Rakentava vuorovaikutus ja ryhmäprosessit
Vuorovaikutusta draamapedagogin johdolla
12.3.
- Ritaritaistelu: Kaikki taistelevat kaikkia vastaan. Oikea käsi on miekkakäsi ja vasenkäsi on kilpikäsi. Osuma on kosketus olkapäähän. Ekasta osumasta menettää kilpikäden, toisesta osumasta yhden jalan (hypitään siis yhdellä jalalla), kolmannesta osumasta toisenkin jalan (kuljetaan polvillaan “kontaten”), neljännestä osumasta menettää miekkakäden, jolloin viimeinen viides osuma on “kuolema”.
Seuraavaksi jatkettiin harjoituksilla jono, ruletti, sanaketju ja patsaat & valokuvat:
- Jono: Ryhmän tulee muodostaa jono tilaan, jonkin annetun aiheen perusteella esim. Syntymäkuukaudet, äidin etunimi jne., mutta ilman puhetta. Ryhmän kanssa tehtiin kaksi jonoa. Ensin pikkurillin pituuden, sitten isän etunimen perusteella.
Tavoitteena kommunikointi kenen kanssa vaan, jotta selvität oman paikkasi. Pikkurilliharjoituksessa myös koskettaminen.
- Ruletti: Ryhmä asettuu kahteen sisäkkäiseen piiriin, sisäpiirillä kasvot ulkopiiriläiseen päin eli jokaisella on pari. Ruletin ulkopiiri kiertää jokaisen sisäpiiriläisen kohdalla, sisäpiiri pysyy paikallaan. Aina uuden ihmisen kohdatessa ensin tervehditään tälle parille sopivalla tavalla (kättely, kivet, halaus, sanallinen moikkaus jne.). Seuraavaksi leikin ohjaaja antaa jonkun kysymyksen, jonka molemmat kysyvät, ja johon molemmat vastaavat esim: Kysy pariltasi, missä hän on hyvä. Kysy pariltasi, mitä hän tekisi miljoonalla eurolla. Kysy pariltasi, missä hän näkee itsensä 10 vuoden kuluttua. jne. Aina keskustelun jälkeen kiitetään paria.
- Sanaketju: Ensin pareittain ketjutellaan sanoja, mikä tulee parin sanasta mieleen (assosiaatio). Sitten yhdistetään kaksi paria ja jatketaan neljällä, joka taas yhdistetään kahdeksan hengen ryhmäksi. Isommassa ryhmässä viesti ei kierräkään enää järjestyksessä, vaan siirtyy toiselle joko katsekontaktilla tai välineen avulla (pallo, lankakerä jne.). Puhutaan siitä, ettei toiselle saa "syöttää" sanaa, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa oma mieleen tuleva sana. Voi liittää myös opetukseen, jolloin assosioituminen poistuu ja työtapa säilyy. Voi käyttää esim. enkun sanoihin, kertolaskuihin, läksyn kuulusteluun, kokeeseen kertaamiseen jne.
Tavoitteena harjoitella kuuntelemasta, parityötä/ryhmätyötä, katsekontaktia, improvisaatiota ja kaikkien huomioon ottamista.
- Patsaat ja valokuvat: jaetaan ryhmä pareihin tai 3-4 hengen ryhmiin. Opettaja ”syöttää” aiheita patsaille, josta parit muodostavat omanlaisensa kuvan. Työskentely on haastavampaa, jos puhetta ei saa käyttää. Kannattaa painottaa ensimmäisen mieleen tulevan ajatuksen ja ratkaisun tärkeyttä. Myös aikarajoitusta (n. 15 sek) voi käyttää, jos näyttää että liikaa lähdetään pohtimaan aihetta. Aluksi tehdään ilman katsomista, loppua kohti voi jo esitellä ryhmän tuotoksen muille, jolloin tehtävästä tulee jo pieni esitys. Esimerkkiaiheita: vesisade, jääkiekko-ottelu, hampurilainen, auringonkukka, tulipalo, nälkä, kateus jne. Still -kuvat voivat olla myös jonkun tilanteen ”valokuva” tai kohtaus jostain tarinasta jne.
Tavoitteena ryhmätyön harjoittelu, ryhmäroolit ja johtajuuden ottaminen ja luovuttaminen, kuunteleminen, improvisointi ja heittäytyminen rooliin.
