Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä(toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

TOIMINTAKULTTUURI

• Keuruun kaupungin perusopetuksessa toimintakulttuuri ymmärretään koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintapojen sekä toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuutena. Toimintakulttuuriin vaikuttaa ja sitä muokkaavat sekä koulun ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Kaikki kouluyhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa koulun opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytänteisiin.
  
  Keuruun perusopetuksessa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus, oppilaiden osallisuuden edistäminen, kiireettömyys sekä myönteinen ja rauhallinen oppimisilmapiiri. Kannustaminen, oppimisen ilon löytäminen ja toisen huomioon ottaminen ovat toimintakulttuurin ytimessä. Toiminnassa pyritään huomioimaan fyysinen aktiivisuus ja toiminnallisuus, oppimisympäristöjen ja oppimistapojen monipuolisuus, ajattelutapojen ja itsestä huolehtimisen taitojen kehittäminen sekä aktiivinen tiedottaminen.
  
  Keuruun perusopetuksessa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteistyötä ja osallisuutta, kouluyhteisön kaikkien jäsenten vastuunottamista omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä sekä kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin arvostamista. Toimintaa arvioidaan koulujen lukuvuosisuunnitelmien kautta. Lisäksi arvioinnin apuna käytetään lukuvuoden aikana toteutettavia erilaisia kyselyjä arviointisuunnitelman mukaisesti.
  

• mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
  
  OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖTAVAT
  
  Keuruun kaupungin perusopetuksessa oppimisympäristöjen ja työtapojen monipuolinen käyttäminen ja hyödyntäminen nähdään keskeisenä tavoitteena. Oppimisympäristöt muodostuvat fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee oppijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Tavoitteen mukainen oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimistavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen eri aistikanavien kautta myös koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Oppimisen esteet ja vaikeudet pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään mahdollisimman varhain yhteistyössä asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa.
  
  Keuruulla tieto- ja viestintäteknologia nähdään tärkeänä osana oppimisympäristöjen kehittämisessä. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja kokeillaan ja otetaan soveltuvin osin käyttöön osallisuuden vahvistamiseksi sekä oppimisen tukemiseksi ja edistämiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan hyödyntää oppimisessa huoltajien kanssa erikseen sovittavilla tavoilla.
  
  Perusopetuksen tilaratkaisuissa huomioidaan erityisesti nivelvaiheyhteistyö, tilojen esteettömyys, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osatekijät, ergonomia ja siisteys. Luonto ja rakennettu ympäristö mm. liikuntapaikkoineen, kirjastot, museo yms. toimivat koulun ulkopuolisena oppimisympäristönä.
  
  Työtavat valitaan monipuolisesti huomioiden opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet, oppilaiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa oppimisen iloa ja motivaatiota pyritään lisäämään kokemuksillisilla ja toiminnallisilla työtavoilla, itseilmaisulla, liikkumisella ja eri aistien käytöllä.
  
  
• miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan
  
  EHEYTTÄMINEN
  
  Keuruun kaupungin perusopetuksessa opetuksen eheyttämisen lähtökohtana pidetään pedagogiikkaa, joka huomioi oppiainerajat ylittävän opetuksen niin ala- kuin yläkoulussakin. Eheyttämisessä hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia toimijoita ja yhteistyötahoja, kuten eri hallintokuntia, paikallisia järjestöjä, seuroja, yhdistyksiä ja yrityksiä heidän osaamisensa mukaisesti erikseen sovittavilla tavoilla. Eheyttämisen lähtökohtana on vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen sekä opiskeltavien asioiden yhdistäminen omaan elämään ja yhteiskuntaan oppiainerajat ylittävällä tavalla.
  
  Eheyttämisen tapa ja kesto vaihtelevat teemakokonaisuudesta riippuen. Erilaiset tapahtumat, teemapäivät, opintokäynnit ja leirikoulut, integroidut oppimiskokonaisuudet ja usean oppiaineen rinnastaminen keskenään ovat tyypillisimpiä eheyttämisen tapoja. Koulut määrittelevät tarkemmin eheyttämisen tavat ja keston omassa lukuvuosisuunnitelmassaan.
  
  

- miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

• toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
• toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.)
• tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan)
• arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa)
• toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen.
  
  Koulut päättävät monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemoista, toteuttamistavoista, laajuudesta, suunnittelusta, arviointikäytännöistä, tavoitteista ja sisällöistä vuosittain omissa lukuvuosisuunnitelmissaan. Koulut hyödyntävät oppilaiden osallisuutta suunnittelussa tarpeen mukaisesti. Koulut seuraavat, arvioivat ja kehittävät monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista lukuvuosisuunnitelmassa määrittelemällään tavalla.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.