5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kunnan OPS-sisältö

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan
Rangaistukset kirjataan rangaistuskirjaan. Jälki-istunnosta tiedotetaan kirjeellä huoltajille.

Henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen tapahtuu lukuvuoden alkaessa suunnittelupäivän yhteydessä sekä lukuvuoden aikana opettajainkokouksissa.

Suunnitelmasta kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttöön liittyen, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan koteihin koulutiedotteella sekä oppilaille koulussa lukuvuoden alussa. Edellä mainitut toimintatavat sekä Toivakan koulujen kiusaamiseen puuttumisen malli ovat nähtävissä myös opetussuunnitelmassa 2016.

Suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan lukuvuoden alussa suunnittelupäivänä sekä lukuvuoden aikana opettajienkokouksessa.

TOIVAKAN KOULUKESKUKSEN RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ VAIHEITTAIN

  1. Rikkeen nähnyt opettaja keskustelee oppilaan kanssa kahden. Hän selostaa oppilaalle seuraamusmenettelyn. Opettaja voi keskustella myös oppilaan luokanvalvojan/luokanopettajan kanssa ja pohtia yhdessä jatkotoimenpiteistä sekä tarvittaessa ohjaa oppilaan keskustelemaan rehtorin kanssa.
  2. Jos rike johtaa jälki-istuntoon, on jälki-istunnon antajan otettava yhteyttä oppilaan kotiin ensisijaisesti puhelimitse ja toissijaisesti kirjeitse, jossa toivotaan huoltajan yhteydenottoa jälki-istunnon antaneeseen opettajaan. Huoltajan kanssa sovitaan oppilaan kyydityksestä jälki-istuntopäivänä.
  3. Jälki-istunnosta tiedottava lappu, josta selviää jälki-istunnon syy, lähetetään kotiin. Lappu palautetaan koululle jälki-istuntopäivänä huoltajan allekirjoituksella varustettuna. Mikäli oppilas ei saavu jälki-istuntoon ilman huoltajan ennalta ilmoittamaa perusteltua syytä, seuraa laiminlyönnistä oppilaalle 1 tunti lisää jälki-istuntoa.
  4. Kolme (3) jälki-istuntoa samasta rikkomuksesta tai viisi (5) istuntoa ylipäätään ->
  5. KASVATUSKESKUSTELU, jossa ovat mukana oppilas, vanhemmat, rehtori ja kyseisen oppilaan jälki-istunnoista eniten tietävä opettaja.

Mikäli oppilas tämän jälkeenkin syyllistyy johonkin rikkeeseen ->

  1. KIRJALLINEN VAROITUS

Mikäli oppilas edelleen syyllistyy johonkin rangaistavaan tekoon ->

  1. MÄÄRÄAIKAINEN EROTUS

Kankaisten kyläkoulun säännöt

Koulun ilmapiiri Voit vaikuttaa koulun ilmapiiriin. Muistathan hyvät tavat: tervehdi, ole kohtelias, kiitä, auta. Jokaisella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi: kiusaamista ei hyväksytä. Rumaa ja sopimatonta kielenkäyttöä ei sallita. Ratkaise erimielisyydet ja riidat keskustellen, ei nyrkkejä apuna käyttäen. Hyväksy erilaisuus: arvosta itseäsi mutta anna arvo toisellekin. Huolehdi koulutehtävistäsi. Ole täsmällinen. Anna työrauha.

Yhteinen ja oma omaisuus. Kohtele työskentelyvälineitä, varusteita ja tavaroita siten, että seuraavakin käyttäjä voi niitä käyttää. Jätä kotiin koulutyöhön kuulumattomat tavarat. Älä ota toisen omaa.

Välitunti. Välitunti on kaikille virkistymistä varten. Pysy välituntialueella. Leiki ja toimi niin, että et vahingoita itseäsi, toisia ihmisiä, luontoa etkä koulurakennusta. Lumipallojen heittely ei ole suotavaa: heittelystä sovitaan tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Pakkaraja talvella on -15°C.

Ruokailu. Jonota rauhassa ja ota ruokaa vain sen verran kuin syöt. Maista kaikkea ja noudata hyviä ruokatapoja.

Koulumatka. Hyvät tavat ja asianmukainen käytös kuuluvat myös koulumatkalle. Noudata liikennesääntöjä. Koulumme suosittaa, että pyörällä tultaisiin kouluun kolmannelta luokalta alkaen, pyöräilykypärää käyttäen. Huoltajan on ilmoitettava taksille, jos lapsi ei käytä taksikyytiä, ettei taksi odota turhaan aamulla tai iltapäivällä. Sukset on hyvä niputtaa kuljetuksen ajaksi. Linja-autokortit on palautettava koululle lukuvuoden lopussa. Kadonneista korteista peritään korvaus.

Vastuu. Olet vastuussa omasta toiminnastasi. Korjaat ja/ tai korvaat rikkomasi sekä sovitat tekosi.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.[1]

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.[2]

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista[3]. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun[4]. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.


[1] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 36 (477/2003)ja 36 a - 36 i § (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)

Koulujen omat suunnitelmat

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan.

Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.