MoMo -valmennukset työyhteisölle
Työyhteisövalmennukset
-hankkeen esittely opettajille: käytiin läpi MoMo -malli sekä hankkeen pääpolut ja koulumme sivupolku
-kiinnostuneita draamakasvatukseen liittyen löytyi
-pyydettiin pohtimaan millaisiin asioihin haettavaa rahoitusta voisi käyttää
-mietittävä vielä: miten saamme muutkin kuin opettajat mukaan
-valmennus jatkuu seuraavalla viikolla, sitä ennen vähän luettavaa ja mikä haastaa? -kysymyksen pohdintaa
Työyhteisövalmennus, 2. kerta
Työyhteisövalmennus, 8.10. klo 8-9
Opettajat kokoontuivat tiimiajalla pohtimaan kysymystä “Mikä haastaa minut/meidät?”. Taustalukemisena oli ollut OPSin oppimiskäsitys sekä artikkeli käänteisestä oppimisesta. Valitettavasti hanketiimimme jäsenet joutuivat päällekkäisen menon vuoksi olemaan poissa varsinaisen keskustelun ajan, mutta läsnäolijat kirjasivat esiin nousseita ajatuksia jatkotyöskentelyä varten. Tässä poimintoja niistä asioista, jotka opettajien pohdinnoissa nousivat tuona(kin) aamuna esille.
Koulussamme haasteita ovat:
- AIKA+resurssi: tarvitsemme enemmän yhteistä aikaa yhteistyön toteuttamiselle. Tiimi ja ys-aika on kirjattu ylös, mutta toimivalle yhteistyölle se ei riitä. Onko aikaa kaikille hankkeille, jotta hankkeiden myötä saataisiin aitoa hyötyä, eivätkä ne olisi vain pintaraapaisua? Konkreettinen tekeminen, hankkeiden vaikuttavuus, pidemmän aikavälin hyöty+kunnan/kuntien tahtotila hankkeiden jatkamiseen. Myös se, että hankkeita ei koeta vain hankkeeseen sidottujen henkilöiden asiaksi olisi tärkeää. Muutosvastarintaa uuden edessä esiintyy ja on huomattava myös se, että aikaa muutoksille tarvitsevat myös oppilaat. Muutos on hidasta.
- Oppilaiden kohtaaminen: oppilasaineksen muuttuminen; “en halua, en jaksa, en viitsi”. Yhteisten pelisääntöjen puute näissä tilanteissa. Haastavat, erityiset oppilaat osana ryhmää, osaksi erillään ryhmästä. Oppilaiden tuen tarve ja tuen kohdentuminen, niin, että ryhmät ja tuki saataisiin toimiviksi kaikkien aineiden tunneilla. Tavoite ja tahto kohti oppilaskeskeisyyttä, mutta miten osaamme ohjata; opettajat tarvitsevat uudenlaisia taitoja.
- Jaksaminen: kouluelämä jatkuvaa muutosta, johon pitää pystyä reagoimaan nopeastikin, ei voi pysähtyä. Opettajia meillä vähän, yksi vastuussa monesta osasta kouluelämässä. Vastuuta tulisi jakaa enemmän yhdessä, jotta yksi ei vain veny ja veny ja uuvu kaiken vastuun alle, eikä tulisi tunnetta siitä, ettei jaksa tai kykene. Pieni yksikkö toisaalta joustaa muutoksessa ja voimme toimia lyhyemmälläkin aikavälillä.
Näiden pohjalta jatkamme hanketta eteenpäin koulussamme. Kotiläksyksi olikin sovittu miettiä, mitä kukin on valmis näiden eteen tekemään.
Työyhteisövalmennus 3
Kokoonnuimme Kikyn merkeissä jatkamaan Parasta Ennen -hankkeen parissa aloitettua työtä. Kolmetuntisemme keskittyi tiimioppimiseen, josta Kimmon&Hannan alustuksen jälkeen käytiin dialogia kahdessa jo aiemmin muodostetussa tiimissä.