Seuraavaksi draamailemaan tulivat mielettömän yhteishengen omaavat ysiluokkalaiset ja Anski-ope. Jo viime kerrasta huomasin, että yseillä on niin hyvät ryhmätaidot, että heidän kanssaan voi mennä pitemmälle improilun ja teatteritoiminnan maailmaan kuitenkin pääpaino vuorovaikutuksessa. Ysien kanssa tehtiin ritaritaistelu, valehtelija, ruletti, minä olen puu ja status-juhlat.
- Ritaritaistelu ja ruletti: kts. edellä
- Valehtelija: yksi on piirin keskellä ja tekee jotain miimistä toimintoa. Keskelle menee toinen ja kysyy: "Mitä sä teet?" Tekijän pitää vastata mitä tahansa muuta, kuin mitä on tekemässä (esim. jos oli ajamassa autoa, väittää että harjaa hampaita). Tulija kyseenalaistaa tekemisen ("Ethän harjaa hampaita, en usko!) ja tekijä vaan vakuuttaa tehden samalla koko ajan miimistä toimintoa. Tulija syyttää tekijää valehtelijaksi, jolloin tekijä menee paikalleen ja tulija alkaa tehdä tekijän väittämää miimistä toimintoa (hampaiden harjausta).
Tavoitteena heittäyminen, improvisointi, mokaamisen sietäminen ja itselle nauraminen, katsottavana oleminen.
- Minä olen puu: Tehdään tarinaketju. Yksi menee piirin keskelle ja sanoo esim. Minä olen puu tai mikä muu tahansa esine. Toinen liittyy kuvaan esim. Minä olen lehti puussa. Kolmas tulee esim. Minä olen mato lehdellä jne. Voidaan tehdä joko yksi koko kuva valmiiksi tai sitten tarina siten, että aina liittyy vain edelliseen, ei koko kuvaan. Jos tehdään esim. kuuden hengen kuva valmiiksi, kuvaan ensimmäisenä tullut (tässä tapauksessa puu) sanoo kuka jää kuvaan. Tästä lähtee uusi kuva.
Tavoitteena ryhmätyöskentely, heittäytyminen, roolin otto, improvisaatio, koskettaminen
- Status-juhlat: Ensin puhuttiin ylipäätään matalista ja korkeista statuksista ja niille ominaisista piirteistä. Seuraavaksi otettiin status-kortit (Simo Routarinne), ja tutkitiin niiden mukaan eri statuksisia ihmisiä. Lopuksi jaoin jokaiselle salassa kortin, jonka jälkeen ryhmäläiset kutsuttiin improvisoituun tilanteeseen eli luokkakokoukseen/juhliin, jossa käyttäytyivät roolissa statuksen mukaan. Kesken juhlien status vaihdettiin päinvastaiseen ja juhlia jatkettiin.
Tavoitteena status-käsitteen ymmärtäminen, improvisaatio, heittäytyminen, roolin ottaminen, keskustelu. Harjoituksen jälkeen mietimme vielä yhdessä, mikä oma status on missäkin tilanteessa ja miten se vaihtelee tilanteen mukaan.
Päivän viimeinen tunnin kokonaisuus oli 7.-8. luokkalaisille. Mukana muutama oppilas, jotka eivät olleet ensimmäisellä kerralla, joten esittäytyjinen ja draamasopimuksen kertaaminen aluksi. Tämän ryhmän kanssa tehtiin ritaritaistelu, ruletti, valehtelija, sana kerrallaan tarina ja Joo, ja... unelmakoulu.
- Ritaritaistelu, ruletti ja valehtelija: kts. edellä
- Sana kerrallaan -tarina: 5 hengen ryhmissä istutaan piirissä, ja lähdetään annetusta aiheesta keksimään tarinaa ja draamankaarellista juonta. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tervon tori ja aikana kesällä keskiyöllä. Jokainen osallistuja saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan.
Tavoitteena kuunteleminen, heittäytyminen, improvisaatio, mielikuvituksen käyttö
- Joo, ja... unelmakoulu: Keskustellaan pareittain. Toinen ehdottaa, millainen unelmakoulu voisi olla, ja toinen lähtee siihen mukaan hyväksymällä ehdotuksen ja jatkamalla ideointia eteenpäin. Ohjeena oli, että unelmakoulun asiat saavat olla sellaisia, ettei raha ole esteenä, mutta oltava sellaisia, että ne oikeasti lisäävät opiskelumotivaatiota. Lopuksi jokainen pari valitsee yhden ehdotuksista, jonka esittelee muille.
