Koulussamme on otettu käyttöön kasvatuskeskustelu eli Kake.
Kasvatuskeskustelu eli Kake on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen toimintatavan jälki-istunnolle. Kasvatuskeskustelun tavoitteena on saada lapsi käsittelemään keskusteluun johtanutta tilannetta. Kasvatuskeskustelussa lapsi pääsee itse arvioimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistä. Lapsen on ymmärrettävä, että vain hän itse voi vaikuttaa omaan toimintaansa. Aikuisen tehtävänä on ohjata ja opastaa lasta tähän. Kasvatuskeskustelussa avataan kasvun rajoja keskustelun kautta, jolloin oppilaalle tulee tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti. Tällöin oppilas joutuu vakavasti pohtimaan mitä teki, miksi ja miten korjata tilannetta lisäämällä oppilaan vastuuntuntoa.

Kasvatuskeskustelukäytäntö etenee seuraavasti:

1. Kuka tahansa koulun opettajista voi kirjoittaa lähetteen kasvatuskeskusteluun.
2. Kasvatuskeskustelu pyritään järjestämään saman päivän aikana. Kasvatuskeskustelun käy pääsääntöisesti luokanopettaja, keskustelun voi käydä myös toinen opettaja tai rehtori, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

3. Kasvatuskeskustelussa käydään läpi tapahtunut tilanne ja täytetään yhdessä opettajan kanssa Wilmaan kake-lomake. Samalla sovitaan seuranta-ajankohta noin viikon päähän keskustelusta.
4. Keskustelun jälkeen lapsi tai opettaja joko soittaa kotiin ja kertoo itse, mitä on tapahtunut ja mistä on keskusteltu TAI keskustelun aikana täytetty kake-lomake lähetetään Wiman kautta kotiin kuitattavaksi. Keskustelun käynyt opettaja päättää kumpi keino on tilanteesta riippuen sopivampi.
5. Jos rikkomus uusiutuu, niin Kake-keskustelu uusitaan.
6. Jos rikkomus uusiutuu toistuvasti, määrätään jälki-istunto.
Kasvatuskeskusteluun johtavia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- myöhästely
- usein esiintyvä kotitehtävien laiminlyönti
- lintsaaminen
- usein esiintyvä oppituntien häirintä
- häiriökäyttäytyminen välitunneilla
- koulun sääntöjen rikkominen
- ilkivalta
- väkivaltainen käytös