Luku 6 Oppimisen arviointi Joensuun seudulla

Joensuun seudun ops luku 6

1.8.2025

LUKU 6_päivitetty_2025.docx 378.4 kt

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Perusopetuslain[1] ja -asetuksen[2] mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on

ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan oppiaineittain. Oppiaineen arviointi sisältää myös laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen. Toiminta-alueiden mukaisesti opiskelevan oppilaan oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan toiminta-alueittain.

Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen, itsearvioinnin sekä vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.

Arvioinnin tehtävien toteuttamisessa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita (luku 6.2). Kouluissa tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, jotka ilmenevät koulun arviointikulttuurissa, joka on osa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 22 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus (852/1998) 10 § 2 mom.

Formatiivinen arviointi

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään oppiaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi on osa opetusta.

Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Palautteen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Niitä tulee harjoitella osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.[1]

Formatiivista arviointia tehdään aina perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettujen ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyjen oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.

[1] Perusopetusasetus 10 §

Summatiivinen arviointi

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Summatiivinen arviointi tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Summatiivinen arviointi tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, jota varten tehdään summatiivinen kokonaisarviointi siitä, missä määrin oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviointia ei merkitä.

Summatiivinen arviointi tehdään suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin, paitsi jos oppilaan oppimäärää on rajattu.

Oppilaan lukuvuosiarviointi 6. vuosiluokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin. Kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavassa lukuvuosiarvioinnissa käytetään valtakunnallisia arviointikriteereitä. Päättöarviointi kohdistuu oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseen perusopetuksen oppimäärän päättyessä, ja arvioinnissa käytetään valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä.

Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.[3]

Opettaja dokumentoi arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.

[1] Perusopetusasetus 10 §

[2] Perusopetusasetus 10 § 2 mom.

[3] Perusopetusasetus 13 § 1 mom.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arvioinnin yleiset periaatteet luovat arviointikulttuurin perustan sekä formatiiviselle että summatiiviselle arvioinnille. Arvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita.

Arviointi on yhdenvertaista

Arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Vuosiluokkien 1–8 päätteeksi annetun lukuvuosiarvioinnin ja perusopetuksen päättöarvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa kohdennettuihin tavoitteisiin. Päättöarvosanat muodostetaan valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein

Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta

Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opintojensa etenemistä. Tämä edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä sekä palautteen antamista tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Arvioinnin toteuttamiseen liittyy oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja kannustaminen.

Arvioinnin toteuttaminen edellyttää yhteistyötä sekä koulussa että kotien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytänteitä. Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin.

Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

Koulun arviointikäytännöt on suunniteltava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja koulussa on varmistettava arviointiperiaatteiden yhtenäisyys. Opettajien yhteistyö on edellytys suunnitelmallisen ja johdonmukaisen arviointikulttuurin toteutumiselle.

Opettaja arvioi oppilaan oppimista, osaamista ja työskentelyä monipuolisten näyttöjen perusteella. Arviointia toteutetaan sekä lukuvuoden aikana että sen päättyessä. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arvioinnin avulla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Arviointi toimii myös tärkeänä välineenä oppilaan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa.

Arviointi on monipuolista

Oppilaiden oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. [3] Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita.

Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, osaamisen ja työskentelyn arvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin ellei oppimäärää ole rajattu. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, oppiaineiden tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, oppiaineiden tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Valtakunnalliset arviointikriteerit on laadittu kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavaan lukuvuosiarviointiin ja päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason.

Jos oppilaskohtaisia tukitoimia saava oppilas opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa perusopetuksen oppimäärän tavoitteisiin valtakunnallisia arviointikriteerejä käyttäen.

Rajatun oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä valtakunnallisia arviointikriteerejä. Oppiaineen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä rajataan vasta, jos oppilas ei kykene ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta suoriutumaan hyväksytysti perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista.

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin tavoitteisiin.

