Lapsilla, joiden ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa, on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetyn oppivelvoillisuuden päätös edellyttää kunnan lapsipsykologin lausuntoa, jossa suositellaan oppivelvollisuuden pidennystä.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja informoi huoltajille mitä pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa käytännössä ja huolehtii, että huoltajat hakevat oikeutta pidennettyyn oppivelvollisuuteen varhaiskasvatusjohtajalta erillisellä lomakkeella .

Huoltajien tulee olla tietoinen pidennyksen eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista ja ilmoittaa hakemuksessaan haluaako aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden varhennetulla esiopetuksella 5-vuotiaana(maksuton) vai aloittaako hän esiopetuksen 6-vuotiaana. Varhennetussa esiopetuksessa olevan lapsen tulee tehdä esiopetushakemus myös 6-vuotiaana.

Varhaiskasvatusjohtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja antaa päätöksen tiedoksi huoltajille, koulun johtajalle tai rehtorille sekä esiopetusyksikön esimiehelle. Esiopetusyksikön esimies tiedottaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja tekee erityisen tuen päätöksen ellei sitä ole lapselle tehty aiemmin.

Pidennetyn oppioikeuden lapsi otetaan aina koulun oppilaaksi oppioikeuteen kuuluvan esiopetuksen alkaessa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee koulun rehtori. Esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. Kouluunilmoittautumisvaiheessa huoltajat toimivat kunnan ohjeistuksen mukaisesti.

Pidennetyn oppioikeuden lapselle tehdään esiopetusvuonna HOJKS ja sitä ennen tuen tarpeet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetusryhmässä, jossa on pidennetyn oppivelvollisuuden lapsi, saa olla korkeintaan 20 lasta.

Lapsi voi opiskella esiopetuksessa yhden tai kaksi vuotta ennen perusopetusta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta (8-vuotiaana) rehtori tekee erillisen hallintopäätöksen.

Lapselle laaditaan keväällä esiasteen lukuvuositodistus, jossa arvioidaan lapsen taitoja.