KUVATAIDE

7. luokan tavoitteet ja sisällöt

 

 

T1 Oppilas havainnoi taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttää monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä (oman ilmaisun lähtökohtana).

 

T2 Oppilas osallistuu keskusteluun omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelee omia näkemyksiään (harjoittelee käyttämään kuvataiteen käsitteistöä).

 

T3 Oppilas kokeilee ja rohkaistuu ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilaisissa ympäristöissä sekä erilaisin kuvan tekemisen välinein että monitieteisin/taiteisin tuottamisen keinoin.

 

T4 Oppilas tutkii ja kokeilee erilaisia kuvataiteen tekniikoita ja materiaaleja etsien välineiden luonteenomaista ja soveltavaa ilmaisua omassa kuvatuottamisen prosessissa.

 

T5 Oppilas harjoittelee tutkivia lähestymistapoja itsenäisissä ja yhteistoiminnallisissa kuvallisissa työskentelyprosesseissa.

 

T6 Oppilas tutustuu erilaisiin kuvallisen viestinnän ympäristöihin ja keinoihin sekä pyrkii vaikuttamaan omilla kuvallisesti ilmaistuilla mielipiteillään ja näkemyksillään.

 

T7 Oppilas soveltaa kuvallisia, sanallisia ja muita kuvantulkinnan menetelmiä oman kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.

 

T8 Oppilas tutustuu ja tulkitsee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista yhteistoiminnallisesti.

 

T9 Oppilas kokeilee ja tutkii eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omassa työskentelyssään.

 

T10 Oppilas tarkastelee ja ottaa kantaa taiteessa, ympäristössä ja visuaalisessa kulttuurissa muodostuviin suoriin ja epäsuoriin arvosidonnaisuuksiin.

 

T11 Oppilas tarkastelee erilaisia kulttuurisen moninaisuuden ilmenemismuotoja sekä kestävän kehityksen mahdollisuuksia visuaalisessa kulttuurissa. Oppilas rohkaistuu ottamaan teoksillaan kantaa eettisiin ja ekologisiin näkökohtiin.

 

 

S1 Omat kuvakulttuurit (valtakunnallinen OPS)

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S1 Omat kuvakulttuurit (seudullinen painotus sisältöihin)

Omaa kuvakulttuuria voidaan lähestyä esimerkiksi oppilaan minäkuvaa tutkivasta ja vahvistavasta näkökulmasta ja eettisyyttä huomioiden.

Omina kuvakulttuureina voidaan käsitellä esimerkiksi:
Sosiaalisen median kuvastot, pelien kuvamaailma, fantasiakuvastot, musiikki, erilaisten harrastusten visuaalinen ympäristö, oman kodin ympäristö, oma muoti- ja esinekulttuuri, logot, tuotemerkit, graffitit, mainokset, julisteet, omakuvat, selfiet, videot, blogit, videoblogit, Youtube, pelitrailerit, hahmosuunnittelu.

 

S2 Ympäristön kuvakulttuurit (valtakunnallinen OPS)

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit (seudullinen painotus sisältöihin)

Ympäristön kuvakulttuureja voidaan lähestyä esimerkiksi omaa elinympäristöä havainnoiden ja tutkien sekä vaikuttamaan pyrkien, kulttuuri- ja luonnonympäristöjen merkitystä pohtien.

Ympäristön kuvakulttuureina voidaan käsitellä esimerkiksi:
Mediakulttuuri – graafinen suunnittelu, mainoskuvat, uutiskuvat, valokuva, sarjakuva, animaatio, elokuva, liikkuvan kuvan lajityypit, virtuaaliset maailmat, sosiaalinen media, koodaus, pelit, pilvipalvelut, verkkoympäristöt.

Ympäristön esinemaailma – muotoilunprosessi ja elinkaari sekä käsitteet ekologisuus, ergonomisuus, ekonomisuus, esteettisyys. Muotoilun historia, kierrätys, uusiokäyttö, DIY.

Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö - Arkkitehtoonisia peruskäsitteitä rakenne, materiaali, tila, rytmi, valo, varjo, väriläpinäkyvyys, muoto, massa, struktuuri. Ympäristösuunnittelu,
kaupunkisuunnittelu, kaupunkitaide, katutaide, tilataide, julkinen tila, yksityinen tila, sosiaalinen-, psyykkinen-ja fyysinen ympäristö. Suomen rakennustaiteen ja arkkitehtuurin historia, oman kaupungin-, kylän- tai pitäjän rakennushistoria ja kuva, rakennusperinteen vaaliminen ja arvostus.

Luontoympäristöt - koskematon luonto, metsät, vedet, rannat, viljelykset, luontoympäristön muutokset, luonnonilmiöt, ympäristötaide, maataide, tilataide.

Yhteisötaiteen näkökulma – Työskentely taiteen keinoin esim. monikulttuurisesti, eri yhteisöissä (lapsi-ja vanhustyössä, nuorisotyössä, kouluyhteisössä) sekä yhteistyössä kunnanpäättäjien ja virkamiesten kanssa. Taiteen merkitys yhteisöä vahvistavana kommunikatiivisena välineenä.

 

S3 Taiteen maailmat (valtakunnallinen OPS)

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista.

S3 Taiteenmaailmat (seudullinen painotus sisältöihin)

Taiteen maailmoja on tärkeää lähestyä monipuolisesti erilaisia taidekäsityksiä kohdaten.

Taiteen maailmoja voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

Taiteen tuottamisen tekniikoita ja menetelmiä: Piirtäminen,maalaus, kuvanveisto ja rakentelu, grafiikka, valokuvaus, liikkuva kuva, digitaalinenkuva, tilataide, performanssi, käsitetaide, yhteisötaide.

Taidekuva ja sen tulkinta: Mikä on taiteen merkitys nykyisyydessä ja historiassa? Mitä taide on? Ymmärrys taidehistorian jatkumosta sekä ilmiöiden tutkiminen eri aikakausina. Tarkastellaan teoksia taiteilijan, katsojan, taideteoksen, taidehistorian, taideinstituution näkökulmista, taiteen sosiaalinen ja yhteisöllinen toimintakehys huomioiden.

Taidenäyttelyt, taidemaailman ja visuaalisen alan ammatit: Taidemuseovierailuja, (osallistuminen kulttuuripolku –hankkeeseen?), taiteilijavierailuja, työhuonevierailuja, oppilaitosvierailuja, ammattilaisesittelyjä. Oppilasnäyttelytoiminta koululla, lähiympäristössä, kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa ja virtuaalisissa gallerioissa. Visuaalisen alan ammatit ja taidot osana yhteiskuntaa.

Kulttuurinen moninaisuus ja kulttuuriperintö: Alkuperäiskansojen taide, eurooppalainen ja ulkoeurooppalainen taide ennen ja nyt, paikallinen visuaalisen kulttuurin perinne, kulttuurisen moninaisuuden ja traditioiden ilmeneminen nykyisyydessä.

Nykytaide: Nykytaiteen muuntuvat toimintatavat ja -muodot, prosessinomaisuus, ajankohtaiset ilmiöt ja teemat, kuvalla vaikuttaminen, kuvalla kyseenalaistaminen, taiteilijan roolit, katsojan roolit, katsomiselämys ja -kokemus, nykytaiteen foorumit, kuvataiteen muuttuva kieli, intertekstuaalisuus, tarinan luominen kuvin.