Tiimeissä lähdettiin pohtimaan tiimioppimista eri näkökulmista. Seuraavanlaisia ajatuksia kirjattiin ylös:
Tiimi 1:
Kun asetuttiin pyöreän pöydän ääreen, sai yksi opettaja välittömän ahaa-elämyksen kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista. Tasaveroiset kumppanit etsimässä Graalin maljaa, matkaten läpi tiheimmän metsän. Sitähän tässä oltiin tekemässä: tasaveroisina keskustelemassa, mikä se meidän Graalin maljamme on ja miten sen saavutamme. Ja jotta pääsee perille, joutuu astumaan sinne synkkään metsään, eli menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja haastamaan itsensä täysillä. Tästä vertauksesta muu tiimi oli jo niin haltioissaan, että todettiin sen päivän työ jo melkein tehdyksi!
Keskustelu jatkui yhteisen ajattelun ja yhteisen keskustelun tärkeyden pohtimisella. Todettiin, että monesti omat ajatukset kirkastuvat ja jäsentyvät selkeiksi kokonaisuuksi vasta kun niitä yrittää kertoa ja opettaa muille. Tästähän tiimioppimisessa on juuri kyse: kun yhdessä keskustellaan, asioista muodostetaan yhteistä ymmärrystä ja asioiden sanoittaminen auttaa oppimisessa.
Oppilaan osallisuudesta ja osallisuuden kokemuksesta keskusteltiin myös paljon. Todettiin, että tämänhetkinen koulukulttuuri on sellaista, joka palkitsee tunnollisia oppilaita, mutta millaista palautetta saavat ne, jotka eivät suoriudu oletusten mukaisella tavalla. Näiden oppilaiden huomioiminen ja palkitseminen onnistumisista ja heidän osallisuutensa lisääminen on tärkeää. Osallisuuden tunne voi tulla jo hyvin pienistäkin asioista. Opettajat toivat esille hyviä esimerkkejä omasta työstään, miten he ovat onnistuneet lisäämään oppilaan osallisuutta. Esille tuli esimerkiksi se, kuinka oppilaat ovat (tiimeissä!) päässeet osallisiksi liikuntatuntien suunnittelua. Nämä olivat hienoja esimerkkejä siitä, mitä meillä jo tiimioppimisen ympärillä tapahtuu.
Lopuksi keskeusteltiin siitä, mitä opettajana kaivataan, kun tällaista uudenlaista kulttuuria lähdetään luomaan ja kun niitä vastoinkäymisiäkin varmasti kohdataan. Opettaja tarvitsee tukea, niin esimieheltä kuin kollegoilta. Tarvitaan aikaa olla läsnä, omaa esimerkkiä, yhteen hiileen puhaltamista, aikaa suunnitella, joustavuutta kaikilta, yhteisiä pelisääntöjä, toimintatapoja ja periaatteita, ajatusten vaihtoa sekä kokemusten jakamista. Aikaa ja ajattelua siis!
Tiimi 2:
Toisessa tiimissä tiimioppimisen teemaan lähdettiin sekä pelokkain, että varovaisen positiviisin tunnelmin. Yhteisen ajan puute huolestutti, sillä asiaan perehtyminen ja kokeilut vaativat paljon aikaa, mutta todettiin myös, että pienin askelin voi edetä, kaikkea ei tarvitse hallita kerralla. Ja tästä on mahdollisuus saada aikaan paljon hyvää. Pohdittiin myös, että oliko tarkoitus tiimeillä opettajina vai oliko ajatus oppilastiimeissä (--> molempia) ja kun opettajat ovat tottuneet työskentelemään yksin, miten tiimiajattelu sopii opettajan ydintyöhän.
