Luku 6 Oppimisen arviointi Joensuun seudulla

Oppimisen arviointi Joensuun seudulla

Joensuun seudun arviointikulttuuri

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Arviointi toteutetaan Joensuun seudulla yhtenäisin periaattein, joka edistää oppilaiden tasa-arvoisen arvioinnin toteutumista. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, ohjaavaa, eteenpäin suuntaavaa ja realistista. Arvioinnissa painotetaan oppilaiden vahvuuksien tukemista ja positiivista palautteen antamista. Kehittämistä vaativat osa-alueet otetaan esille oppilasta arvostavalla tavalla.

Arvioinnin periaatteet

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin.

Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden yleisiä periaatteita.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Arviointi perustuu aina opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja seudullisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimisen arvioinnissa huomioidaan osaamisen tason lisäksi opinnoissa edistyminen. Luotettava arviointi edellyttää kaikkien osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkaudenja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksiannon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä.

Oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Arvioinnin periaatteet

Arvioinnin periaate

Konkreettiset toimet:

Oppimisen edistäminen ja eteenpäin suuntaaminen

  • Oppimisen tavoitteiden avaaminen: oppilas tietää, mitä häneltä odotetaan
  • Oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä, sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
  • Jatkuva arviointi ja palautteen antaminen
  • Kannustus ja tuki opettajalta ja ryhmältä

Jatkuvuus

  • Koko oppimisprosessin huomioiminen
  • Säännöllinen ja jatkuva arviointi

Realistisuus

  • Kuvataan oppilaan todellisen osaamisen tasoa
  • Kriteereihin perustuva arviointi
  • Kehittämistä vaativat asiat otetaan esille oppilasta arvostavalla tavalla

Monipuolisuus

Arvioinnin perustana käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten:

· Itse- ja vertaisarviointi

· Havainnointi

· Yhteisarviointi

· Suullinen arviointi

· Sanallinen arviointi

· Dokumentointi

· Oppimiskeskustelu

· Draama

· Portfolio

· Tuntityöskentely

· Toiminta sähköisessä oppimisympäristössä

· Kokeet ja testit

Osallistavuus/vuorovaikutteisuus

  • Oppilas asettaa opettajan ohjauksessa tavoitteet omalle oppimiselle, työskentelylle ja käyttäytymiselle
  • Oppilas arvioi tavoitteiden saavuttamista
  • Itse- ja vertaisarviointi
  • Ohjataan oppilasta oman työskentelyn ja lopputuloksen arviointiin oman ikätason mukaisesti

Kannustavuus/positiivisuus

  • Oppilas saa kohdennettua ja säännöllistä positiivista palautetta
  • Palautetta opettajalta ja muilta oppilailta

Yksilöllisyys

  • Oppilas saa kohdennettua palautetta

Eettisyys

Arvioinnin tulee olla:

  • Validia ja reliaabelia
  • Oikeudenmukaista (ketään ei suosita toisen kustannuksella)
  • Vertailtavaa
  • Yhdenvertaista
  • Läpinäkyvää
  • Luotettavaa
  • Monenlaiseen näyttöön perustuvaa
  • Monipuolista
  • Vuorovaikutteista

Oikeudenmukaisuus

  • Oppilaita ei vertailla keskenään, vaan arviointi perustuu tavoitteisiin ja oppilaan omiin suorituksiin
  • Arviointi on tasapuolista
  • Arviointiperusteet tehdään näkyviksi

Huoltajien osallistaminen

  • Riittävästi palautetta oppilaan oppimisen edistymisestä, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä
  • Arvioinnin periaatteiden näkyväksi tekeminen
  • Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua arviointikäytänteiden suunnitteluun
  • Tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta arvioinnin toteutumisesta

Oppilaan itsearviointi ja vertaisarviointi

Arvioinnin ja siitä annettavan palautteen tulee antaa oppilaalle realistinen käsitys omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Oppilas oppii asettamaan tulevia oppimistavoitteita arvioinnista saadun palautteen perusteella. Itse- ja vertaisarvioinnin avulla hän havainnoi edistymistään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. Itse- ja vertaisarviointi antavat oppilaalle valmiuksia työelämässä tarvittavien omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen.