Jatkot yhteiselle DraamaMoMoilulle jo sovittuna, mutta saa nähdä miten Korona-virus sotkee suunnitelmat...
18.3. Johanna Hopia
14.2.2020
0-2 ryhmä:
Alkuharjoitus: Millainen oli aamusi? Näytä peukulla. Söitkö hyvän aamupalan?
Alkuharjoitus: KUUNTELEMINEN
Kerro, kuka vierelläsi istuu. Kerro, mistä hän pitää. Asia, jonka kerrot,voi olla totta tai keksittyä. Vieruskaveri voi itse täydentää halutessaan esittelyä.
Kivi, paperi, sakset kehollisesti pyssy, porkkana ja pupu: KENEN KANSSA TAHANSA
Asetutaan selät vastakkain parin kanssa. Lasketaan esim. kolmeen ja käännytään ja tehdään samalla joku valittu merkki (pupulla molemmat kädet ylhäällä korvina, pyssynä molemmat kädet tähtäysasennossa, porkkanana ollaan tikkusuorana paikallaan). Aina, kun jompi kumpi pareista voittaa kisan, vaihdetaan paria. Lasketaan voitot ja hakeudutaan rohkeasti työskentelemään kenen kanssa tahansa. Opetellaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Opetellaan ottamaan huomioon oma pari.
Robotti-pariharjoitus: LUOTTAMUS
Toinen parista on robotti, toinen robotin ohjaaja. Robottia ohjataan ensin käsikosketuksella. Hätäseis ja käynnistys koskettamalla päälakea kämmenellä. Oikean käden olkapäätä koskettamalla robotti kääntyy oikealle,vasenta olkapäätä koskettamalla vasemmalle. Peruuttamiselle voidaan sopia oma merkki.
Mikäli tilaa ja aikaa on enemmän, voidaan lisätä robotin ohjaukseen myös sanalliset ohjeet ja erilaisia etenemistapoja.
Kuuntele musiikkia ja kulje annetun ohjeen mukaan: LUOVUUS, ROHKEUS, HEITTÄYTYMINEN
- pomppimalla
- mahdollisimman matalana
- kuin robotti
- kuin lattia olisi vaahtokarkkia
- hiippaillen
- kuin joku eläin…
Miten meni?
- näytetään peukulla vastauksia kysymyksiin: Millaista draamatyöskentely oli?
- Miten onnistuit työskentelemään kaikkien kanssa?
Alkuharjoituksen, draamasopimuksen ja “pupu, porkkana, pyssy” -harjoituksen jälkeen:
Kuunnellaan toista ja katsotaan silmiin:
Kuuntele musiikkia ja kulje tilassa annetun ohjeen tavalla (lattia on trampoliini, kulje kuin eläin, robotti jne.). Kun musiikki loppuu ota sinua lähinnä oleva henkilö pariksi. Katsokaa toisianne silmiin ja kysykää toisiltanne ohjaajan antama kysymys, vastatkaa kysymykseen (milloin sinua on kehuttu viimeksi? missä asiassa olet oikein hyvä? jos voisit saada jonkin taidon sormia napsauttamalla, mikä se olisi?).
Kuka on taitava….. kosketa sormella selkään:
Ohjaaja sanoo asioita, joissa voi olla taitava (esim. konkreettisia asioita, kuten matematiikassa, laulamisessa, käsitöissä, jalkapallossa, sitten luonteenpiirteitä kuten kärsivällisyydessä jne.) Kosketetaan sen kaverin selkää kevyesti sormenpäällä, jonka ajatellaan olevan taitava ohjaajan mainitsemassa asiassa. Myös itseään voi koskettaa toisella kädellä olkapäähän. Tuntui mukavalta, kun joku ajatteli minusta hyvää.
Missä ammatissa voisit ajatella työskenteleväsi tulevaisuudessa?
Peukku ylös tai alas. Ohjaaja luettelee eri ammattialoja. Kaikille löytyi jokin ammattiala, joillekin useampikin.