Mikä sitten erottaa tiimin ja ryhmän eli miten tiimioppiminen eroaa perinteisestä ryhmätyöskentelystä? Ryhmätyön todettiin olevan pienempi kokonaisuus, kun taas tiimityöskentely on pidempikestoista. Ryhmätyön tehtävä annetaan ulkopuolelta, kun taas tiimityöskentelyssä oman ajattelun tärkeys korostuu, tiimillä on yhteinen tavoite ja se pyrkii yhteisen ymmärryksen löytämiseen. Jokainen tiimiläinen vaikuttaa kokonaisuuteen, eikä vapaamatkustajia pitäisi olla. Tiimirooleista keskusteltiin myös, onko tarpeen antaa roolit vai ottaako jokainen oman roolinsa.
Pohdittiin myös, missä tiimejä voisi käyttää, MOK nousi esille yhtenä mahdollisuutena. Tärkeää on myös jäsentää tiimityöskentelyn tavoitteet.
Kun koulun kulttuuria lähdetään muuttamaan, vaatii se esimieheltä aktiivista roolia muutoksessa. Toivottiin läsnäoloa ja osallistuvaa johtajuutta ja että tukea ennättäisi kysyä arjen kiireiden keskellä ja että esimies olisi se, joka pitää kaikkia lankoja käsissä ja jolla olisi kokonaistieto asioista. Henkilöstöjohtamiseen tarvitaan siis panostusta.
Mitäs meillä sitten tällä hetkellä on ja mitä on jo tehty?
- Työn kierrättäminen auttaa ymmärtämään toisen työtä
- Oppilaantuntemus, erilaisuuden ymmärtäminen työkavereissa ja opiskelijoissa on tärkeää
- Positiivinen pieni tuki arjen keskellä noussut erityisen tärkeäksi, ihan liikuttaa
- Dialogiin kuuluu kunnioittaminen, meidän pitää tutustua toinen toisiimme
- Pitää muistaa myös siviilielämä, työrooli, kotirooli
- Ennen kuin lähdetään teettämään oppilailla, pitää kokeilla pienempinä porukoina
- Missä toteutetaan?
- Tossahan minä voisin parantaa, minähän onnistun parantamaan
- Tässä yhteisössä kykenemme, olen havainnut erilaisia tunneilmapiirejä Tervon opehuoneessa vuosien aikana
- On lupa istua opehuoneessa tyhjän katseen kanssa = hetken rauhoittuminen
- Meitä on vähän
- Kokeilumielellä, onko minusta ja minun persoonastani tähän, millä tavalla ja tasolla lähden liikkeelle ja olen samalla vastuussa opettamisesta
- Ollaan oltu isossa prosessissa mukana Nilakan alueella ops-työssä
- Elämä on opettanut meitä. (c,d,e,f,g ...harjoittele, isäkieli, äitikieli...c,d,e,f)
- Mitä uutta jaksaa omaksua?
- Siedämme huonosti epävarmuutta, perusenergia ja perustyö, pitää pitää hyvää huolta siitä, että jaksamme yksilöinä ja jatkamme yhdessä.
Mikä haastaa meidät -kysymyksestä jatkettiin myös keskustelua, tässä esiin nousseita asioita:
- Opettajat eri päivinä eri aikaan Tervossa , miten tiimit muodostetaan?
- Ennen kuin jaetaan luokkia, yhdysluokkien tulisi toimia yhteisenä ryhmänä.
- Oppilaat eivät ole erilaisia meillä ja muualla (Vesanto ja Tervo), samat tunnelmat (kivireki siellä tai täällä) Yksittäiset luokat eri maailma kuin yhdysluokat, yhdysluokat mylläytyvät sosiaalisesti uudelleen joka lukuvuosi
- Ensin tulisi toimia yhdessä yhdysluokkana, sitten voisi tiimiytyä
- Luokkaroolit kuitenkin aika tiukassa
- Pitäisikö oppia tekemään töitä oman itsensä kanssa
- Ei huvita, mutta tehdään, jatko-opinnot
- Pitää tunnistaa omat heikkoudet, jotta pystyy luomaan uutta
- Kyettävä tekemään näkyväksi oma jaksaminen, tekeminen,
- Oma väsyminen, pätkiminen
- Kulttuuri, jossa voi kertoa ja oikeasti kuulla toista.
