1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.
Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja
tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat
toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi.
Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja
yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa
ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia
sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija
rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä
paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja
suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden
ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön.

Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-
opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään
perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja
osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla
ja muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien
laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

Lukion opetussuunnitelmaa laadittaessa on kuultu opiskelijoita ja vanhempia.
Yhteistyöllä pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, tukevat
opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta, rohkaisevat resurssien
joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikusta lukion
sisällä ja suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

1.2 Arvoperusta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle
sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja
kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen
pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla.
Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan
todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä.

Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden
hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion
sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja
todellisuuden välisiä jännitteitä.

Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon
loukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen
perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja
ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus
pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja
demokratiaa. Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja
puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen
välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja
kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus,
toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.

Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen
välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten
hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja
globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä,
ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-
opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n
kehitystavoitteiden suunnassa.

Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista
tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja
periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen
välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua
arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja
luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja
uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.

Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta
olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien
oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa
syventävät näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet,
jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

Nakkilan lukiossa

Lukiomme toiminta-ajatus rakentuu arvoille, jotka konkretisoituvat elinikäisen oppimisen avaintaidoilla.

EHEYS

• henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi
• ihmissuhde- ja viestintätaidot monikulttuurisessa ympäristössä
• aloitteellisuus ja toimeliaisuus
• ymmärrys ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovasta ilmaisusta itselleen luontevimmalla tavalla (musiiki, esittävät taiteet, kirjallisuus ja kuvataiteet)

EKOSOSIAALISUUS

• ihmisten omasta toiminnasta johtuvien muutosten ja seurausten ymmärtäminen
• käyttäytymistaidot, jotka edistävät valmiuksia osallistua ja vaikuttaa rakentavasti niin paikallisesti kuin globaalisti
• tieto eettisistä arvoista ja taito soveltaa niitä omassa toiminnassaan

ELINVOIMAISUUS

• oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen yksin ja yhteistyössä muiden kanssa
• digikansalaistaitojen kehittäminen ja nettiketti
• luovuuden, innovoinnin ja vastuullisen riskinoton avulla taito suunnitella ja toteuttaa tavoitteiden mukaisia toimintoja
• erityistietojen ja erityistaitojen kartuttaminen