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

Arviointikäytänteet suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon ja huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt otetaan arviointikäytänteissä huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Maahanmuuttotaustaisten ja vieraskielisten oppilaiden oppimiseen ja osaamisen osoittamiseen vaikuttavat myös oppilaan perusopetuksessa opiskelema aika ja annettu tuki. Oppilaalle annetaan tilaisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan monipuolisesti kielivarantoaan hyödyntäen. Päättöarvioinnin kriteereitä käytettäessä arvioidaan, missä määrin osaamisen osoittaminen edellyttää opetuskielen ja eri tiedonalojen kielten hallintaa.

[1] Perusopetusasetus 10 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus 13 § 2 mom.

[3] Perusopetuslaki 22 § 1 mom.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Oppimisen arviointi (formatiivinen arviointi) liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja palautteen antamiseen oppimisprosessista. Osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi) puolestaan kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Oppilaan oppimista ohjataan ja osaamista arvioidaan aina suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineille määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin tavoitteisiin, ellei oppiaineen oppimäärää ole rajattu.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavassa lukuvuosiarvioinnissa ja päättöarvioinnissa käytetään oppilaan osaamisen arvioinnissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulee myös laaja-alainen osaaminen arvioiduiksi.

Jos oppilaskohtaisia tukitoimia saava oppilas opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti, oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointikriteerejä.

Jos oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppiainetta, arvioidaan oppilaan oppimista ja osaamista näissä oppiaineissa suhteessa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Osaamisen tason määrittelyssä ei siis käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Oppimäärä rajataan vasta, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan arvosanan 5 edellyttämää osaamista.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Työskentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin sisältyvien työskentelytaitojen tavoitteisiin. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi.

Työskentelytaidoilla tarkoitetaan perusopetuksen aikana kehittyvää taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilaan työskentelyyn liittyvät tarpeet tulee tarvittaessa kirjata oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan, jotta ne voidaan ottaa huomioon työskentelyn arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä käyttäytyminen tai siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät tarpeet tulee tarvittaessa kirjata, oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan, jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnissa.

Opinnoissa eteneminen

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion.[1]

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on tukitoimista huolimatta hylätty.

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee siitä tiedottaa lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Ennen päätöstä luokalle jättämisestä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä.[2] Erillisiä näyttöjä voidaan järjestää paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

Jos mahdollisuus erilaisiin näyttöihin annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, vuosiluokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistukseen ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän opinnott, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä näytössä on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.^[3]

[1] Perusopetusasetus 11 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus 11 § 1 ja 2 mom.

^[3] Perusopetusasetus 11 § 2 mom.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksessa kaikki oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat yhteiset oppiaineet arvioidaan kunkin lukuvuoden päätteeksi erillisinä.[1] Arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Lukuvuositodistukseen merkitään sanallinen arvio tai arvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden tavoitteet lukuvuoden aikana.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden sanallisen arvion tai arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta todistuksiin erillistä sanallista arviota tai arvosanaa.

Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa opiskellut oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun yhteydessä annetut näytöt otetaan huomioon kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa. Oppiainekohtainen arviointi tulee suunnitella ja olla oppilaiden tiedossa jo oppimiskokonaisuuden alkaessa. Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillisiä sanallisia arvioita tai arvosanoja.

Valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti joko sanallisesti tai numeroin. Vuosiluokilla 4–6 ja 7–9 yhtenäisistä, vähintään kahden vuosiviikkotunnin (2 vvt) laajuisista valinnaisten aineiden oppimääristä annetaan numeroarvosana ja alle kahden vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisten aineiden oppimääristä annetaan hyväksytty- tai hylätty-merkintä.

[1] Perusopetusasetus 10 § 2 mom.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti.

Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä.

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niiden oppiaineiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä. Näihin tavoitteisiin perustuva osaamisen taso tulee arvioida käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä.

Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.

Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan myös päättöarvioinnissa.

Yhteiset oppiaineiden päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavan osaamisen tason kussakin oppiaineessa.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen määriteltyä eri kielen oppimäärää. Tällöin arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät.