- Aikuisten kyky kohdata toinen oikeasti, arki hektistä
- Erityisopetuksessa siirrytty aamupalaverikäytäntöön perjantaisin,arjen pyöritys
- Henkilökunnan kannalta, ohjaajat tärkeä linkki tässä työssä, ohjaajat tärkeä osa tiimiä
- Väkeä vähän, aikaa tälle asialle
- Pitäisi asettaa välitavoitetta, pienin askelin
- Ylimääräistä härpäkettä paljon
- Paljon hankkeita, osa koulutuksessa, kaikkiin pitäisi lähteä liikkeelle innolla hankkeisiin
Lopuksi uskallettiin luvata, että vaikka kaikki uusi saattaa aluksi herättää jarruajatuksiakin, kaikki ovat kuitenkin mukana yhteisessä keskustelussa. Pienin askelin eteneminen riittää, kaikkea uuttaa ei tarvitse heti ottaa haltuun. Tärkeintä on, että on valmis tarkastelemaan omaa ajattelua eri näkökulmasta.
Työyhteisövalmennus, 3. kerta
Kolmetuntinen suunnitteluiltapäivä oli varattu Parasta Ennen -hankkeen parissa työskentelylle ja tällä kertaa aika oli järjestetty niin, että myös osa ohjaajistamme pystyi olemaan paikalla.
Edellisen kerran "kotiläksynä" oli ollut perehtyä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tätä varten opettajille jaettiin niitä kirjavinkkejä, joita Tiimioppimisen Startti -valmennuksessa oli jaettu. Lisäksi aiheeseen liittyviä linkkivinkkejä oli saatu koulumme opettajalta. Iltapäivä käynnistyi niin, että viime kertaisissa tiimeissä jaettiin niitä ajatuksia, joita lukemisen seurauksena oli syntynyt. Harmi, että aikamme oli rajallinen, sillä keskustelua aiheista olisi riittänyt paljon enemmän. Sillä aikaa kun tiimeissä keskusteltiin, Kimmo ja Hanna perehdyttivät ohjaajia hankkeeseen ja siihen, millaisia askelia olemme kouluna ottamassa. Ohjaajien kanssa syntyi hyvää keskustelua siitä, miten tämä kenties vaikuttaa heidän rooliinsa luokassa, muun muassa siten, että siirryttäisiin "ohjaaja yhtä oppilasta varten" -ajattelusta kohti "ohjaaja ryhmää varten" -ajatteluun.
Iltapäivän ykköstavoitteena oli siirtyä kohti konkretiaa nimenomaan oppilastiimejä ajatellen, sillä ajatuksenammehan on, että oppilaiden parissa lähdetään kokeilemaan tiimioppimista. Pohjustuksena tälle 0-2 opettajamme esittelivät toimintaansa, sillä he ovat jo ottaneet suuren harppauksen kohti tiimioppimista. Saimme kuulla mahtavia kokemuksia siitä, kuinka heillä on väriryhmät lähteneet toimimaan, millaisia juttuja he tiiminä tekevät, miten toimintaa on arvioitu ja mitkä ovat olleet suurimpia onnistumisia ja kehittämiskohteita. Vaikka alku on heillä ollut raju, on tällä hetkellä jo seesteisempää ja pystyimme kaikki aistimaan sen tyytyväisyyden ja ilon, jota yhteisopettajuus ja uudenlainen toimintatapa on heille tuonut. Uskallan väittää, että kuultuamme heidän kokemuksistaan monella päällimmäinen ajatus oli se, että meidän muiden täytyy (ja pian) lähteä myös kokeilujen tielle, jotta emme tee heidän upeaa työtään tyhjäksi, kun kakkosluokat ensi syksynä siirtyvät kolmoselle. Meillä on silloin oltava valmiuksia jatkaa tiimityöskentelyä ylemmilläkin luokilla. Todettiin tosin, että tämäntyyppinen työskentely on luontevampaa alaluokille, miten sitten istuu aineenopettajille yläluokilla jo rakenteiden puolesta...tätä jäämme pohtimaan ja kokeilemaan.