Itsearviointi

Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.

Itsearvioinnissa oppilas tarkkailee omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan ja arvioi niiden perusteella omaa toimintaansa. Oppilaan metakognitiiviset taidot kehittyvät eli hän oppii asettamaan oppimiselle mielekkäitä tavoitteita, säätelemään oppimisen edistymistä ja arvioimaan saavuttamiaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen arvioinnin tulee kohdistua ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön, ja sen tulee vahvistaa koulunkäyntimotivaatiota ja oppimisen edistymistä.

Oppilaat tarvitsevat aikaa, kokemuksia ja opettajan ohjausta oman toimintansa arvioimiseksi ja itsearviointitaitojen kehittämiseksi kaikissa oppiaineissa ja laaja-alaisen osaamisen taidoissa. Oppilaan itsearviointitaidot kehittyvät ohjauksessa ja tulevat realistisemmiksi iän myötä.

Usein käytettyjä itsearvioinnin muotoja ovat kirjalliset itsearvioinnit (myös sähköisessä ympäristössä), portfoliot ja arviointiin liittyvät keskustelut. Itsearviointi lisää myös opettajan oppilastuntemusta ja sen avulla voidaan tehdä näkyväksi oppilaan oppimista.

Kirjalliset itsearvioinnit voivat olla kouluissa toteutettavien oppimiskeskustelujen pohjana, niiden avulla voidaan asettaa oppimiselle tavoitteita ja verrata oppilaan saavuttamia tuloksia oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Vertaisarviointi

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.

Työtä aloittaessa sovitaan oppilaiden kanssa keskustellen yhteiset tavoitteet ja tavoitteissa onnistumisen kriteerit. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan omaa edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin. Opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä keskustelua arvioinnista osana ryhmän työskentelyä. Oppilailla tulee olla mahdollisuus pohtia palautteen antamisen ja saamisen merkitystä ja siihen liittyviä pelisääntöjä yhdessä opettajan kanssa. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta.

Vertaisarviointia voidaan toteuttaa myös ryhmänä. Ryhmäarvioinnissa annetaan ja saadaan palautetta ryhmän työskentelystä siitä, miten ryhmä työskenteli ja miten työskentelyä voisi parantaa seuraavalla kerralla, saavutettiinko tavoitteet ja miten ryhmä onnistui työskentelyssään. Ryhmän jäsenet arvioivat lisäksi omia ryhmätyöskentelytaitoja, mitä ryhmätyön aikana opittiin, mitä seuraavalla kerralla tehtäisiin toisin ja miten tavoitteet saavutettiin.

Arvioinnin kohteet

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Oppimista ja työskentelyä arvioidaan osana oppiaineiden arviointia.

Arvioinnin kohteet.png

Käyttäytymisen arviointi

Koulun arvot, kasvatustavoitteet, toimintakulttuuri ja järjestyssäännöt luovat pohjan käyttäytymisen arvioinnille.

Käyttäytymisen arviointi perustuu Joensuun seudun opetussuunnitelmassa kuvattuihin ja koulukohtaisesti täydennettyihin käyttäytymisen tavoitteisiin, joihin koko kouluyhteisö sitoutuu. Jokaisessa koulussa määritellään hyvä käyttäytyminen, ja kuinka opetussuunnitelman tavoitteet konkretisoidaan. Oppilaat osallistuvat koulukohtaisten käyttäytymisen tavoitteiden laadintaan.