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä[1] tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida. Oppiaineen opiskelusta vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen ratkaisuun.

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Kaikille oppilaille yhteisiä taide- ja taitoaineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Paikallinen tuntijako ja mahdolliset oppilaiden omat valinnat vaikuttavat siihen, milloin oppilaille annetaan päättötodistukseen tuleva arvosana eri taide- ja taitoaineissa.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa.

Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Kunkin taide- ja taitoaineen osalta päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat vuosiluokilla 7-9 yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- hylätty. Päättötodistuksen saamisen edellytyksenä on hyväksytty suoritus kaikista oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvista opinnoista. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa vuosiluokilla 7-9 osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta tai toteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa tai kielessä yleensä korkeammat kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa oppiaineiden tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittämisessä käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteerejä.

Jos painotettu opetus toteutetaan käyttäen valinnaisten aineiden vuosiviikkotunteja, arviointi suoritetaan näiden tuntien osalta valinnaisten aineiden arvioinnin periaatteita noudattaen. Kaksikielisessä opetuksessa oppilaan opiskeleman kohde- tai kielikylpykielen osaaminen arvioidaan vieraiden kielten tai toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien mukaan.

Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä todistuksen liitteellä.

[1] Perusopetuslaki 18 § 1 mom.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Jos oppilaskohtaisia tukitoimia saava oppilas opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa perusopetuksen oppimäärän kaikkiin tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. Kun oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppiainetta, arvioidaan oppilaan osaamista näissä oppiaineissa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa suhteessa hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin, ei päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli oppimäärä on rajattu, oppilas ei voi saavuttaa välttävää osaamista eli arvosanaa 5 korkeampaa arvosanaa.

Rajattujen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden päättöarvioinnissa annetaan hyväksytystä suorituksesta numeroarvosana 5 tähtimerkinnällä.

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja jokaisesta toiminta-alueesta annetaan sanallinen arvio.

Poissaolojen vaikutus arviointiin

Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole terveydellisistä syistä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Vapautuksen päätyttyä oppilaan opiskelu järjestetään ja arviointi toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että oppilas pystyy osoittamaan osaamistaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Jos oppilas on luvattomasti poissa eikä osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin, hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Mahdollisuus arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.[1]

[1] Perusopetusasetus 19 §

Arvioinnista tiedottaminen ja yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Koulujen ja kotien välisen yhteistyön tarkoitus on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytänteitä. Oppilaiden ja huoltajien tulee saada riittävästi tietoa arvioinnin perusteista, tavoitteista ja käytänteistä. Tiedot arvioinnin perusteista he löytävät opetussuunnitelmasta.

Jokainen opettaja omalta osaltaan huolehtii siitä, että oppilaalla ja huoltajilla on riittävä tieto, miten oppimista, osaamista ja edistymistä arvioidaan. Opettaja tiedottaa arvioinnin käytänteitä koskevat täsmennykset huoltajille syksyn ensimmäisessä huoltajatilaisuudessa tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Luokanohjaajan vastuulla on välittää oppilaalle ja huoltajille tieto käyttäytymisen arvioinnista sekä oppilaan käyttäytymisestä.

Arviointiin liittyviä asioita voidaan käsitellä sähköisessä järjestelmässä tai oppimiskeskustelun aikana.

Arvioinnista tiedotetaan koteihin riittävän usein sähköisen järjestelmän (Wilma) kautta sekä antamalla muuta palautetta niin, että oppilas ja huoltaja ovat tietosia oppilaan oppimisen edistymisestä ja osaamisen tasosta.

Lisäksi tiedottamiseen kiinnitetään huomiota nivelvaiheissa, eli toisen ja kuudennen luokan päättyessä, siirryttäessä sanallisesta arvioinnista numeroarviointiin sekä ennen päättöarviointia.

Valinnaisten taito- ja taideaineiden tuntien sekä valinnaisaineiden valintojen yhteydessä tiedotetaan niiden tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista.

