8.1 Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa. Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.
Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5):
1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
(kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot
ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen
ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys
huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten
toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.
Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta
sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan
esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön
erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea
tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään
monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa
seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja
opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.
Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien
opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja
psykologipalvelut) henkilötyövuodet.
2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen
edellyttää johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja
opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto)
mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan
ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän
oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään
syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
- oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
- koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat- poissaolojen ehkäisemisestä, suunnitelmallisesta seurannasta ja poissaoloihin puuttumisesta määrätään perusteiden luvuissa 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat1
- tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen
- yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
- oppilaan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)
- yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen
- opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille
- tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
- opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet (ml. suostumuksen hankkiminen) koulussa
- oppilaan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet
4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon
toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
- oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen
- koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
- opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä
- yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
- yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille
5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.
Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.
Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan
toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden
ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu.
Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä
työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen
järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä
hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara
ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.'
____________________________________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on hyvinvointioppimisen edistäminen, oppimisympäristön seuranta ja kehittäminen, opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ja päivitys, yhteistyön koordinointi, huoltajien tiedottaminen opiskeluhuollon asioissa (esim. opiskeluhuollon vuosittaiset tavoitteet, kyselyjen tulokset, kiusaamis- ja kouluterveyskyselyt).
Koulukohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ryhmä on monialainen ja siihen kuuluu opettajajäseniä, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Opiskeluhuoltoryhmän kokoukseen voidaan tarvittaessa kutsua oppilaiden tai huoltajien edustajia, nuorisotyön edustajia tai muita asiantuntijoita sekä viranomaisia. Koulun opiskeluhuoltoryhmä kehittää myös yhtenäistä opinpolkua ja nivelyhteistyötä kaikissa nivelvaiheissa (mm. esikoulusta ekaluokalle -reittikartan toteutuminen omassa kouluyksikössä).
Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti opiskeluhuoltosuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Koulukohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokousten aikataulut. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksesta laaditaan muistio, johon kirjataan kokoukseen osallistujat, käsitellyt asiat, sovitut toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt. Kokouksissa käsitellyistä asioista tiedotetaan henkilökuntaa, oppilaita ja huoltajia. Muistiot ovat henkilökunnan luettavissa koulun kotisivuilla. Kouluissa, joissa on useampia yksiköitä saman hallinnollisen rehtorin alaisuudessa, toimii yksi yhteinen opiskeluhuoltoryhmä. Päiväkotikouluissa voi olla yksi yhteinen opiskeluhuoltoryhmä.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Opiskelushuollossa painopistettä siirretään ennalta ehkäisevään työhön ja muutoksen toteutumista arvioidaan vuosittain opiskeluhuoltoryhmissä sekä opiskeluhuollon ohjaus- ja kehittämisryhmässä.
Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa kouluyhteisö suunnittelee yhteistyössä opiskeluhuollosta vastaavien henkilöiden ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa, miten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja avointa vuorovaikutusta käytännössä toteututetaan kouluyhteisössä. Suunniteltujen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään toimintaa koulussa seuranta- ja arviointitiedon perusteella. Yhteisöllisellä opiskeluhuoltoryhmällä ja opiskeluhuollosta vastaavalla on tässä työssä käynnistävä ja aloitteellinen rooli, mutta opiskeluhuolto ja kouluyhteisön hyvinvointi on jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan vastuulla ja keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.
Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan, miten yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee ja valmistelee omalta osaltaan toimintakulttuuriin kehittämistä, mutta koko kouluyhteisö ja vanhemmat osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin.
Kouluarkeen kehitetään menetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja nuoren sosiaalisen paikan löytymistä kouluyhteisössä (esimerkiksi vaihtelevat opetusmenetelmät, kummiopppilas- ja tukioppilastoiminta, oppilaskuntatyö, kerhotoiminta, koulun nuorisotyö, juhlien, tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen, KiVa- koulu, Friends-ohjelma, Lions Quest ja Team Planet). Yhteisöllinen opiskeluryhmä kokoaa ja arvioi näitä menetelmiä.
Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa käytetään myös kouluterveydenhuollosta saatavia tietoja ym. yhteenvetoja oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta ja tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toteutetaan vuosittain ja laajat tarkastukset 1.-, 5.- ja 8.-luokilla Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tavoitteina ovat oppilaan ja hänen perheensä tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tuen järjestäminen ja seuranta yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveydenhoitaja tekee laajoista terveystarkastuksista yhteenvedon, jota käytetään arvioitaessa opiskeluhuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.
Asiakkaaksi ohjautuminen
Yksilökohtainen opiskeluhuollollinen tuki oppilaalle käynnistyy oppilaan, huoltajan, koulun työntekijän tai lasten ja nuorten kanssa työskentelevän ammattihenkilön ottaessa yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin. Oppilaan opiskeluhuollollisen tuen tarvetta arvioidaan yhteisessä keskustelussa yhteydenottajan kanssa. Yhteydenottaja keskustelee viipymättä asiasta myös oppilaan ja/tai hänen huoltajansa kanssa. Yksittäisen oppilaan opiskeluhuollollinen tuki voi käynnistyä myös monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisella. Opiskeluhuollon työntekijä arvioi tuen tarpeen kiireellisyyden. Oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan yhdessä asian hoitamisen aikataulusta.
Opiskeluhuoltopalveluja antavat työntekijät ja koulun muu henkilökunta tekevät asiantuntijayhteistyötä perusopetuslain määrittelemässä kasvatus- ja opetustyössä, pedagogisen tuen järjestämisessä sekä oppilashuollollisissa asioissa.
Opiskeluhuollon palveluista tiedotetaan Wilma-järjestelmässä, koulujen kotisivuilla, lukuvuositiedotteissa ja vanhempainilloissa.
Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden työntekijä, jolla herää huoli oppilaasta ja jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Oppilaan tai huoltajan kanssa keskustellaan kasvotusten tai puhelimitse tulevasta palaverista ja sovitaan sen aihe ja osallistujat. Palaverin alussa otetaan oppilaan tai huoltajan allekirjoitus yksilöityyn kirjalliseen suostumukseen, jos palaverissa on muita kuin koulun ja opiskeluhuollon henkilöstöä tai tietoja sovitaan luovutettavaksi ulkopuolisille. Tulkin läsnäolo ei edellytä yksilöityä kirjallista suostumusta. Wilman oppilashuoltokertomuksessa määritellään, keillä on lukuoikeus siihen.
Koulupsykologi ja -kuraattori
Opiskeluhuoltoyksikkö on osa kaupungin perusopetuspalveluja ja tuottaa esi-, perus- ja toisen asteen koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä nuorten päihde- ja mielenterveyden psykiatristen sairaanhoitajien palvelut. Resurssi käsitellään opiskeluhuollon kehittämis- ja ohjausryhmässä.
Koulukuraattori ja -psykologi antavat neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota oppilaan koulunkäyntiin, kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Koulukuraattori ja -psykologi toimivat yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa sekä luottamuksellisesti verkostoissa muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien kanssa. Koulukuraattori ja -psykologi osallistuvat tarvittaessa yksittäisten oppilaiden asiaa käsittelevien monialaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn sekä monialaiseen yhteistyöhön oppilaan pedagogisen tuen suunnittelussa ja tarjoavat siihen liittyvää konsultaatiota.
Koulukuraattori- ja psykologityön tavoitteena on oppilaiden myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Olennaista kuraattorityössä on oppilaan pulmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulukuraattori työskentelee ryhmien kanssa, käy oppilaiden kanssa tuki- ja ohjauskeskusteluja sekä tekee tarvittaessa sosiaalisia selvityksiä. Koulupsykologi tekee oppilaan oppimiseen, koulunkäyntiin ja tunne-elämään liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Koulupsykologi arvioi tarvittaessa myös oppilaan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta.
Opiskeluhuoltoyksikön nuorten päihde- ja mielenterveystyön psykiatriset sairaanhoitajat työskentelevät 11 - 18 -vuotiaiden nuorten sekä heidän perheidensä kanssa päihteisiin, nettiaikaan ja pelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Sairaanhoitajat toteuttavat Jyväskylässä myös alle 18-vuotiaiden Ratti-hoidot, joihin poliisi ohjaa nuoren, joka on kuljettanut ajoneuvoa päihteiden vaikutuksen alaisena. Palvelu on nuorelle maksutonta eikä siihen tarvita lähetettä. Opiskeluhuollon psykiatriset sairaanhoitajat tekevät myös ehkäisevää ja konsultatiivista työtä sekä osallistuvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöskentelyyn kouluilla.
Terveydenhoitaja
Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut. Terveydenhoitaja on yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän jäsen ja osallistuu tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen opiskeluhuoltotapaamiseen. Kouluterveydenhuollossa toimii vastaava koululääkäri ja lisäksi avosairaanhoidon lääkärit hoitavat kouluterveydenhuollon lääkäritehtäviä.
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä perheiden kanssa monialaisessa yhteistyössä.
Oppilas voi saapua aikaa varaamatta kouluterveydenhuollon avoimelle vastaanotolle koulukohtaisesti sovittuina aikoina. Oppilas voi ohjautua vastaanottokäynnille myös huoltajan tai koulun muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi psykologin, kuraattorin tai opettajan aloitteesta. Terveydenhoitaja antaa ensiapua koulupäivän aikana sairastuneille oppilaille ja koululla sattuneissa tapaturmissa. Vapaa-ajalla tapahtuneet sairastumiset ja tapaturmat ohjataan oman alueen terveysasemalle
Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kokonaisuutta.
Opiskeluhuoltokertomus
Opiskeluhuoltotyö, suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet sekä niiden arviointi kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Jyväskylän kaupungilla on Wilmassa yksi yhteinen pohja, jota koulut käyttävät. Opetushenkilöstö kirjaa asiat ja seurannan (toteutuneet toimenpiteet) opiskeluhuoltokertomukseen (Wilmassa kohdassa muistiot). Jos asian käsittelyyn tulee uusia toimijoita, tehdään aina uusi muistio. Opiskeluhuollon henkilöstö kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään tai asiakastietojärjestelmään.
Opiskeluhuoltokertomuksista muodostuu oppilashuoltorekisteri, jonka vastuuhenkilöitä ovat Primus-pääkäyttäjät ja koulun tasolla opiskeluhuoltotyötä johtava rehtori tai apulaisrehtori.
Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto siirretään toiselle opetuksen järjestäjälle. Tiedonsiirtoon pyydetään aina ensin oppilaan ja/tai huoltajan lupa. Siinä yksilöidään, mitä tietoja siirretään ja pyydetään kirjallinen lupa tietojen siirtoon. Jos lupaa ei myönnetä, arvioidaan tiedon siirron välttämättömyys oppilaan terveyden ja turvallisuuden kannalta ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Pedagogisista konsultaatiopalavereista ei tehdä opiskeluhuoltokertomusta.
Opiskeluhuoltosuunnitelmat
Opiskeluhuoltoa toteutetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liitetyn koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaan huomioiden muut kaupunkikohtaiset suunnitelmat ja kaupunkistrategia.
Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman tekemisessä käytetään kaupungin yhteistä pohjaa. Se on osa koulun koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa ja koulun toimintasuunnitelmaa ja päivitetään lukuvuosittain. Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat osallistuvat suunnitelman laadintaan mm. kyselyjen, vanhempainiltojen, oppilaskuntatoiminnan kautta. Jyväskylässä yhteisöllisessä opiskeluhuollossa hyödynnetään kyselyjä ja yhteenvetoja kuten SDQ, kouluterveyskysely, muut huoltaja- ja oppilaskyselyt, terveystarkastusten yhteenvedot ja terveydellisten olojen tarkastukset.
Opiskeluhuoltosuunnitelman yleinen osa on nähtävillä koulujen kotisivuilla.
Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla kirjataan suunnitelman tiedottamisesta asianosaisille.