Myöskään käyttäytymisen arviointi ei saa perustua persoonaan, temperamenttiin tai oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutenaan ja arvioinnissa noudatetaan samaa muotoa kuin oppiaineissa. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä sanallisesti arvioitaviin todistuksiin eikä 9. vuosiluokalla väli- ja päättötodistuksiin. Näihin todistuksiin voi kuulua liitteenä arvio oppilaan käyttäytymisestä.

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet

Tavoite

1 - 2 lk.

3 - 6 lk.

7 - 9 lk.

Oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön.

Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä.

Oppilas arvostaa sekä omaa että toisten tekemää työtä.

Oppilas osaa huolehtia omasta oppimisympäristöstään ja -välineistään.

Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä.

Oppilas arvostaa sekä omaa että toisten tekemää työtä ja osallistuu luokan ja koulun yhteisiin projekteihin, juhliin ym. omalla työpanoksellaan.

Oppilas kantaa yhteistä vastuuta oman luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja

-välineistä ja ymmärtää vastuunsa oman koulunsa ja lähiympäristönsä siisteydestä.

Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. Oppilas edistää työrauhaa ja luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä.

Oppilas arvostaa sekä omaa että toisten työtä ja osallistuu luokan ja koulun yhteisiin projekteihin, juhliin ym. omalla työpanoksellaan.

Oppilas kantaa yhteistä vastuuta oman luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja

-välineistä ja ymmärtää vastuunsa oman koulunsa ja lähiympäristönsä siisteydestä.

Oppilas hallitsee eri vuorovaikutustilanteissa asiallisen, tilannetietoisen käyttäytymisen ja noudattaa hyviä tapoja.

Oppilas puhuu kohteliaasti. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.

Oppilas puhuu kohteliaasti. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.

Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.

Oppilas noudattaa yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä.

Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

Oppilas osoittaa käyttäytymisellään sisäistäneensä koulun toimintatavat ja järjestyssäännöt.

Käyttäytymisestä annettavan arvosanan keskeiset kriteerit

Käyttäytymisestä annettavan arvosanan keskeiset kriteerit, joita koulut muokkaavat käyttöönsä yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa oman arvoperustan, käyttäytymiselle asetettujen tavoitteiden, toimintakulttuurin ja järjestyssääntöjen perusteella.

Käyttäytymisestä annettavan arvosanan kriteerit

Arvosana

Kriteerit

10

erinomainen

· Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä ja edistää omalla työpanoksellaan yhteistä työskentelyä.

· Oppilas käyttäytyy esimerkillisen ystävällisesti ja auttavaisesti ja luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä.

· Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä.

· Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä sekä kantaa vastuunsa koulun ja lähiympäristön siisteydestä.

· Oppilas noudattaa esimerkillisesti ja luontevasti hyviä käytöstapoja.

· Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä ja tilannetietoista.

· Oppilas osallistuu aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteiseen toimintaan.

· Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

9

kiitettävä

· Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä.

· Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.

· Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä.

· Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä sekä kantaa vastuunsa koulun ja lähiympäristön siisteydestä.

· Oppilas noudattaa hyviä käytöstapoja.

· Oppilaan kielenkäyttö on tilannetietoista.

· Oppilas osallistuu yhteiseen toimintaan.

· Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

8

hyvä

· Oppilas osaa yleensä työskennellä erilaisissa ryhmissä.

· Oppilas käyttäytyy ystävällisesti.

· Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä.

· Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä.

· Oppilas noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja.

· Oppilaan kielenkäyttö on yleensä tilannetietoista.

· Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

· Oppilaan käyttäytymistä on voitu ohjata kasvatuskeskustelun tai kurinpitorangaistuksen avulla, ja hän on korjannut käyttäytymistään.

7

tyydyttävä

· Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon.

· Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan.

· Oppilaan kielenkäyttö on usein sopimatonta.

· Oppilaan käyttäytymistä on ohjattu kasvatuskeskustelujen avulla ja/tai hän on saanut kurinpitorangaistuksen.

6

kohtalainen

· Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon.

· Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan.

· Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta.

· Oppilaan käyttäytymistä on ohjattu kasvatuskeskustelujen avulla ja/tai hän on saanut kurinpitorangaistuksia.

5

välttävä

· Oppilas ei ota toisia huomioon.

· Oppilaan käyttäytyminen on välinpitämätöntä.

· Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta.

· Oppilas on saanut lukuisia kurinpitorangaistuksia.

4 hylätty

  • Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä.

Opintojen aikainen arviointi

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja

palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi painottuu oppimisen ohjaamiseen palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Arviointi lukuvuoden aikana

Suurin osa opintojen aikaisesta arvioinnista toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se huomioi oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

JOENSUUN SEUDUN ARVIOINTIKÄYTÄNTEET 1 – 9 LUOKILLA

ARVIOINTIKÄYTÄNTEET 1 – 9 LUOKILLA

1 lk.

S

Oppimiskeskustelu, painopisteenä oppimisen tavoitteiden asettaminen ja koulun aloittaminen, tutuksi tuleminen

 

K

Lukuvuositodistus: sanallinen

2 lk.

S

Oppimiskeskustelu: oman vastuun kehittyminen, oppimisen edistyminen, kielelliset taidot ja työskentelytaidot, taito huolehtia omista ja yhteisistä tehtävistä

 

K

Lukuvuositodistus: sanallinen

Lukuvuoden päätteeksi annetaan todistuksen lisäksi koulun arviointisuunnitelman mukaista muuta arviointipalautetta.

3 lk.

S

Oppimiskeskustelu: oppimisen edistyminen, koulun omat teemat

 

K

Lukuvuositodistus: sanallinen

4 lk.

S

Oppimiskeskustelu: oppimisen edistyminen, arvioinnin periaatteet

 

K

Lukuvuositodistus: sanallinen

Edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä

5 lk.

S

Oppimiskeskustelu

 

K

Lukuvuositodistus: numerot ja sanallinen arviointi, edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä

6 lk.

S

Oppimiskeskustelu

 

K

Lukuvuositodistus: numerot ja sanallinen arviointi, edistymistä kuvaillaan sanallisesti

Lukuvuoden päätteeksi annetaan todistuksen lisäksi koulun arviointisuunnitelman mukaista muuta arviointipalautetta.

7 lk.

S

Oppimiskeskustelu painopisteenä oppimisen tavoitteiden asettaminen

Väliarviointi: numerot ja sanallinen arviointi, edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä

 

K

Lukuvuositodistus: numerot ja sanallinen arviointi, opinnoissa edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä

8 lk.

S

Väliarviointi: numerot ja sanallinen arviointi, opinnoissa edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus oppimiskeskusteluun.

 

K

Lukuvuositodistus: numerot ja sanallinen arviointi, opinnoissa edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä

9 lk.

S

Välitodistus: numerot ja sanallinen arviointi, edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä. Huoltajille ja oppilaalle annetaan riittävästi tietoa oppilaan opinnoissa edistymisestä.

 

K

Päättötodistus: numerot ja sanallinen arviointi. Oppilaalle on lisäksi annettava muuta arviointipalautetta koulun arviointisuunnitelmassa määrittämällä tavalla.

 


Sanallisesti (hyväksytty/hylätty) arvioidaan valinnaisaineet, joiden laajuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokilla 1-4 arviointi on sanallista ja 5. luokalta ylöspäin käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Numeroarvosana kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin rinnalla käyttämällä erilaisia arviointitiedotteita.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opetus- ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan.

Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Jos oppilas on vaarassa jäädä luokalle, opettajan tehtävä on hyvissä ajoin keskustella oppilaan ja huoltajan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus osoittaa hyväksytyt tiedot ja taidot erillisessä kokeessa tai muulla näytöllä, jolla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. Jos oppilas ei suoriudu vuosiluokan oppiaineen oppimäärästä, luokalta siirtyminen on ehdollista. Koulut määrittävät vuosisuunnitelmassaan ehtojen suoritustavat.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opintoohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaan opetuksen järjestämisessä. Koko koulun tai yksittäisen opetusryhmän kohdalla vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain.

Oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä kaikki oppilaan opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

Arviointi nivelkohdissa

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta, joka on määritelty koulukohtaisesti.

Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.

Oppilaalle annetaan palautetta etenemisestä eri oppiaineissa ja sen lisäksi:

  • edistymisestä kielellisissä valmiuksissa, erityisesti
  • kysymisen ja kuuntelemisen taidoissa
  • vuorovaikutustaidoissa ja taidossa ilmaista itseään eri keinoin
  • edistymisestä työskentelytaidoissa, erityisesti
  • taidossa työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä
  • edistymisestä omista ja yhteisesti sovittujen tehtävien huolehtimisen taidoissa
Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta koulun arviointisuunnitelmassa määritetyllä tavalla.

Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7, 8 tai 9 sen mukaan, milloin oppiaineen opiskelu päättyy perusopetuksessa.

 Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Päättöarviointi on pääsääntöisesti numeerista. Poikkeuksen muodostavat toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat, ja ne erityisen tuen oppilaat, joiden arviointi voi olla sanallinen.

Ne muut valinnaiset aineet (ei koske taide- ja taitoaineiden valinnaisia aineita), jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät muut valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen vähimmäistuntimäärästä ja mahdollisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillistä päättöarvosanaa. Päättöarviointi kussakin taide- ja taitoaineessa tehdään siinä vaiheessa, kun oppiaineen koko oppimäärä on opiskeltu. Taide- ja taitoaineiden päättöarvosanoja muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin määriteltyjä valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä.

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta tai toteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa tai kielessä yleensä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä. Jos painotettu opetus toteutetaan käyttäen valinnaisten aineiden vuosiviikkotunteja, suoritetaan arviointi näiden tuntien osalta noudattaen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita valinnaisten aineiden arvioinnista.
Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä todistuksen liitteellä.

Todistukset

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Joensuun seudulla käytetään seudullisia todistuskaavakkeita.

Lukuvuoden aikana oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoja oppilaan oppimisen tasosta, opinnoissa edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaan ja huoltajan tulee olla tietoisia arvioinnin periaatteista ja siitä mihin arviointi perustuu.

Lukuvuosiarviointi ja -todistukset

Lukuvuoden päätteeksi annetaan lukuvuositodistus. Lukuvuositodistuksissa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1 - 4, ja numeroarviointia 5. luokalta alkaen.

Arvioinnista tulee käydä ilmi, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana, ja onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin oppiaineessa. Osaamisen taso ja oppimisen edistyminen on tärkeä avata oppilaalle ennen lukuvuositodistuksen antamista opettajan ja oppilaan käymän oppimiskeskustelun avulla ja kotiin lähetettävillä arviointitiedotteilla.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen vähimmäistuntimäärästä ja mahdollisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista. Taide- ja taitoaineiden tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita lukuvuositodistuksiin.Mikäli oppilas opiskelee kotitaloutta taide- ja taitoaineiden valinnaisena tunteina 4-6 luokilla, tulee hänelle kotitaloudesta arviointi lukuvuositodistukseen muiden taide- ja taitoaineiden tavoin. Perusopetuksen tuntijaon mukaiset valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 1-6 sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Vuosiluokilla 7-9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana ja lyhemmät opinnot arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty).

Lukuvuositodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, se annetaan aina todistuksen liitteellä. Liitteestä täytyy näkyä oppilaan tunnistetiedot, eikä siitä tule erillistä mainintaa todistukseen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessa käyttäänumeroarvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Toiminta-alueittain opiskeltaessakäytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Sanallisesta arviosta on käytävä ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilasopiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaankyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Väliarviointi ja -todistukset

Vuosiluokilla 1 - 6 huoltajan, oppilaan ja opettajan käymä oppimiskeskustelu korvaa välitodistuksen. Oppimiskeskustelua käytetään myös ylemmillä luokilla täydentämään väliarviointia. Vuosiluokilla 7 - 9 annetaan oppilaalle numeerinen väliarviointi.

Oppimiskeskustelun tukena käytetään oppilaan ennalta täyttämää itsearviointilomaketta. Keskustelua varten on laadittu seudullinen pohja, mutta koulut voivat halutessaan käyttää myös omia kaavakkeita.

Oppimiskeskustelun toteuttaa luokanopettaja ja seitsemännellä luokalla luokanohjaaja, joka valmistautuu oppimiskeskustelua varten keskustelemalla muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaan koulunkäynnin sujumisesta ja edistymisestä eri oppiaineissa. Oppimiskeskustelun aikana ei ole tarkoitus käydä läpi kaikkia oppiaineita, vaan keskittyä olennaisiin, oppitunneilta, opettajilta tai oppilaalta itseltään esiin nousseisiin asioihin. Painopiste on käyttäytymisen, opiskelutaitojen ja koulunkäynnin tukemisessa. Keskustelun luonteen tulee olla dialoginen, positiivinen ja eteenpäin suuntaava.

Oppimiskeskustelut toteutetaan yleensä marras-helmikuun aikana, ja ne ovat tärkeä osa toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä. Ensimmäisellä ja seitsemännellä luokalla oppimiskeskustelut voidaan pitää jo ennen marraskuuta, jolloin painopisteenä on oppimiselle tavoitteita asettava keskustelu. Oppimiskeskustelun lisäksi koulut voivat halutessaan järjestää myös vanhempainvartteja. Erityisen tuen oppilaan HOJKS-palaveri tai muu huoltajapalaveri voi toimia myös oppimiskeskusteluna.

Mikäli huoltaja ei kutsusta huolimatta saavu oppimiskeskusteluun, opettaja toteuttaa oppimiskeskustelun oppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviointiraportin huoltajalle tiedoksi.

Oppilaan ja opettajan väliset oppiainekohtaiset arviointiin liittyvät keskustelut ovat keskeinen osa oppiaineiden opetusta. Opettaja ja oppilas keskustelevat oppiaineen tavoitteista ja niiden saavuttamisesta, oppilaan opinnoissa edistymisestä, sekä siitä, mitä tulisi oppia lisää ja miten osaamisen tasoa voisi edistää. Myös käyttäytymisestä ja työskentelystä annetaan oppilaalle palautetta.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa eri opetuksen järjestäjän ylläpitämään kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.

Päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut kaikki opiskelemansa oppiaineet hyväksytysti. Oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä arviota päättötodistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25% on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita käytetty kieli.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen vähimmäistuntimäärästä ja mahdollisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillisiä päättöarvosanoja.

Valinnaisaineet päättötodistuksessa:

  • Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, merkitään todistukseen numeroarvosana (ei koske taide- ja taitoaineiden valinnaisia).
  • Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana.
  • Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.
  • Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
  • Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
  • Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet.
  • Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä.
  • Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen valinnainen aine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty sekä merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä.
  • Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena, ja se arvioidaan numeroin.

 

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta ja kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissäoppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Päättötodistukseen tulee merkitä: Perusopetuksen oppimäärä sijoittuu tasolle kaksi kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä ja eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksessä. (OPH Muutosmääräys/Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Koulut tarkentavat seudullista opetussuunnitelmaa tarpeen mukaan ja kuvaavat omassa vuosisuunnitelmassaan mahdolliset arviointikulttuurin kehittämisen painopisteet, opintojen aikaisen ja päättöarvioinnin toteuttamisen (arviointisuunnitelma, arvioinnin vuosikello).