Hyvinvointi ja elämäntavat: uni, liikunta, ravinto

Hyvinvointiin liittyvät asiat vielä kertaantuvat OPO1-moduulissa, koska olemme tehneet OPO1 ja TE1 moduuleista yhteisopintojakson OPO1&TE1 Hyvinvointi. Pyrimme siihen, että samoihin aiheisiin tartuttaisiin eri oppiaineissa eri aikaan lukuvuotta. Terveystiedossa asiaan paneudutaan teoreettisemmin ja laajemmin, opinto-ohjauksen moduulissa taas vielä enemmän omaan elämään kytkeytyen. Opinto-ohjauksen tunneilla tehdään esimerkiksi Kuormitusmittari. Kyseisen oppitunnin jälkeen opinto-ohjaaja lähettää sekä opiskelijoille että vanhemmille viestin, jossa muistutetaan, mistä tarvittaessa voi hakea apua.

Mahdollisuuksien mukaan kuraattori käy opinto-ohjauksen tunneilla pitämässä ensimmäisen vuoden opiskelijoille oppitunnin aiheesta stressinhallinta ja hyvinvointi tai keskittymiskyky ja sosiaalinen media.

Vahvuudet

Vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen parantavat tutkitusti hyvinvointia ja oppimista (esimerkiksi Wenström, 2022, 13 ja Avola ja Pentikäinen, 2020, 83). Tavoitteena on, että vahvuuksia huomioitaisiin eri oppitunneilla ja esimerkiksi opiskelijapalavereissa. Teoreettisesti vahvuudet esitellään ensimmäisen vuoden opiskelijoille opinto-ohjauksen oppitunneilla Wenströmin ja Paason kehittämän VOIMAKEHÄ-mallin mukaisesti (Wenström, 2022). 

Opinto-ohjauksen oppitunneilla tehdään VIA-instituutin luonteenvahvuuksien kartoitus (https://www.viacharacter.org/account/register) sekä kartoitetaan muitakin vahvuuksien lajeja. Näihin syvennytään ohjauskeskusteluissa. 

Opiskelutaidot

Yhteistä sisältöä OPO1&TE1 moduuleissa on hyvinvoinnin lisäksi opiskelutaidot. Opinto-ohjauksen (ja lisäksi myös psykologian) tunneilla käydään teorian tasolla läpi opiskelutekniikoita ja oppimiseen ja muistiin vaikuttavia asioita. Terveystiedon tunneilla systemaattisesti kokeillaan viittä erilaista opiskelutekniikkaa, joista opettaja määrää neljä ja opiskelija saa valita vähintään yhden uuden tekniikan.

Oppiminen ja opiskelutaidot on luonnollisesti lukiossa yksi merkittävä hyvinvointiin vaikuttava seikka. Sen vuoksi olemme ajoittaneet sen käsittelyn systemaattisesti lukiopolulle. Psykologian PS1 pyritään ajoittamaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille opintojen alkuun. Opinto-ohjauksessa ja terveystiedossa asiaa käsitellään yllä kuvatulla tavalla. Opinto-ohjausta on kolmessa eri jaksossa ensimmäisenä opiskeluvuotena ja terveystieto taas ajoittuu keväälle. Kaikissa oppiaineissa käsitellään opiskelua ja opiskelutekniikoita oman aineen näkökulmasta. Toisena opiskeluvuotena opinto-ohjauksen tunneilla aihetta vielä kerrataan ja syvennetään. Erityisopettajan antamaan opiskelutaitojen ohjaukseen on mahdollista päästä tarvittaessa. Lisäksi erityisopettaja pitää ensimmäisen vuoden opiskelijoille yhden opinto-ohjauksen oppitunnin, jossa käsitellään opiskelutaitoja.

TARMOA-malli ja tavoitteen asettaminen

George T. Doran on esitellyt vuonna 1981 tavoitteen asettamiseen "SMART" tavoitteet (Doran, 1981). Tämä on myöhemmin eräissä yhteyksissä käännetty suomeksi TARMOA-malliksi, joka muistuttaa läheisesti "SMART-goals" -tavoitteita (tutustu esimerkiksi lyhyen videon avulla: https://www.youtube.com/watch?v=9fkFsHyS6t8)

Pääperiaate on, että tavoite onnistuu paremmin, jos se on: 

• T, Täsmällinen ja selkeä — Selkeästi määritelty: mitä haluan saavuttaa? Miten sen voisi kirjoittaa selkeästi auki?
• A, Aikataulutettavissa — Tavoitteelle on mahdollista asettaa deadline tai useampia välitavoitteita.
• R, realistinen ja joustava — Sopivan kokoinen, realistinen tavoite, jonka voi saavuttaa. Joustaako tavoite tarvittaessa?
• M, Mitattavissa oleva ja Myötätuntoinen — On mahdollista mitata, milloin olen saavuttanut tavoitteen. Onko tavoite itselle sopiva, mielekäs vai liian vaativa tai jopa kohtuuton?
• O, Olennainen — Oikeasti itselle tärkeä tavoite, jonka suhteen ei halua heti luovuttaa.
• A, Arvojen mukainen eli onko tavoite itselle tärkeä? Onko tavoite sopusoinnussa muiden itselle tärkeiden arvojen kanssa?

Olemme päättäneet, että opinto-ohjauksen ensimmäisen vuosikurssin tunneillä käydään loppukeväästä teoriatasolla TARMOA-malli ja sitä toteutetaan ryhmänohjauksessa toisen vuoden syksyllä. Silloin jokainen asettaa itselleen tavoitteen, jonka toteutumista myös seurataan.


Lähteet:

Avola, Pauliina ja Pentikäinen, Viivi, 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing Oy.

Doran, G. T. (1981). "There's a S.M.A.R.T. way to write management's goals and objectives". Management Review 70 (11): 35–36. AMA FORUM. Saatavilla: https://community.mis.temple.edu/mis0855002fall2015/files/2015/10/S.M.A.R.T-Way-Management-Review.pdf . Luettu 13.6.2024.

Miten tehdä hyvä tavoite? Kysy psykologilta. https://www.youtube.com/watch?v=9fkFsHyS6t8.Luettu 13.6.2024.

Salmela-Aro, K. & Puukko, K. (2021). Kuormitusmittari toisen asteen opiskelijoille. Nuorten mielenterveysseura Yeesi ja Nyyti ry:n Jaksaa, Jaksaa? -hanke. https://www.kuormitusmittari.fi/. Luettu 5.6.2024.

VIA Characters Strenght Survey. https://www.viacharacter.org/account/register. Luettu 5.6.2024.

Wenström, Sanna (2022). Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. PS-Kustannus, Jyväskylä.