Tämän jälkeen jakauduimmekin uusiin tiimeihin niin, että 0-2 jatkoi oman työnsä kehittämistä, 3-6 opettajat+ohjaaja omassaan ja yläluokkien opettajat+ohjaaja omassaan lähtivät miettimään, millaisia oppilastiimejä luokkiin luodaan ja millaisilla askelilla heidän kanssaan lähdetään etenemään. Rajallisessa ajassa saimme oppilastiimit luotua ja sovittiin, että seuraavan viikon alussa tiimit olisivat käytössä. Ketään ei kuitenkaan pakoteta lähtemään tiimioppimisen tielle, vaan on edelleen opettajan omassa harkinnassa, miten hän tiimejä haluaa käyttää. Sovittiin, että jouluun asti ainakin mennään näillä tiimeillä ja ennen joulua onkin tarkoitus vielä kokoontua jakamaan kokemuksia ja pohtimaan miten edetään tammikuussa. Varovaisen innostunutta ilmapiiriä on ollut aistittavissa, mutta kyllähän monenlaisia kysymyksia on vielä ilmassa. Kokeiluja kuitenkin tarvitaan!
Välipalaute
0-2 luokan osalta emme käsitelleet tiimioppimista tässä yhteydessä, sillä heillä syksystä asti käytössä ollut väriryhmätyöskentely ja tiimioppiminen on edennyt jo paljon pidemmälle kuin muilla. Todetaan kuitenkin, että se on toiminut todella hienosti!
Muilla alaluokilla tiimit ovat lähteneet toimimaan vaihtelevasti. Kaikilla luokilla on tiimejä, joissa oppiminen onnistuu, mutta myös niitä, joissa on paljon haasteita voitettavana, ennen kuin oppimista tiimeissä alkaa tapahtua. Yläluokilla tilanne on ollut samankaltainen, tosin he ovat tässä jo askeleen pidemmällä kuin alaluokat. Kuitenkin todettiin myös, että joillakin yläluokilla tiimeissä toimiminen on aavistuksen rauhoittanut luokan ilmapiiriä ja alkuvastustuksen jälkeen työskentely on ajoittain sujunut jopa erittäin hyvin. Alakoulujen tiimien kanssa aikaa ei ole juuri käytetty tietoiseen ryhmäyttämiseen, osalla yläkoulutiimeistä näin on tehty, joten tämäkin saattaa vaikuttaa asiaan.
Oppilastiimejä on käytetty ihan tehtävien teon lisäksi tehtävien tarkastukseen, kokeen korjaukseen kokeen palautustilanteessa, ryhmäkokeen tekemiseen, Yrityskylään, ryhmätöihin jne. Myös ruokailussa oppilaat ovat ruokailleet oman tiiminsä kanssa, mikä on ollut erityisen hyvä siltä kannalta, että kaikilla on nyt ollut ruokaseuraa. Keskusteltiin myös yleisesti siitä, millaisia taitoja oppilaat tarvitsevat ja millaisia taitoja tiimioppiminen harjoittaa ja mitä kenties vähemmän.
Keväällä aiotaan jatkaa tiimityöskentelyä, mutta ei kaikessa. Opettajat voivat itse edelleen päättää, haluavatko tiimejä hyödyntää. Ainakin MOK- työskentelyssä tiimejä aiotaan käyttää kaikilla. On myös mietittävä muutamien tiimien kohdalla, että millaisia muutoksia tai millaista ohjausta he tarvitsevat, jotta työskentely ja työrauha tiimissä onnistuu. Ryhmäytymiselle olisi tarvetta, joten siihen ehkä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tammikuussa.