Erityisen tärkeää arvioinnista tiedottaminen on niiden oppilaiden kohdalla, joiden arviointi ei perustu yleisopetuksen tavoitteisiin ja kriteereihin. Näitä ovat

toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat,
oppilaat, joiden oppimäärä on rajattu yhden tai useamman oppiaineen osalta
oppilaat, jotka opiskelevat tavoitekokonaisuuksittain

Näiden oppilaiden kohdalla arviointia voidaan täydentää lukuvuositodistukseen liitettävällä täydentävällä sanallisella arviolla

Arviointikäytänteet, sanallisen ja numeroarvioinnin antamisen periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta ja arvioinnista tiedottaminen Joensuun seudulla 31.7.2025 saakka. Päivitetään 1.8.2025

Vuosi-luokka	Todistukset	Sanallisen ja numero-arvioinnin periaatteet	Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta	Arvioinnista tiedottaminen
1	Lukuvuositodistus Liitteet: sanallinen käyttäytymisen arvio	Sanallinen	Oppimiskeskustelu: Oppimisen tavoitteiden asettaminen ja koulun aloittaminen, tutuksi tuleminen.	Lukuvuoden päätteeksi annetaan koulun arviointisuunnitelman mukaista palautetta.
2	Lukuvuositodistus Liitteet: sanallinen käyttäytymisen arvio	Sanallinen	Oppimiskeskustelu: Oman vastuun kehittyminen, oppimisen edistyminen, kielelliset taidot ja työskentelytaidot, taito huolehtia omista ja yhteisistä tehtävistä.	Lukuvuoden päätteeksi annetaan koulun arviointisuunnitelman mukaista palautetta.
3	Lukuvuositodistus Liitteet: sanallinen käyttäytymisen arvio[1]	Sanallinen[2]	Oppimiskeskustelu: Oppimisen edistyminen, koulun omat teemat.	Lukuvuoden päätteeksi annetaan koulun arviointisuunnitelman mukaista palautetta.
4	Lukuvuositodistus	Numeerinen	Oppimiskeskustelu: Oppimisen edistyminen, arvioinnin periaatteet.	Lukuvuoden päätteeksi annetaan koulun arviointisuunnitelman mukaista palautetta.
5	Lukuvuositodistus	Numeerinen	Oppimiskeskustelu.	Edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä.
6	Lukuvuositodistus	Numeerinen	Oppimiskeskustelu: Huomiota kiinnitetään työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen sekä opiskelumotivaation tukemiseen.	Edistymistä kuvaillaan sanallisesti. Lukuvuoden päätteeksi annetaan todistuksen lisäksi koulun arviointisuunnitelman mukaista muuta palautetta.
7	Lukuvuositodistus[3] [7]	Numeerinen	Oppimiskeskustelu.	Väliarviointi[4]: Opinnoissa etenemisestä ja osaamisen tasosta tiedotetaan numeerisesti syyslukukauden päätteeksi. Edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä.
8	Lukuvuositodistus[5] [8]	Numeerinen	Oppimiskeskustelua tarjotaan.	Väliarviointi: Opinnoissa etenemisestä ja osaamisen tasosta tiedotetaan numeerisesti syyslukukauden päätteeksi. Opinnoissa edistymistä kuvaillaan sanallisesti oppimisprosessin aikana ja sen päätteeksi esim. oppilaan kanssa keskustellen ja erilaisia arviointitiedotteita käyttämällä.
9	Välitodistus Päättötodistus Liitteet: numeerinen käyttäytymisen arvio[6]	Numeerinen		Oppilaalle on lisäksi annettava muuta palautetta koulun arviointisuunnitelman määrittämällä tavalla. Päättöarvioinnista ja päättöarvosanan muodostamisen perusteista tiedotetaan oppiainekohtaisesti sekä opinto-ohjaajan kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa.