Still-kuvat ryhmätyönä:
Jakautuminen ryhmiin ohjeen mukaisesti (4 hengen ryhmät, jokaisessa tyttöjä ja poikia). Still- kuvien teko ohjeen mukaisesti. Alussa konkreettisia asioita (aurinko, talo,), toisessa vaiheessa tehdään kuva, joka alkaa liikkua ohjaajan laskiessa viiteen (kaivuri, jääkiekkopeli) ja kolmannessa vaiheessa mukaan otetaan sanallistaminen (Apua, karhu! Pankkiryöstö). Ohjaaja käy tällöin kysymässä, mitä “näyttelijä” sanoo. Esim. karhu saattaa murista, puu sanoo “olen puu”. Ryhmätyön tavoitteena oli toiminta, jossa jonkun oli uskallettava ottaa johtajan rooli ja viedä ideaansa eteenpäin. Toisaalta toisen oli uskallettava antaa johtajan rooli toiselle.
Jokaisen harjoituksen jälkeen tehtävän purku ja keskustelua; miten meni ja miltä tuntui.
Seuraavalla kerralla maaliskuussa harjoittelu jatkuukin sitten isompien oppilaiden kanssa ja nämä tämän kertaiset ryhmät tapaavat Johannan vielä huhtikuussa.
14.1.2020
Tällä Johannan ensimmäisellä hankevierailulla kohderyhmänä olivat 5.-9. -luokkien oppilaat. Oppilaita oli infottu etukäteen vierailusta vähän heikohkosti, mutta onneksi se ei tällä kertaa näyttänyt haittaavaan, vaan kaikki lähtivät ennakkoluulottomasti kohti päivän harjoituksia.
Päivä alkoi tuplatunnilla 5.-6. -luokille. Kokoonnuimme rinkiin, jossa Johanna kertoi Parasta Ennen -hankkeesta ja miksi juuri hän on täällä tänään. Tehtiin myös draamasopimus. Ringissä pääsimme kaikki peukuttamaan päivän fiiliksiä ja esittäytymään, tai siis esittelemään vieruskaverin. Sen jälkeen lähdimme harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja erilaisilla pienillä harjoituksilla. Leikimme mm. pupu-porkkana-pyssyä, katseiden kohtaamista ja "kuka on hyvä asiassa x"-leikkiä. Näissä harjoituksissa harjoiteltiin esimerkiksi silmiin katsomista, tervehtimistä, toisen sopivaa koskettamista, positiivisen palautteen antamista ja vastaanottamista. Lopuksi kokoonnuttiin vielä rinkiin summaamaan päivän antia ja keskustelemaan jatkosta.
7.-8. ja 9. -luokilla oli hieman lyhyemmät tuokiot, mutta samalla tavoin aloitettiin esittäytymisillä ja päivän fiiliksillä. Myös heidän kanssaan harjoiteltiin esimerkiksi silmiin katsomista ja keskustelutaitoja. Apuna käytettiin esim. assosiaatioharjoituksia, jonoon tietyn ominaisuuden perusteella järjestäytymistä sekä "tunneseinää". Varsinkin tunneseinäharjoitus synnytti hyviä ajatuksia ja keskusteluita ja koska tunnin alussa oli sovittu, että siellä puhutut asiat myös jäävät niiden seinien sisäpuolelle, oli hienoa, että oppilaat uskalsivat tuoda rehellisesti mielipiteitään julki. Hieman keskustelimme kaikkien ryhmien kanssa myös tulevaisuuden taidoista, sillä olimme Johannan kanssa molemmat juuri lukeneet Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestystä.
Päivän päätteeksi palaveerasimme Johannan kanssa päivän kulusta ja jatkosuunnitelmista. Totesimme, että päivä onnistui erittäin hienosti ja että joihinkin asioihin on tarve palata jo ennen kuin Johanna seuraavan kerran tulee pitämään tunteja näille ryhmille (sillä se olisi vasta maaliskuussa). Kuukauden päästä Johannan tunnit tulevat olemaan 0.-4. -luokille ja tämän kertausten ryhmien kanssa tavataan sitten parin kuukauden päästä.
Esille nousi myös, että meillä olisi tarvetta opettajille suunnatuille draamakasvatustunneille, jotta meillä olisi osaamista jatkaa tätä työtä myös tämän kevään jälkeen. Alustavasti keskustelimme, että Johanna pitäisi opettajille koulutusta toukokuussa. Ja jotta näistä draamatunneista jäisi koululle työkaluja jatkoon, tullaan harjoituksista kokoamaan materiaalipaketti, jota jokainen voi omassa työssään hyödyntää.