Ohjelmointiin liittyvät taidot ja ymmärrys kytkeytyvät kasvatuksessa ja opetuksessa erityisesti tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä media- ja monilukutaitoon. Ne ovat siten osa laaja-alaista osaamista, jota edistetään läpileikkaavasti kaikilla oppimisen alueilla ja eri oppiaineissa.

Ohjelmointi sellaisenaan kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vain muutamina tavoitteina ja sisältöinä lähinnä matematiikassa ja käsityössä. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta ohjelmointia ei perusteteksteissä mainita lainkaan. Ohjelmoinnillisen ajattelun tavoitteita ja sisältöjä on kuitenkin kirjattu jo varhaiskasvatuksesta alkaen kaikkiin perusteteksteihin erityisesti laaja-alaisen osaamisen alueille.

Ohjelmoinnillinen ajattelu tarkoittaa ajattelun taitoja: ongelman purkamista osiin, toiminnan kaavojen tunnistamista ja muodostamista sekä toimintojen yleistämistä ja automatisointia. Se on myös ymmärrystä siitä, miten tietokoneiden avulla voidaan ratkoa ongelmia. Ohjelmoinnillista ajattelua opitaan parhaiten itse tekemällä, tutkimalla ja ohjelmoimalla.

Ohjelmointiosaamisen kuvaukset kiteyttävät vain olennaiset osa-alueet ja tavoitteet, niitä voidaan täydentää ja rikastaa paikallisesti. 

Kuvaukset on jaettu kolmeen pääalueeseen: 1) ohjelmoinnillinen ajattelu, 2) tutkiva työskentely ja tuottaminen sekä 3) ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen.

Lähde

Ohjelmointiosaamisen kuvaukset eri luokka-asteille löytyvät täältä:

Ohjelmointiosaaminen | Uudet lukutaidot