Eriarvoiset roomalaiset
Kome yhteiskuntaluokkaa: patriisit, orjat, plebeijit
Roomassa kaikki asukkaat eivät saaneet kansalaisoikeuksia. Aluksi vain syntyperäiset roomamaiset olivat kansalaisia. Rooman kansalaiset saivat käydä kauppaa ja heidät voitiin valita valtion virkoihin. Kansalaisuudesta oli etua myös oikeuskäytännöissä.
Patriisit
Patriisit olivat Rooman asukkaista varakkaimpia ja heillä oli paljon etuoikeuksia. Patriisen ryhmä koostui vanhoista ylimyssuvuista ja suurmaanomistajista. He saattoivat omistaa suuria maatiloja tai kaivoksia. Patriiseilla saattoi olle satoja orjia työssä. Patriisit suorittivat ratsupalveluksen armeijassa. Heillä oli yksinoikeus valtion virkoihin. Varakkaimpien patriisisukujen edustajat olivat senaattoreita. Myös kansankokouksissa patriiseilla oli enemmän ääniä kuin tavallisella kansalla. Patriisisukujen lapset menivät naimisiin vain toisten patriisien kanssa.
Patriisit asuivat suurissa kaupunkitaloissaan ja heillä oli suuri määrä orjia auttamassa taloudenhoidossa. Maaseudulla patriiseilla saattoi olla mukava villa, eli huvila, kesäkuukausia varten. Patriisit ottivat plebeijejä suojelukseensa, ns. klienteiksi, tällöin sekä patriisi, että plebeiji hyötyi yhteistyöstä.
Patriisit asuivat suurissa kaupunkitaloissaan ja heillä oli suuri määrä orjia auttamassa taloudenhoidossa. Maaseudulla patriiseilla saattoi olla mukava villa, eli huvila, kesäkuukausia varten. Patriisit ottivat plebeijejä suojelukseensa, ns. klienteiksi, tällöin sekä patriisi, että plebeiji hyötyi yhteistyöstä.
Plebeijit
Plebeijit olivat ns. tavallista työtätekevää kansaa. Luokkaan kuuluivat köyhät talonpojat, pienkauppiaat ja käsityöläiset. Plebeijit vastasivat pääosin sotarasituksesta. Eli useimmat legioonalaiset olivat plebeijien ryhmästä. Plebeijit maksoivat pääosan valtion veroista. Köyhtynyt plebeiji saattoi joutua orjaksi tai jotkut ryhtyivät orjaksi vapaaehtoisesti. Plebeijillä saattoi olla ylempiarvoinen patriisi suojelijanaan.
Orjat
Orjilla ei ollut laisinkaan päätäntävaltaa omasta elämästään. He olivat isännän omaisuutta. Rooman talous perustui orjatyövoimaan. Orjia tarvittiin paljon ja heitä saatiin sodista. Myös orjien lapset syntyivät orjiksi ja elivät loppuelämänsä orjina. Varakkaalla patriisilla saattoi olla satoja orjia, mutta plebeijeilläkin oli taloudessaan orjia auttamassa kodin töissä.
Roomassa orjilla oli kuitenkin parempi asema kuin vaikka Antiikin Kreikassa. Orja saattoi ostaa itsensä vapaaksi tai isäntä saattoi vapauttaa orjansa vaikkapa testamentissaan.
Orjien asema ja elinolosuhteet riippuivat työstä, jota he tekivät. Kaivosorjilla oli raskas ja vaarallinen työ sekä kehnoa ruokaa. Kun taas rikkaan perheen orjan elämä saattoi olla mukavaa työskentelyä sisätiloissa emännän tai isännän valvonnassa. Myös opettajat olivat usein orjia.
Vaikka roomalaiset pitivät orjuutta luonnollisena asiana, oli roomassa välillä orjakapinoita. Tunnetuinta niistä johti gladiaattori (ja täten orja) Spartacus. Kapina kukistettiin ja kuusi tuhatta kapinallista orjaa ristiinnaulittiin.
Orjat auttavat emäntäänsä pukemaan ja kaunistautumaan aamulla.
Roomassa orjilla oli kuitenkin parempi asema kuin vaikka Antiikin Kreikassa. Orja saattoi ostaa itsensä vapaaksi tai isäntä saattoi vapauttaa orjansa vaikkapa testamentissaan.
Orjien asema ja elinolosuhteet riippuivat työstä, jota he tekivät. Kaivosorjilla oli raskas ja vaarallinen työ sekä kehnoa ruokaa. Kun taas rikkaan perheen orjan elämä saattoi olla mukavaa työskentelyä sisätiloissa emännän tai isännän valvonnassa. Myös opettajat olivat usein orjia.
Vaikka roomalaiset pitivät orjuutta luonnollisena asiana, oli roomassa välillä orjakapinoita. Tunnetuinta niistä johti gladiaattori (ja täten orja) Spartacus. Kapina kukistettiin ja kuusi tuhatta kapinallista orjaa ristiinnaulittiin.
Orjat auttavat emäntäänsä pukemaan ja kaunistautumaan aamulla.