taidot osana yhteiskuntaa.

Kulttuurinen moninaisuus ja kulttuuriperintö: Alkuperäiskansojen taide, eurooppalainen ja ulkoeurooppalainen taide ennen ja nyt, paikallinen visuaalisen kulttuurin perinne, kulttuurisen moninaisuuden ja traditioiden ilmeneminen nykyisyydessä.

Nykytaide: Nykytaiteen muuntuvat toimintatavat ja -muodot, prosessinomaisuus, ajankohtaiset ilmiöt ja teemat, kuvalla vaikuttaminen, kuvalla kyseenalaistaminen, taiteilijan roolit, katsojan roolit, katsomiselämys ja -kokemus, nykytaiteen foorumit, kuvataiteen muuttuva kieli, intertekstuaalisuus, tarinan luominen kuvin.