Tiimikuulumisia oppilailta, 22.1.2020
3-4lk
Tiimityöskentelyn hyödyt:
-Kaveri voi neuvoa
-Paremmin tulee tehtyä asioita
-Ei tartte olla yksin
-Voi opiskella tiimityötä
-Oppii jakolaskuja
Tiimityöskentelyn haitat:
- Tytöt kiusaa (opettaja tarkentaa, että tytöt puuttuvat asioihin neuvomalla enemmän)
- Pojat eivät kuuntele
- Halu olisi olla yksin
- Huonot tiimit
5-6lk
Hyödyt:
- Tehtävien tekemisessä esim. suomenkielen tunneilla ollut hyötyä
Haitat:
-Enemmän ääntä ja levottomuutta
Opettaja kertoo, että normitunneilla niiden oppilaiden, joilla on vaikeuksia ylläpitää työrauhaa, on helpompi istua yksittäin, jolloin rauhoittuu paremmin eikä myöskään häiritse toisia. Tiimissä myös joillakin hyvillä oppilailla on keskittyminen herpaantunut ja taso laskenut. Tiimejä on purettu joillain tunneilla.
7-8lk
Hyödyt:
-Ei tarvitse tehdä kaikkea itse
-Voi pyytää apua jos ei itse osaa
Haitat:
- Tylsää
- Joutuu istumaan saman oppilaan vieressä kuusi tuntia päivässä
Tunnin rakenne:
Missä vaiheessa tiiminne on menossa tällä hetkellä? Oppilaat saivat valita neljästä kohdasta sen, mikä vaihe on menossa: Muotoutuminen, kuohunta, normiutuminen, tehtävän suorittaminen (tehokas työskentely)
5-6lk ja 7-8lk kanssa kävimme läpi huipputiimin tunnusmerkkejä suullisesti. 7-8 -luokkalaiset kävivät tekemässä netissä avoimen kyselyn tiimityöstä. Mm. tällaisia kommentteja kirjattiin:
-(tiimit) ihan ok
-vois olla paremmatkin
-mieluummin itse päättäisi tiimit (sen sijaan, että opettaja päättää)
-huono juttu, tylsä
-välillä ongelmia, koska kaikilla tiimiläisillä on paljon ideoita, mutta kaikkia ei voi toteuttaa
-hyvät tiimit!
-hyvät tiimit, koska mukava tehdä töitä muiden kanssa toisin kuin yksin
-ihan ok työskentelyä ja tavoitteet toteutuu
-ei oo ollu tiimityötä paljon, niin en oikein tiedä
Kaikki saivat omissa tiimeissään arvioida tiimin toimivuutta väittämien avulla ja näyttää 1-4 numeroilla, minkä numeron antaisivat tiimilleen.
Väittämät olivat:
Yhteisymmärrys on saavutettu, ryhmätyöskentely sujuu hyvin, päätökset pystytään tekemään ryhmässä yksimielisesti, erimielisyydet ratkotaan ilman opettajan apua, ryhmän jäsenet pitävät huolta toisistaan, kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä, jokainen jäsen on sitoutunut tiimin tuotokseen.
Numerot olivat:
1 ei pidä paikkaansa
2 pitää vähän paikkaansa
3 pitää aika hyvin paikkaansa
4 pitää hyvin paikkaansa
Tiimit vastasivat melko realistisesti opettajien näkemyksen mukaan.
Tunnin lopussa tiimit kilpailivat keskenään Imago -pelikorteilla, jossa piti tiimissä miettiä, minkä vaihtoehdon tiimi antaa kysymykseen, Esimerkiksi näin:
Jos Sanna olisi tunne, mikä seuraavista hän olisi? 1 kiukku 2 väsymys 3 hilpeys 4 stressi 5 romanttisuus 6 tylsyys