Oppimis- ja arviointikeskustelut

Opettajan, oppilaan ja huoltajan kesken käytävällä oppimiskeskustelulla on tärkeä rooli oppimista ohjaavana toimintatapana. Oppimiskeskustelujen tarkoituksena on

kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen
opiskelun tavoitteellisuuden ja vastuullisuuden lisääminen ja oppimisen ohjaaminen
oppilaan osallistaminen ja oppilaantuntemuksen lisääminen sekä
arvioinnista tiedottaminen

Oppimiskeskustelussa annetaan tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Keskustelu yhdistää oppilaan itsearviointia ja palautetta oppilaan opiskelusta.

Oppimiskeskustelun tukena käytetään oppilaan ennalta täyttämää itsearviointi- tai muuta keskustelua ohjaavaa lomaketta. Seudullisen itsearviointilomakkeen sijasta voidaan käyttää koulun omia lomakkeita.

Oppimiskeskustelun toteuttamisesta vastaa luokanopettaja ja seitsemännellä luokalla luokanohjaaja, joka valmistautuu oppimiskeskustelua varten keskustelemalla muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaan koulunkäynnin sujumisesta ja edistymisestä eri oppiaineissa. Oppimiskeskustelun aikana ei ole tarkoitus käydä läpi kaikkia oppiaineita, vaan keskittyä olennaisiin, oppitunneilta, opettajilta tai oppilaalta itseltään esiin nousseisiin asioihin. Painopiste on käyttäytymisen, opiskelutaitojen ja koulunkäynnin tukemisessa. Keskustelun luonteen tulee olla dialoginen, positiivinen ja eteenpäin suuntaava.

Oppimiskeskustelut toteutetaan yleensä marras-helmikuun aikana, ja ne ovat tärkeä osa toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä. Ensimmäisellä ja seitsemännellä luokalla oppimiskeskustelut voidaan pitää jo ennen marraskuuta, jolloin painopisteenä on oppimiselle tavoitteita asettava keskustelu. Oppimiskeskustelun lisäksi koulut voivat halutessaan järjestää myös vanhempainvartteja. Niissä kunnissa, joissa on käytössä Lapset puheeksi- menetelmä, noudatetaan kunnan opetuksen järjestäjän päättämää ohjeistusta oppimiskeskustelujen osalta.

Mikäli huoltaja ei kutsusta huolimatta saavu oppimiskeskusteluun, opettaja toteuttaa oppimiskeskustelun oppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviointiraportin huoltajalle tiedoksi.

Opettajat käyvät oppilaan ja opettajan välisiä kahdenkeskisiä oppiainekohtaisia arviointikeskusteluja, jotka liittyvät formatiiviseen arviointiin. Näiden arviointikeskustelujen tavoitteena on se, että oppilas saa riittävästi tietoa siitä, kuinka hän pystyy ohjaamaan omaa oppimistaan ja työskentelyään kohti asettamiaan tavoitteita. Opettaja ja oppilas keskustelevat oppiaineen tavoitteista ja niiden saavuttamisesta, oppilaan edistymisestä, sekä siitä, mitä tulisi oppia lisää ja miten osaamisen tasoa voisi parantaa. Myös käyttäytymisestä ja työskentelystä annetaan oppilaalle palautetta.

[1] Ei Ilomantsi

[2] Ilomantsi: numeerinen arviointi

[3] Juuka: välitodistus

[5] Juuka: välitodistus

[6] Kontiolahti: annetaan pyydettäessä

[7] Ilomantsi: välitodistus (ltk päätös syksy 2022)

[8] Ilomantsi: välitodistus (ltk päätös syksy 2022)

Käyttäytymisen arviointi Joensuun seudulla

Koulun arvot, kasvatustavoitteet, toimintakulttuuri ja järjestyssäännöt luovat pohjan käyttäytymisen arvioinnille.

