Pidennetty oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuden pidentäminen
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. [2] Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom. (628/1998)
[2] Perusopetuslaki 9 § 2 mom. (628/1998)
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirin kuuluvat lapset
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[1] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. [2] Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
[1] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
[2] Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
Varhainen tiedottaminen
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Opetuksen järjestämisen 3 tapaa
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
- Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
[1] Perusopetuslaki (628/1998) 27 §
Pidennetty oppivelvollisuus Muuramessa
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja informoi huoltajille mitä pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa käytännössä ja huolehtii, että huoltajat hakevat oikeutta pidennettyyn oppivelvollisuuteen varhaiskasvatusjohtajalta erillisellä lomakkeella .
Huoltajien tulee olla tietoinen pidennyksen eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista ja ilmoittaa hakemuksessaan haluaako aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden varhennetulla esiopetuksella 5-vuotiaana(maksuton) vai aloittaako hän esiopetuksen 6-vuotiaana. Varhennetussa esiopetuksessa olevan lapsen tulee tehdä esiopetushakemus myös 6-vuotiaana.
Varhaiskasvatusjohtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja antaa päätöksen tiedoksi huoltajille, koulun johtajalle tai rehtorille sekä esiopetusyksikön esimiehelle. Esiopetusyksikön esimies tiedottaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja tekee erityisen tuen päätöksen ellei sitä ole lapselle tehty aiemmin.
Pidennetyn oppioikeuden lapsi otetaan aina koulun oppilaaksi oppioikeuteen kuuluvan esiopetuksen alkaessa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee koulun rehtori. Esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. Kouluunilmoittautumisvaiheessa huoltajat toimivat kunnan ohjeistuksen mukaisesti.
Pidennetyn oppioikeuden lapselle tehdään esiopetusvuonna HOJKS ja sitä ennen tuen tarpeet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetusryhmässä, jossa on pidennetyn oppivelvollisuuden lapsi, saa olla korkeintaan 20 lasta.
Lapsi voi opiskella esiopetuksessa yhden tai kaksi vuotta ennen perusopetusta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta (8-vuotiaana) rehtori tekee erillisen hallintopäätöksen.
Lapselle laaditaan keväällä esiasteen lukuvuositodistus, jossa arvioidaan lapsen taitoja.