Sosiaaliset taidot/Ihmissuhdetaidot

Sosiaaliset suhteemme ovat tärkeitä hyvinvointimme kannalta ja täten ne ovat vaalimisen arvoisia. Sosiaalisiin suhteisiin voi kuitenkin liittyä myös haasteita. Joskus voi huomata ettei ole ketään kenen kanssa jutella tai toisaalta ei oikein osaa jutella muiden kanssa. Toisintaan puolestaan saattaa olla liikaakin ihmissuhteita, jotka vain vievät energiaa. Ihmissuhteiden tärkeyden saattaa huomata kunnolla vasta silloin kun niitä ei ole tai ne eivät ole tyydyttäviä. On tärkeä tietää, että sosiaalisia taitoja voi oppia yhtä lailla kuten muitakin taitoja.
Jokaisen on tärkeää tunnistaa omia vahvuuksia ihmissuhdetaidoissa ja saada keinoja vahvistaa näitä taitoja. Usein on myös hyvä lisätä itselle tietoisuutta siitä, millaisia asioita oikeastaan kaipaa ihmissuhteissa ja toisaalta miten asiat tältä osin ovat hyvin.
Materiaalia löytyy seuraavilta sivuilta

Ole oman elämäsi tähti
https://vimeo.com/670325155 Hyvinvointitaitojen kukoistava tehtäväkirja
Ryhmä toimivaksi- kirja (PS-kustannus) 



Opiskelutaidot, muisti
Opiskelutaidot ovat yksi merkittävä hyvinvointiin vaikuttava seikka. Psykologian ensimmäisellä opintojaksossa yksi teema on oppiminen. Opintojaksossa perehdytään erityisesti muistin toimintaan sekä tutkituun tietoon siitä millainen opiskelu on tehokasta. 



Pystyvyyden kokemukset
Jokainen liittää opiskeluunsa omia sisäisiä malleja. Joku esim. saattaa pitää itseään määrätietoisena opiskelijana, jolle on tyypillistä esim. suunnitelmissa pitäytyminen. Yksilön käsityksiä omasta pätevyydestä ja selviytymismahdollisuuksista kutsutaan pystyvyysuskomuksiksi. 
Pystyvyysuskomustensa perusteella opiskelija arvioi kuinka hän selviytyy oppimiselle asetetuista vaatimuksista esim. kokeista. Ne vaikuttavat merkittävästi siihen millaisia tavoitteita opiskelija itselleen asettaa ja miten aktiivisesti hän toimii ja miten paljon hän on valmis panostamaan työskentelyynsä. Pystyvyysuskomuksilla on vaikutusta opiskelijan psyykkisiin toimintoihin (motivaatioon, emootioihin sekä ajatteluun sekä muihin kognitiivisiin toimintoihin). Teeman tavoitteena on tunnistaa omia pystyvyysuskomuksia ja niiden pohjalta syntyviin tunteisiin sekä ajatuksiin ja täten tunnistaa miten ne vaikuttavat haasteista suoriutumiseen. 

Tehtävä: valitse jokin oppiaine. Millaisia pystytyysuskomuksia sinulla on siihen liittyen? Millaisia tunteita, ajatuksia ja motivaatiota niiden pohjalta herää? Miten ne vaikuttavat opinnoista suoriutumiseen?





Jännittäminen
Jännittäminen on toisille suurempi ja toisille pienempi haaste hyvinvoinnin kannalta. On tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät jännittämisen olevan täysin luonnollista. Tämän oivaltaminen mahdollisesti auttaa heitä olemaan itselle myötätuntoisia jännittäessään.
Jännitystä yleensä syntyy, kun edessä on itselle haastava tilanne. Jännittämistä ei siis pitäisi  hävetä. Toisinaan kulttuurissamme saatetaan ajatella, että jännittäminen ei saisi näkyä. Tästä peittelystä saattaakin syntyä harha, ettei kukaan muu jännitä. Teeman tavoitteena on jakaa jännittämiseen liittyviä asioita parin kanssa ja kokea täten vertaistukea. Lisäksi materiaalin avulla tullaan tietoiseksi yleisistä jännitykseen liittyvistä oireista, jännityksen syistä sekä saadaan vinkkejä jännitykseen. 
Materiaalia löytyy seuraavilta nettisivuilta
https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/jannittaminen/
https://hengittavamieli.fi/wp-content/uploads/2021/10/Satoa-ryhmasta.pdf 
https://www.yths.fi/app/uploads/2021/02/JANNITTAMINEN-OSANA-ELAMAA-opiskelijaopas.pdf