Käyttäytymisen arviointi perustuu Joensuun seudun opetussuunnitelmassa kuvattuihin ja koulukohtaisesti täydennettyihin käyttäytymisen tavoitteisiin, joihin koko kouluyhteisö sitoutuu. Jokaisessa koulussa määritellään hyvä käyttäytyminen, ja kuinka opetussuunnitelman tavoitteet konkretisoidaan. Oppilaat osallistuvat koulukohtaisten käyttäytymisen tavoitteiden laadintaan.

Myöskään käyttäytymisen arviointi ei saa perustua persoonaan, temperamenttiin tai oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutenaan ja arvioinnissa noudatetaan samaa muotoa kuin oppiaineissa. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä sanallisesti arvioitaviin todistuksiin eikä päättötodistukseen.

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet Joensuun seudulla

Tavoite	1 - 2 lk.	3 - 6 lk.	7 - 9 lk.
Oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön.	Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä. Oppilas arvostaa sekä omaa että toisten tekemää työtä. Oppilas osaa huolehtia omasta oppimisympäristöstään ja -välineistään.	Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. Oppilas arvostaa sekä omaa että toisten tekemää työtä ja osallistuu luokan ja koulun yhteisiin projekteihin, juhliin ym. omalla työpanoksellaan. Oppilas kantaa yhteistä vastuuta oman luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja -välineistä ja ymmärtää vastuunsa oman koulunsa ja lähiympäristönsä siisteydestä.	Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. Oppilas edistää työrauhaa ja luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. Oppilas arvostaa sekä omaa että toisten työtä ja osallistuu luokan ja koulun yhteisiin projekteihin, juhliin ym. omalla työpanoksellaan. Oppilas kantaa yhteistä vastuuta oman luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja -välineistä ja ymmärtää vastuunsa oman koulunsa ja lähiympäristönsä siisteydestä.
Oppilas hallitsee eri vuorovaikutustilanteissa asiallisen, tilannetietoisen käyttäytymisen ja noudattaa hyviä tapoja.	Oppilas puhuu kohteliaasti. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.	Oppilas puhuu kohteliaasti. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.	Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.
Oppilas noudattaa yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä.	Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.	Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.	Oppilas osoittaa käyttäytymisellään sisäistäneensä koulun toimintatavat ja järjestyssäännöt.

Käyttäytymisestä annettavan arvosanan kriteerit Joensuun seudulla

Käyttäytymisestä annettavan arvosanan keskeiset kriteerit, joita koulut muokkaavat käyttöönsä yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa oman arvoperustan, käyttäytymiselle asetettujen tavoitteiden, toimintakulttuurin ja järjestyssääntöjen perusteella.

Sanallinen arviointi

Tavoitteet saavutettu erinomaisesti

Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä ja edistää työpanoksellaan yhteistä työskentelyä
Oppilas osallistuu aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteiseen toimintaan
Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä
Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä sekä kantaa vastuunsa koulun ja lähiympäristön siisteydestä
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti ja luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä
Oppilaan kielenkäyttö on tilannetietoista
Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä

Tavoitteet saavutettu hyvin

Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä
Oppilas osallistuu yhteiseen toimintaan
Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä
Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti
Oppilas noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja
Oppilaan kielenkäyttö on yleensä tilannetietoista
Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä
Oppilaan käyttäytymistä on voitu ohjata kasvatuskeskustelun tai kurinpitorangaistuksen avulla, ja hän on korjannut käyttäytymistään

Tavoitteet saavutettu kohtalaisesti

Oppilas osaa yleensä työskennellä erilaisissa ryhmissä
Oppilas arvostaa yleensä omaa ja toisten tekemää työtä
Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan
Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon
Oppilaan kielenkäyttö on usein sopimatonta
Oppilaan käyttäytymistä on ohjattu kasvatuskeskustelujen avulla ja/tai hän on saanut kurinpitorangaistuksen

Tavoitteet saavutettu osittain

Työskentely erilaisissa ryhmissä on oppilaalle haastavaa.
Oppilas ei osaa arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä.
Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan
Oppilas ei ota toisia huomioon
Oppilaan käyttäytyminen on välinpitämätöntä
Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta
Oppilas on saanut lukuisia kurinpitorangaistuksia

