Lukuvuoden 2016 - 2017 palautteen ja erilaisista toimintakyselyistä saadun palautteen perusteella on pidettävä yllä ja kehittämisen kohteena arkipäivän käytänteiden sujumista sekä opettajakunnan ja ohjaajien systemaattista kuulemista ja osallistamista. Oppilashuollon toimintamallia on jo syksyn kuluessa avattu ja kerrattu sekä yhteisiä käytäntöjä ja toimintamalleja työstetty kevään suunnitteluvesossa ja hyväksytty koulun aloitusvesoissa.

Kaupunkikohtainen arviointikohde ja luonnollinen jatkuvan kehittämisen kohde lukuvuonna 2017 - 2018 on arviointikohde Johtaminen. Maaninkajärven koulun oma kehittämisen kohde on moniosainen ja askel kerrallaan etenevä kokonaisuus, joka on noussut esille toimintakyselyistä, opettajakunnan keskusteluista ja kuormituskyselystä. Kuluvana lukuvuotena keskitymme erityisesti:
1. Oppilaan kuulemiseen ja kohtaamiseen sekä opintojen suunnittelussa auttamiseen.
2. Huoltajien osallisuuden korostamiseen. Asia on esillä tulevassa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, Kodin ja koulun päivässä sekä koulukohtaisesti suunnitellussa Maailman suurimmassa vanhempainillassa marraskuussa. Luokka/luokkatasokohtaiset vanhempainillat toteutetaan lukuvuoden aikana ja lisäksi yhteistyö ja tiedonkulku toteutuu oppimiskeskusteluissa.
3. Lukuvuoden aikana paneudutaan oppiaineiden väliseen yhteistyöhön, avataan oppiainekohtaista OPS:aa ja suunnitellaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
4. Digitutorin ajankäyttösuunnitelma on todettu hyväksi. Lukuvuoden aikana avataan TVT-opetussuunnitelman sisältöä ja taitotasovaatimuksia opettajalle ja oppilaalle.
5. Viimeisen kaupunkikohtaisen arviointikoulutuksen jälkeen yhden 1/2-veson aiheena on vielä oppilasarviointi.

Henkilöstön kehittämisestä huolehditään tiedottamalla jatkuvasti saatavilla olevasta koulutuksesta ja innostamalla koulutuksiin osallistumiseen. Kouluttautuminen pyritään tekemään mahdolliseksi opettajakunnan yhteispelillä sijaisuusjärjestelyissä, mikä on onnistunut erittäin hyvin esimerkiksi oto-järjestelyillä. Lukuvuoden kehityskeskusteluissa paneudutaan yhtenä osa-alueena kehittymissuunnitelmaan ja ko. suunnitelman haasteellisuuteen, kun työnantajan resurssit kouluttautumiseen ovat kuitenkin rajalliset.