​

Liuennut happi

1. Johdanto:

Happipitoisuus on yksi tärkeimmistä ympäristötekijöistä järven koko ekosysteemissä.

Hapen puute järvivedessä heikentää mm. eliöiden hajotustoimintaa, kalojen elämää ja aiheuttaa happikatoa järven pohjaan.

Järvissä, joissa veden laatu on muuttunut rehevään suuntaan, tilanne on ongelmallisin talven aikana. Tällöin jääpeite estää vapaan hapen liukenemista ja kasvien fotosynteesi on loppunut tai minimissään. Samoin kasvillisuuden lisääntyminen (niin järven eri kasvivyöhykkeiden kuin planktoninkin) voi vaikuttaa happitilanteen muutoksiin.

Hapen liukoisuus riippuu lämpötilasta siten, että kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen. Happipitoisuusjärvissä on huonoa, jos happea on alle 5 mg/l.

Mittauksen Lievestuoreenjärvi-alueella:

Labdisc BioChem -mittalaite ja liuenneen hapen anturi

1. Aika: elokuu 2016
2. Mittaajat: Lievestuoreen koulun 9-luokkalaiset
3. TULOKSET:
4. A) Uimaranta (Haarlan ranta): 9,64 mg/l (veden lämpötila 18,3 C)
5. B) Majasaari: 7,20 mg/l (veden lämpö 17,7 C)
6. C) Hohonjoki: 16,28 mg/l (veden lämpö 15,3 C)
7. D) Tehtaan altaat 10,43 mg/l (veden lämpö 16,2 C)
8. Tulosten tarkastelua:

Lievestuoreenjärven liuennut happi-arvot edustavat normaaleja hyviä järviveteen liuenneen hapen arvoja.

Vastaavasti Hohonjoen happiarvo on keskimääräistä suurempi, tämä johtunee vapaasti virtaavan veden lisääntyneestä happimäärästä.

Tehtaan altaan happiarvo on yllättävän suuri, vaikka nämä altaat edustavat entisen sellutehtaan jätealtaita (jätemassakuituja ja sadeveden yhdistelmää vuosikymmenien ajalta. Nykyisin jo ruopattuja)

1. Yhteenveto:

Lievestuoreenjärven liuenneen hapen arvot osittavat selvästi happitilanteen muutuneen hyvään suuntaan sellutehtaan lopettamisen (1985-) jälkeen. Tilanne on siis hyvä näinkin vähäistenmittausten kautta arvioituna.