Aikuinen tunnesäätelijänä

Tunnesäätely opitaan aputunnesäätelijän avulla

Tunnesäätely on tunnetaito, joka auttaa säätelemään itsessä heräävien tunteiden voimakkuutta. Tunnesäätely ei tarkoita sitä, että pitäisi oppia olemaan kokematta joitakin tunteita.

Tunnesäätelyn oppimisessa aikuisilla on aivan erityisen tärkeä rooli: aikuinen toimii lapsen aputunnesäätelijänä. Aikuinen lohduttaa ja auttaa ratkomaan pulmatilanteita. Aikuinen ottaa säätelytaakan kantaakseen, ja lapsi säätelee tunteita aikuisen avulla.

Lapsen hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että lapsi oppii kokemaan ja ilmaisemaan kaikkia tunteita rakentavalla tavalla.

 

Muistilista aputunnesäätelijälle

Tunnista tunteiden moninaisuus

Lapsen ympärillä olevat aikuiset ovat tärkeitä tunnetaitojen opettajia. Tunteiden nimeäminen on helppo tapa lähteä liikkeelle tunnetaitojen opettamisessa.

Tunnista lapsen kokema tunne ja nimeä se ääneen. ”Sinua varmaan harmittaa, kun kaaduit.” Vähän isommalta lapselta voit kysyä hänen kokemaansa tunnetta: ”Miltä susta tuntuu?”.

Tunteen voimakkuutta on helpompi säädellä, kun tunnistaa ja osaa nimetä sen. Nimeä sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita.

Anna tilaa tunteelle ja auta siirtymään myönteiseen

Lapset ovat taitavia elämään hetkessä ja heillä on taipumusta ajatella asioita itsekeskeisesti omasta näkökulmastaan. Tämän vuoksi lapset saattavat välillä reagoida voimakkaasti tilanteissa, jotka aikuisen silmissä näyttävät pikkujutuilta.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun käyt tilanteessa läpi kolmen kohdan listan:

  1. Tunnista ja nimeä lapsen tunne: ”Taisit pelästyä, kun kaaduit yhtäkkiä kumoon. Sattuiko sinua?”
  2. Tarjoa lohtua ja myötätuntoa: ”Voi harmi, tuntuu varmaan kurjalta”
  3. Auta siirtymään myönteiseen: ”Tuo kiipeilyleikki näytti kyllä hauskalta. Haluatko kokeilla uudestaan?”

Sinun ei tarvitse yrittää ratkaista tilannetta. On OK, että harmittaa tai on pettynyt olo. Negatiiviset tunteet menevät kyllä ajallaan ohi.

Erota toisistaan tunteen ilmaiseminen ja tunteeseen kiinni jääminen. Monesti lapsi rauhoittuu ja tunteet lievenevät, kun aikuinen osoittaa ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä lapsen kokeman tunteen. Välillä lapsi saattaa kuitenkin jäädä jumiin negatiiviseen tunteeseen, jolloin hän kaipaa aikuiselta tietoisempaa ohjaamista myönteiseen toimintaan. Pienellä lapsella toimii harhauttaminen, isomman lapsen kohdalla voit sanoa esimerkiksi: ”Mä huomaan, että sulla on vieläkin kurja olo. Tulisikohan sulle parempi mieli, jos me vaikka lähdettäisiin yhdessä kävelylle?”.

Lähde: www.familyboost.fi

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä