Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista:

- laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua
Keuruun kaupungin paikallinen opetussuunnitelma on koulukohtaisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman perusta.

- millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten)
Kaupungin sivistyslautakunta hyväksyy lopullisen muodon ja sisällön opetussuunnitelman suomenkielellä annettava opetusta varten. Koulukohtaisen lukuvuosisuunnitelman hyväksyy opettajien kokoukseen ja rehtorin esittelyyn perustuen koulun johtokunta.

- mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan
Opetussuunnitelman rakenne noudattaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden rakennetta. Keuruun kaupungin opetussuunnitelma julkaistaan sähköisenä Pedanet -alustalla.

- miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet

Koulun johtokunta, opettajien kokous, oppilaskunta sekä koulun muu henkilökunta antavat lausuntonsa opetussuunnitelman laadintavaiheessa sekä keväisin arvion suunnitelman toteutumisesta tulevan toimintasuunnitelman pohjaksi. Toimintasuunnitelmista kootaan virikepankki koulujen yhteiseen käyttöön.

- miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään

Opetussuunnitelmatyöskentelyssä on ollut mukana edustus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Opetussuunnitelman laadintaan osallistunut opettajisto on ollut tekemässä suunnitelmaa yli luokkarajojen ja osittain myös yli ainerajojen. Yhteistyö perusopetuksen jälkeiseen koulutusvaiheeseen on järjestynyt luontaisesti mm. osan lukion opettajistosta osallistuttua perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaan opettamiensa oppiaineiden osalta.

- mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään

Opetussuunnitelmalla liitetään koulut ja muut tahot toimimaan yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Vuorovuosin tehdään yhteistyöstä kartoitus joko kaupungin oman toimintastrategian mukaisten tavoitteiden toteutumisesta tai ulkopuolisten toimijoiden aktiviteettitarjonnasta. Laaja-alaisia oppimistapahtumia toteutetaan yhdessä vuosittain.

- miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon.

Opetussuunnitelma on tehty huomioimalla olemassa olevat paikalliset, perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävät ja tukevat suunnitelmat sekä arviointien kautta saatu tieto. Paikalliset erityispiirteet on huomioitu läpi prosessin suunnitelman eri osissa.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

- miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät osiot on laadittu yhteistyössä ja kuullen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia mm. kouluterveydenhuoltoa, neuvolaa, sosiaalityöntekijöitä, koulukuraattoria ja -psykologia.

- miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään

Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja kehitetään sisäisen arvioinnin ja valvonnan kautta.

- mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia).
Keuruun opetussuunnitelmaa täydentäviä suunnitelmia ja ohjelmia ovat:
- Varhaiskasvatussuunnitelma
- Esiopetussuunnitelma
- Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
- Kulttuurikasvatussuunnitelma
- Lasten ja nuorten Keuruu III - kehittämisohjelma
- Liikenneturvallisuussuunnitelma
- Hyvinvointikertomus
- Kehittämissuunnitelmat
- Tvt-suunnitelma

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

- miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)
Perusopetuksen yhtenäisyyttä ja siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä edistetään yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja käytänteiden kautta. Eri toimijat järjestävät yhteistyöpalavereita, joissa kehitetään arjen käytäntöjä.

- järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6)
Keuruulla perusopetusta järjestetään yhdysluokkaopetuksena ns. kyläkouluilla.

- järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6)
Keuruun kaupungin perusopetuksessa oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta myös oman opinto-ohjelman mukaisesti, mikäli koulu ja huoltajat yhdessä katsovat sen tarpeelliseksi. Oppilaalle laaditaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi oma oppimissuunnitelma.

- järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet

Opetus järjestetään pääosin ainejakoisena.

- miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)[1]

Keuruun tuntijako 1.8.2016.pdf

- mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä luku 12)

Keuruun kaupungin perusopetuksen kielten opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet kielten opiskeluun ja kasvattaa siten oppilaista kielitaitoisia, kansainväliseen vuorovaikutukseen kykeneviä nuoria.

A1-kieli: kaikille yhteinen alkava kieli on englanti. Sen opetus aloitetaan 3.vuosiluokalla ja sitä jatketaan yläkoulussa ja lukiossa.

A2-kieli: 4. vuosiluokalla oppilaalle tarjotaan vapaaehtoisena kielenä saksaa. Opetus aloitetaan, jos kieliryhmään tulee vähintään 10 oppilasta. A2-kielenvalinta on sitova koko perusopetuksen ajaksi ja siten keskeyttäminen sallitaan vain perustelluista syistä, joita voivat olla esim. vakava sairaus tai selkeät oppimisvaikeudet. Huoltajien kirjallisen anomuksen perusteella keskeyttämispäätöksen tekee rehtori kuultuaan oppilaan kielen- ja luokanopettajaa.

B1-kieli: 6. vuosiluokalla alkava toinen kotimainen kieli, ruotsi. Kaikille oppilaille yhteinen kieli, jonka opetusta jatketaan yläkoulussa ja lukiossa.

B2-kieli: 7. ja 8. vuosiluokilla tarjottavat valinnaiset kielet ovat saksa, ranska ja venäjä. Opetus aloitetaan, mikäli ryhmään saadaan tarpeeksi oppilaita. B2-kielen opetus jatkuu lukiossa valinnaisena kielenä.

B3-kieli: lukiossa tarjottavia valinnaisia kieliä ovat saksa, ranska, venäjä ja italia.

Koulut päättävät vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten opetuksesta oppilaiden valintojen ja koulun käytössä olevien resurssien puitteissa.

- mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös luku 12)
Oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet määritellään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Valinnaiset aineet on jaettu Keuruun kaupungin tuntijaossa seuraavasti:
Vuosiluokat 1-6: 1 vvh
Vuosiluokka 8: 4 vvh
Vuosiluokka 9: 4 vvh

- mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös luku 12)
Keuruun kaupungin perusopetuksen tuntijakoon on varattu 2. vuosiluokalle yksi tvt-tunti. Tvt-opetuksen tavoitteet ja sisällöt on kuvattu kaupungin tvt-suunnitelmassa.

- miten oppilaanohjaus järjestetään

• o ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012