Hylätty

Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä

Numeroarviointi

10 erinomainen

Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä.
Oppilas edistää omalla työpanoksellaan ja asiallisella käytöksellään yhteistä työskentelyä.
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti ja luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä.
Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä.
Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä sekä kantaa vastuunsa koulun ja lähiympäristön siisteydestä.
Oppilas noudattaa luontevasti hyviä käytöstapoja.
Oppilaan kielenkäyttö on asiallista ja tilannetietoista.
Oppilas osallistuu aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteiseen toimintaan.
Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

9 kiitettävä

Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä.
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti.
Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä.
Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä sekä kantaa vastuunsa koulun ja lähiympäristön siisteydestä.
Oppilas noudattaa hyviä käytöstapoja.
Oppilaan kielenkäyttö on tilannetietoista.
Oppilas osallistuu yhteiseen toimintaan.
Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.

8 hyvä

Oppilas osaa yleensä työskennellä erilaisissa ryhmissä.
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti.
Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä.
Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä.
Oppilas noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja.
Oppilaan kielenkäyttö on yleensä tilannetietoista.
Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä.
Oppilaan käyttäytymistä on voitu ohjata kasvatuskeskustelun tai kurinpitorangaistuksen avulla, ja hän on korjannut käyttäytymistään.

7 tyydyttävä

Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon.
Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan.
Oppilaan kielenkäyttö on usein sopimatonta.
Oppilaan käyttäytymistä on ohjattu kasvatuskeskustelujen avulla ja/tai hän on saanut kurinpitorangaistuksen.

6 kohtalainen

Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon.
Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan.
Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta.
Oppilaan käyttäytymistä on ohjattu kasvatuskeskustelujen avulla ja/tai hän on saanut kurinpitorangaistuksia.

5 välttävä

Oppilas ei ota toisia huomioon.
Oppilaan käyttäytyminen on välinpitämätöntä.
Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta.
Oppilas on saanut lukuisia kurinpitorangaistuksia.

4 hylätty

Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä.

Käyttäytymisen arvioinnin sanallisen ja numeroarvioinnin periaatteet, arvosanan merkitseminen todistukseen ja käyttäytymisen arvioinnin liitteet

Luokka-aste	Käyttäytymisen arvioinnin muoto	Käyttäytymisen arvosanan merkitseminen todistukseen	Liitteet
1-3[1]	sanallinen	Ei merkitä todistukseen	Käyttäytymisen sanallinen arvio annetaan todistuksen liitteenä. Liitteestä maininta todistukseen Lisätietoja-riville.
4-8[2]	numeerinen	Merkitään todistukseen	Ei liitettä
9	numeerinen	Välitodistus: Merkitään todistukseen Päättötodistus: Ei merkitä todistukseen	Päättötodistus: Arvosana annetaan todistuksen liitteenä.[3] Liitteestä ei tule mainintaa todistukseen.

[1] Ilomantsi: lk 1-2

[2] Ilomantsi: lk 3-8

[3] Kontiolahti: annetaan pyydettäessä

Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalle siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt Joensuun seudulla

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan tavoitekokonaisuuksittain.

