Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Hojks

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.[1] Se on kirjallinen suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta.

[1] Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)

Hojksin laadinta

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Hojksin sisältämät tiedot

Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

  • lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
  • lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
  • lapsen oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä kehitykseen liittyvät tavoitteet, kuten tiedolliset, sosiaaliset, motoriset, kielelliset ja emotionaaliset tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

  • oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
  • lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat
  • lapselle tarjottava erityisopetus
  • lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

  • oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
  • erityistä tukea koskevan päätöksen mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako
  • yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
  • kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen seuranta ja arviointi

  • lapsen ja huoltajan kanssa yhdessä tehtävä arvio lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kokonaistilanteesta
  • HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat
  • HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja tiedonsiirto

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

Hojksin tarkistaminen

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi[1]. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi.

[1] Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)

Hojks

Lapselle laaditaanHOJKS  kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksestä. HOJKSin laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. HOJKS laaditaan yhteistyössä perheen, lapsen esikoulunopettajan ja asiantuntijoiden kanssa (esim. psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti tai fysioterapeutti).

HOJKS:iin kirjataan huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa yhdessä sovitut yksilöidyt kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteet, niitä tukevat pedagogiset menetelmät ja tuen seuranta ja arviointitavat. Laadinnassa hyödynnetään lapsen aiempia suunnitelmia, lausuntoja ja asiakirjoja. Näistä kootaan olennainen tieto HOJKS:iin. Asiantuntijalausuntoja ei laiteta HOJKS:n liitteiksi. Lapsen näkemys omasta oppimisestaan ja tavoitteistaan kirjataan HOJKS:iin. Lapsi voi esim. osallistua HOJKS-palaveriin tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja/esikouluopettaja voi haastatella lasta ennen palaveria.

HOJKS tarkistetaan ja tukea seurataan/arvioidaan vähintään kerran esikouluvuoden aikana tai aina tarvittaessa.

Lapsen tuleva koulun erityisopettaja on mukana HOJKS-palavereissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään seuranta- ja siirtopalaverissa kouluun. Siirtopalaverin järjestämisestä vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Mukana ovat huoltajien lisäksi kaikki HOJKS:in laadinnassa mukana olleet asiantuntijat sekä koulusta luokanopettaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, mahdollisesti koulunkäynninohjaaja ja iltapäivätoiminnan edustaja.

Muiden erityiseen tukeen liittyvien tietojen ja asiakirjojen luovuttamiseen yhteistyötahoille pyydetään huoltajilta kirjallinen suostumus tietojen luovuttamiseen.

HOJKS kirjataan Wilma-järjestelmään. Pedagoginen selvitys ja HOJKS siirtyvät Wilma-järjestelmässä tulevan luokanopettajan ja koulun erityisopettajan käyttöön. Esiopetusvuoden päätyttyä pedagogisesta selvityksestä ja HOJKS:sta tulostetaan yhdet kappaleet Wilmasta ja ne siirretään arkistoon Muuramen kunnan arkistosäännön mukaan.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä