5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Kolmiportainen tuki
Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä [1]. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.
[1] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
Tuen tarpeen arviointi
Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja.
Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.
Varhainen tuki
Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.
Tuen järjestämisen lähtökohta
Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi.
Oman esiopetusryhmän ensisijaisuus
Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa.
Tietojen siirto
On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Muuramessa
Muuramen strategisissa visioissa lapsiperhekunnassa toimintaa kuvaavana päämääränä on, että lapselle ”Kasvatetaan juuret ja annetaan siivet”. Muuramen arvomaailma tiivistyy kahteen sanaan: Kunta on luova ja rohkea. Muuramessa on asukkaiden tarpeista lähtevä ja hyvinvointia edistävä palveluverkosto, joka tuotetaan tarkoituksenmukaisilla henkilöstöresursseilla. Muurame-henki elää vahvana yhteisöllisyyden ja yhteisten arvojen avulla. Kuntalainen on onnellinen, terve ja hyvinvoiva.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa korostetaan turvallisuutta ihmissuhteissa ja terveellisessä ympäristössä sekä lapsen oikeutta kasvuun, kehittymiseen, oppimiseen ja tukeen, kun lapsi sitä tarvitsee. Lapsella on myös oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti sekä oikeus omaan kulttuuriin, äidinkieleen, uskontoon ja katsomukseen.
Kunnan varhaiskasvatuspalvelut tukevat perheiden kasvatustyötä sekä lasten myönteistä kasvua ja kehitystä perheiden ja yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Huoltajat ja esikoulun henkilöstö sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun,kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Luottamuksellinen ja avoin yhteistyö luo pohjan onnistuneelle esiopetukselle, jossa lapsi viihtyy, kasvaa ja oppii. Henkilökunnan tulee olla aloitteellinen tässä yhteistyössä. Hyvä yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, avoimuuteen ja luottamukseen. Yhteistyö alkaa keskustelulla, jossa huoltaja kertoo lapsestaan jo ennen esiopetuksen aloittamista tai sen alkuvaiheessa.
Esikoulunopettaja kartoittaa lapsen taitoja ja seuraa oppimista. Toiminnasta, toimintaympäristöstä, lapsesta ja hänen käyttäytymisestään ja sosiaalisista suhteistaan nousevia ilonaiheita ja huolia pohditaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen esiopetussuunnitelmakeskustelussa. Lapsikohtainen arviointi perustuu lapsihavainnointiin ja suunnitelmalliseen seulontaan, jolloin huomataan lapsen vahvuudet ja tunnistetaan yksilölliset tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Monialaisessa yhteistyössä tukea ja konsultaatiota voivat antaa koulun laaja-alainen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja,psykologi, koulukuraattori, puheterapeutti tai muut asiantuntijat. Tukitoimet lapsen arjessa aloitetaan viipymättä. Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin ja sitä kautta kuntoutuksen piiriin.
Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus toteutetaan pääsääntöisesti samassa ryhmässä esiopetuksen kanssa. Yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä on tärkeää tuen toteutumisen varmistamiseksi. Tuen jatkumisesta huolehditaan lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen.
- Tukea tarvitsevalla lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja oikeudet monipuoliseen, tavoitteelliseen, lapsen kehitystason ja oppimisedellytykset huomioivaan toimintaan toisten lasten kanssa
- Yleinen ja tehostettu tuki toteutetaan pääsääntöisesti muun esiopetuksen yhteydessä perustaitoja harjaannuttamalla, pienryhmä- ja yksilöohjauksella ja käytänteitä muuntelemalla.
- Tarvittaessa lapsi ohjataan hakemaan terapiapalveluja ja muita kuntoutuspalveluja terveydenhuollon kautta.
- Erityinen tuki järjestetään ryhmässä, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki ja konsultaatio toteutuu säännöllisesti.
- Johdonmukainen, pitkäjänteinen ja kehityksen kokonaisvaltaisuuden huomioiva tuki luo hyvän pohjan minimoida vaikeuksista aiheutuvia riskejä lapsen myöhemmälle oppimiselle.