Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi

- miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti

• miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
• mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan

- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet

- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä

- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä

- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille

- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö on kuvattu Keuruun kaupungin koulujen työrauhaa koskevassa suunnitelmassa.
Työrauhaa koskeva suunnitelma.pdf

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään

- mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut.

Etäyhteyksiä voidaan käyttää, kun opetusta ei ole tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä paikan päällä. Tällaisia oppiaineita voivat olla esimerkiksi harvemmin opiskellut kielet ja uskonnot sekä suomi toisena kielenä. Etäyhteyksiä voidaan tarpeen mukaan hyödyntää myös silloin, kun oppilas syystä tai toisesta ei voi osallistua opetukseen koulussa.


Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)

- mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat

- mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille

- mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia

- miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Oppilaalle voidaan laatia oma vuosiluokkiin sitomaton opinto-ohjelma, jos oppilas, huoltaja ja koulu pitävät sitä oppilaan kehittymisen kannalta parhaana ratkaisuna. Hallinnollisen päätöksen asiassa tekee rehtori. Päätös voi olla myös määräaikainen.

Oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa
- oppimäärät jaetaan loogisiin opintokokonaisuuksiin ja määritellään niiden tavoitteet sekä sisällöt
- määritellään, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia
- opintokokonaisuuden sisältämä tuntimäärä määritetään suhteessa tuntijakoon,
- opintokokonaisuuden tavoitteista johdetaan ne riittävät tiedot ja taidot, jotka antavat mahdollisuuden edetä seuraavaan opintokokonaisuuteen,
- kuvataan mahdolliset tukitoimet,
- kuvataan, miten lukuvuosisidonnaisen opiskelun arviointikäytäntöjä sovelletaan opintokokonaisuuksien suorittamisen seurannassa ja arvioinnissa.

Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Yhdysluokkaopetus

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa

- miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat

- miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.

Oppilasmäärien ollessa pieniä (kyläkouluilla) voidaan opetus järjestää yhdysluokissa. Perusopetusryhmien lukumäärä vastaa koulun luokanopettajien määrää. Yleensä perusopetusryhmät muodostuvat jaotuksella 1-2 lk, 3-4 lk ja 5-6 lk tai 1-2 lk ja 3-6 lk. Jako vahvistetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa tilanteen edellyttämällä tavalla, myös perussäännöstä poiketen. Samanaikaisopetuksessa voi olla lisäksi erilaisia oppikuntia opetettavan aiheen perusteella.

Opetusjärjestelyinä käytetään vuoro- ja vuosikurssijaottelua. Opetusmenetelminä itsenäistä työskentelyä, yhteistoiminnallista oppimista sekä eheyttämistä. Eniten vuorokursseja käytetään tietoaineissa esim. UE, HI (mukana yhteiskuntaoppi), YO sekä osin myös AI, KU ja KS. Ei kuitenkaan vieraassa kielessä, eikä matematiikassa. Täysin vuosiluokkiin sitomatonta opetus voi olla ajoittain ja kurssimaisesti rajoitettuna sekä laaja-alaisina oppimiskokonaisuuksina.

Oppikunta tarkoittaa yhden tai useamman luokkatason oppilaiden ryhmää, jolle annetaan sama toisesta oppikunnasta poikkeava oppitehtävä.

Joissakin oppiaineissa, esim. vieraassa kielessä ja matematiikassa, jokainen luokkataso voi toimia omana oppikuntanaan. Opetus on pääsääntöisesti samanaikaisopetusta toisen oppikunnan ohessa. Erillistunneista ja mahdollisista ryhmäjaoista koulu voi päättää tuntikehyksensä rajoissa lukuvuosittain.

Koulu voi päättää lukuvuosisuunnitelmassaan yksikkönsä periaatteista ylläkuvattujen lähtökohtien puitteissa.

Linkki: Toimivaa yhdysluokkaopetusta etsimässä, Sija Rasi (2000), jyx.jyu.fi

Joustava perusopetus

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat

- mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan

- miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan

- miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.

Joustavan perusopetuksen (JOPO) tavoitteena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja siirtymään toisen asteen opintoihin sekä ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä peruskoulun jälkeen. Tavoitteena on myös vahvistaa oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja ja sen myötä ehkäistä syrjäytymistä. Opetus järjestetään yleisopetuksen yhteydessä pienryhmämuotoisesti, yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin kuitenkin niin, että opetuksessa otetaan huomioon kunkin oppilaan yksilölliset tarpeet ja tilanteet. Toimintaa ohjaa joustavan perusopetuksen normisto ja kriteeristö ( perusopetuslaki ja –asetus, laki opetus- ja kulttuuuritoimen rahoituksesta ) .

