VESIKASVIT

JÄRVITYYPIT

KARU: Kivistä, hiekkaista, vähän vesi kasveja, kirkas vetistä ja vähän ravinteita, suurin osa Suomen järvistä ovat karuja, eläinlajeja on vähän.

↕ VÄLIMUOTO ↕

REHEVÄ: Paljon vesikasveja, mutapohja, jossa paljon ravinteita ja hyvä kasvualusta, yleensä matalia, samea vetisiä, eläimistö on runsasta.

Eri järvityypeillä viihtyy eri kasvi- ja eläinlajit.

RANNAT JAETAAN ERI KASVILLUUSVYÖHYKKEISIIN:

RANTAKASVIT: Ovat kosteassa, matalassa viihtyviä vesikasveja, esim. rentukka ja rantakukka.

ILMAVERSOISET: Kasvavat osittain veden alla, niiden pitkä varsi on jäykkä ja usein ontto. Pitkiä ja heinämäisiä. Ilmaversoisia ovat esim. järviruoko, järvikorte.

KELLUSLEHTISET KASVIT: Näillä kasveilla on veden pinnalla kelluvia lehtiä, niiden varsi tai lehtiruodit ovat rennot. Niitä ovat mm. lumme ja uistinvita.

UPOSKASVIT: Uposkasvien lehdet ovat ohuet ja varsi on rento. esim. ahvenvita ja nuottaruoho.

IRTOKELLUJAT: Irtokellujat kelluvat veden pinnan tuntumassa irtonaisina, esim. limaska ja vesiherne.

LIEVESTUOREENJÄRVEN HAVAINNOT

• Lievestuoreenjärvi on järvityypiltään välimuoto
• Rantakasvit: paju, tervaleppä, rentukka.
• Ilmaversoiset: järvikaisla, järviruoko, järvikorte, osmankäämi.
• Kelluslehtiset: ulpukka, lumme, uistinvita.
• Uposkasvit: ahvenvita, nuottaruoho.
• Lievestuoreenjärvi on rehevöitynyt viime vuosikymmeninä.

Kurjenjalka kuva: Lievestuoreenjärven ranta (Haarlan ranta)

• Sellutehtaan lopettamisen jälkeen (1985-) Lievestuoreenjärven tilanne lähti nopeasti parempaan suuntaan. Tällä hetkellä järven tilanne on hyvä.

Lumme kuva: Lievestuoreenjärvi

Uistinvita kuva: Lievestuoreenjärvi

Tervaleppä kuva: Lievestuoreenjärven ranta (Haarlan ranta)

tekijät: tnt 9B, Lievestuoreen koulu 25.8.2016

YHTEENVETO: Alun perin Lievestuoreenjärvi oli karu järvi. Rehevöitymisen myötä (muun muassa sellutehtaan päästöt, lannoitus, yms.) järvi on muuttunut eteläosastaan kasvillisuuden suhteen rehevän kaltaiseksi, kuten edellä mainitut kasvit sen osoittavat.

Lievestuoreenjärvi