15.4.3 Vieraat kielet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Kielikasvatus
Kielikasvatusta koskevat tavoitteet sekä toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet on määritelty toisen kotimaisen kielen opetusta koskevassa osuudessa.
Oppiaineen tehtävä
Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.
Kielten opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.
Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.
Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.
Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Myös työelämässä tarvittavaan kielitaitoon kiinnitetään huomiota tekstien ja tehtävien valinnassa. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan kieliohjelmaa voidaan tarkastella yksillöllisesti ottaen huomioon hänen aiempi oppimishistoriansa sekä oppilaan osaamat kielet.
A-kielestä vapauttaminen
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tullut oppilas, jolla ei ole aiempaa oppimishistoriaa englannin kielessä, voidaan vapauttaa A-englannin oppimäärästä (Perusopetuslaki 18§) . Oppilas, joka on vapautettu A-englannin oppimäärästä, opiskelee B1-englannin oppimäärää.
Jokaisen oppiaineen ja oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7, 8 ja 9 on kuvattu kunkin kielen kohdalla.
Oppimisessa edistymistä ohjataan ja sitä arvioidaan tätä varten laaditun taitotasotaulukon avulla; sen avulla oppilas voi asettaa itselleen tavoitteet ja kehittämiskohteet oppimisen eri osa-alueille kunkin opintokokonaisuuden alussa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan sanallisesti koko opiskelun ajan ja vasta lukuvuoden lopussa numeerisesti koko lukuvuoden opintojen osalta.
Vieraiden kielten oppimisen arvioinnissa käytetään myös Eurooppalaista kielisalkkua ja Kasvun kansiota.