Joustavassa perusopetuksessa opiskeleville oppilaille tehdään aina oma oppimissuunnitelmansa tai HOJKS. Opetukseen sisällöissä painotetaan kauttaaltaan toiminnallisuutta. Oppilas voi opiskella ja osoittaa oppineisuuttaan monipuolisesti. Opetus toteutetaan monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Näitä ovat koulun ohella työpaikat, leiri- ja valmennuskoulut, muut yritykset, oppilaitokset, messut sekä erilaiset muut tapahtumat. Työjaksoilla oppilasta ohjaa työpaikan yhdyshenkilö/työpaikkaohjaaja yhteistyössä JOPO-opettajan kanssa.

JOPO-ryhmän enimmäiskoko on 10 oppilasta ja oppilaita voi olla kaikilta yläkoulun vuosiluokilta. Oppilasvalinnassa painotetaan kuitenkin vuosiluokkia 8 – 9. JOPO-ryhmän toiminnassa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi seuraavien toimijoiden kanssa: koulun oppilashuolto, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, etsivä nuorisotyö sekä nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä osa ryhmän toimintaa. Vanhemmat ovat mukana Jopoon haettaessa, oppimissuunnitelman laadinnassa ja tukemassa oppilaan sitoutumista. Oppilasvalinnassa huomioidaan oppilaan tarve, halukkuus ja kyky sitoutua JOPO-ryhmän toiminnalliseen opiskeluun. JOPO -ryhmään hakeudutaan oppilaan oman hakemuksen perusteella tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta. Hakuaika ilmoitetaan oppilashuoltoryhmille ja JOPO- koulujen nettisivuilla. Valinta tehdään hakemuksen ja haastattelun perusteella. Haastattelussa on mukana JOPO-ryhmän opettajan lisäksi oppilas, hänen huoltajansa sekä koulun edustaja.

Opetus erityisissä tilanteissa

Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa.

Oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen paikallinen opettaja on yhteydessä sairaalakoulun opettajaan. Oppilaan siirtyessä takaisin omaan kouluun toimitaan päinvastoin.
Mikäli oppilas joutuu pitkittyneen sairauden takia oleman poissa koulusta, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka toteuttamista tuetaan koulusta tarpeen mukaan.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan

- mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet

- miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon

- miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Kerhotoimintaa voidaan kouluissa järjestää resurssien puitteissa. Kerhot antavat mahdollisuuden täyttää koulupäivän jälkeistä aikaa kehittävällä, ohjatulla ja mielekkäällä toiminnalla. Kerhotoiminnalla toisaalta pyritään laajentamaan oppilaan kokemuksia erilaisista harrastusmahdollisuuksista ja toisaalta ohjaamaan harrastamattomia ohjatun toiminnan piiriin. Omalta osaltaan kerhoiminnan avulla pyritään vahvistamaan oppilaan tervettä itsetuntoa ja sitä kautta ehkäisemään syrjäytymistä.

Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä niin suomalaista kuin mahdollisuuksien mukaan kansainvälistäkin ruokakulttuuria. Kouluruoka tarjotaan sellaisena ajankohtana, että se rytmittää koulupäivää ja tauko antaa oppilaille mahdollisuuden virkistäytyä.

Lapsen terveyden tai uskonnon erityistarpeet otetaan huomioon kouluruokailua järjestettäessä. Perusruokavaliosta poikkeavien ruokavalioiden täsmällinen ja turvallinen toteutus koulun ruokahuollossa edellyttää tietoja sekä oppilaasta että tarvittavan ruokavalion toteuttamisesta. Erityisdieetti toteutetaan siinä muodossa kuin kouluun toimitettu oppilaan ruokavaliosuunnitelma, kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuus tai lääkärintodistus edellyttää. Kouluterveydenhoitaja toimittaa tietoonsa tulleet dieettitarpeet kouluruokailun toteuttajalle, joka vastaa oikeanlaisen dieettiruoan valmistuksesta sekä jakelusta oikealle oppilaalle.

Koulukuljetusten periaatteista ja toimintatavoista päättää ja ohjeistaa sivistyslautakunta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma[1].

[1] Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011