Tavoitekokonaisuudet laaditaan pääsääntöisesti vuosiluokkajaksojen 1–2, 3–6 ja 7–9 tavoitteista ja sisällöistä niin, että kaikki vuosiluokkajakson tavoitteet sisältyvät tavoitekokonaisuuksiin. Vuosiluokkajaksolta toiselle siirryttäessä oppilaan on saavutettava oppiaineelle asetetut tavoitteet. Vuosiluokalta 2 vuosiluokalle 3 siirryttäessä arvioinnissa käytetään vuosiluokalle 2 asetettuja oppiaineiden tavoitteita. Vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 7 siirryttäessä arvioinnissa käytetään valtakunnallisia kuudennen luokan arviointikriteerejä. Mikäli oppilas ei etene opinnoissaan suunnitelman mukaisesti, on asiasta keskusteltava huoltajien kanssa ja sovittava tarvittavista toimenpiteistä. Perusopetusasetuksen (§ 3) mukaisen keskimääräisen vuosittaisen vähimmäistuntimäärän tulee täyttyä kullakin vuosiluokalla. Oppilas etenee vuosiluokille 3 ja 7 pääsääntöisesti vasta silloin, kun hän on suorittanut hänelle laaditun suunnitelman mukaiset tavoitekokonaisuudet hyväksytysti. Vuosiluokkien 3–6 ja 7–9 nivelvaiheissa oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissaan etenevä oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistukseen kirjataan kaikki hänelle laadittuun suunnitelmaan kuuluvat opinnot. Hyväksytysti suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit kirjataan oppiaineittain lukuvuositodistukseen. Kesken olevien tavoitekokonaisuuksien arviointia ei merkitä lukuvuositodistukseen. Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään, minkä vuosiluokan suorituksista on kyse niissä oppiaineissa, joissa oppilas etenee tavoitekokonaisuuksittain. Oppilaalle laadittu tavoitekokonaisuuksittain etenemisen suunnitelma tulee lukuvuositodistuksen ja erotodistuksen liitteeksi. Lukuvuoden koulutyön päätyttyä oppilas siirtyy opinnoissaan eteenpäin seuraavalle vuosiluokalle.

Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää vuosiluokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä vuosiluokalta raukeaisivat. Tavoitekokonaisuuksittain etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.

Tavoitekokonaisuuksittain etenemisestä määrätään luvussa 5.4.3.

Jos oppilaan opintomenestys herättää huolen siitä, että hän on vaarassa jäädä luokalleen, noudatetaan alla kuvattua menettelyä. Tiedottamisessa ja päätöksentekoprosessissa noudatetaan hallintolain määrittämää hyvää hallintotapaa.

Valinnaisten aineiden arviointi

Valinnaisten aineiden arviointi (linkki lukuun 12)

Erityinen tutkinto

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa erityisessä tutkinnossa. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. 

Tutkinto järjestetään oman kunnan alueella asuville, perusopetusikäisille henkilöille. Tutkinto voidaan järjestää useina näyttöinä lukuvuoden aikana tai yksittäisenä kokeena tai näyttönä lukuvuoden lopussa. Annettua päättöarvosanaa voi korottaa vain erityisellä tutkinnolla tai sanallisesti arvioitavalla syventävällä valinnaisaineella. Tutkinto voidaan järjestää kaikissa seudun kouluissa.

Erityiseen tutkintoon ilmoittaudutaan kirjallisesti. Ilmoittautumisen tekee huoltaja. Jos oppilas on koulun kirjoilla, ilmoittautuminen tehdään kyseisen koulun rehtorille. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen kohdalla ilmoittautuminen tehdään rehtorille siihen kouluun, josta opetuksen järjestäjä on määrännyt tutkivan opettajan. Jos perusopetusikäinen ulkopaikkakuntalainen haluaa osallistua erityiseen tutkintoon, on tutkintoon osallistumista anottava. Anomus osoitetaan toimialajohtajalle, joka päättää tutkinnon järjestämisestä tapauskohtaisesti.

Kirjallisessa ilmoittautumisessa erityiseen tutkintoon on oltava:

Erityisen tutkinnon suorittajan tunnistetiedot
Tieto siitä, suoritetaanko erityisessä tutkinnossa koko perusopetuksen oppimäärä vai osa oppimäärästä
Osittain suoritettavan oppimäärän osalta oppiaineet ja vuosiluokkakokonaisuudet eriteltynä

Ilmoittautumisen jälkeen sovitaan erityisen tutkinnon suorittamisen tavoista ja ajankohdista. Erityisen tutkinnon laatimisessa ja arvioinnissa voidaan tehdä opettajien ja koulujen välistä yhteistyötä.