Oppiaineen tehtävä

Matematiikan opetuksen tehtävä ja tavoitteet on kuvattu kokonaisuudessaan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

Keuruulla korostamme 1-2-luokkien matematiikan opetuksen tavoitteissa etenkin

• innostuksen ja kiinnostuksen herättämistä matematiikkaa kohtaan (T1)
• yhteyksien havaitsemista opittujen asioiden välillä (T2)
• sujuvan laskutaidon kehittämistä (T5) sekä
• kymmenjärjestelmän sisäistämistä (T8).

Päästäksemme näihin tavoitteisiin, pidämme erittäin tärkeänä

• lukujen ja lukumäärien konkreettista havainnollistamista
• käsinkosketeltavien opetusvälineiden hyödyntämistä oppimisessa
• oppilaan omaan elämismaailmaan kuuluvien asioiden mukaan tuomista opetukseen
• kokeilevia, toiminnallisia ja pelillisiä lähestysmistapoja opittaviin asioihin sekä
• pari- ja ryhmätoimintojen hyödyntämistä oppimisessa.

Tavoitteet, sisällöt ja arviointi tarkemmin vuosiluokilla 1-2:

• Matematiikan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 1
  
• Matematiikan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 2

Katso myös Matematiikka vuosiluokilla 3-6 ja Matematiikka vuosiluokilla 7-9

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2

Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti ja välineiden avulla. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvat työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksi tärkeä työtapa. Opetuksessa ja opiskelussa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Työtavoista katso lisäksi kohta Opetuksen hyvät käytännöt.

Keuruulla painotamme näiden tavoitteiden saavuttamiseksi:

• opeteltavien asioiden konkreettista havainnollistamista
  • Tämän voi toteuttaa erilaisin esinein (pyykkipojin, helmin, kivin, napein ja nappuloin), laskemalla, lajittelemalla ja luokittelemalla esineitä erilaisiin kokoonpanoihin (kymmenet, sadat), harjoittelemalla numeroiden piirtämistä hiekka-astiaan, kaverin selkään, piirtäen ja maalaten.

• käsinkosketeltavien opetusvälineiden hyödyntämistä oppimisessa
  • Laskutoimituksissa (yhteen, vähennys, kerto ja jako) voi käyttää hyväksi edellä lueteltuja pikkuesineitä, helmitauluja, apukuvien piirtämistä tai vaikka oppilaita itseään (luokan edessä seisoo 7 oppilasta, heistä 3 lähtee ruokailuun, moniko jäi vielä jonoon?).

• oppilaan elämismaailman tuomista mukaan opetukseen
  • Mikä lasta kiinnostaa, mistä hän syttyy? Mitä numeroita, taitoja tai rahoja hän omassa arjessaan tarvitsee? Matemaattista tietoa, lukumääriä ja jaotteluita voi kerätä esim. suosikkipeleistä, pelitilastoista, jääkiekosta, jalkapallosta, tai luokan suosikkiruuista. Entä löytyykö tietotekniikan puolelta asioita, joita voisi yhdistää matemaattisen ajattelun kehittämiseen? Ekapeli-Matikkaa, Abacomathin aihioita, koodaamisen alkeita.

• kokeilevia, toiminnallisia ja pelillisiä lähestysmistapoja opittaviin asioihin
  • Yllämainitut esimerkit tuovat tunteihin väistämättä toiminnallisuutta, minkä tavoitteena on rohkaista oppilaita kokeilemaan erilaisia ratkaisutapoja, yrittämään ja erehtymään ja oivaltamaan itse asioiden yhteyksiä. Oppimisen iloa on itse oivaltaminen!

• pari- ja ryhmätoimintojen hyödyntämistä oppimisessa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 1-2

Matematiikan opetuksen ohjaus, eriyttäminen ja tuki on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Niiden mukaan etenemme myös Keuruun alakouluissa.