5 Asiakkuudet ja kumppanuudet

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteuttaminen

Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen

Kaupungissa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.

Oppilaiden osallistumisessa yhtenä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta. Oppilaskuntatoiminnan kehittämistä tuetaan keskitetysti mm. järjestämällä toiminnasta vastaaville opettajille koulutusta. Jokaisella koululla on oppilaskunta. Oppilaskunnan jäsenistä muodostetaan oppilaskunnan hallitus.

Oppilaskuntatyötä koordinoi vastuuopettaja. Koulujen oppilaskunnista valitaan edustajat lasten Parlamenttiin. Kunta huolehtii oppilaskuntatoiminnan ohjaukseen tarvittavista resursseista. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan.

Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulun oppilaskunnan toiminta.


Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempien kuulemiseksi koulujen tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Siihen kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.

Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.

Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyö auttaa molempia osapuolia vastaamaan oppilaan kasvua ja oppimista koskeviin haasteisiin. Kodin ja koulun yhteistyö edistää yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentumista.

Henkilöstöä tuetaan kodin ja koulun yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään yhdessä huoltajien kanssa.

Koulu kuvaa kodin ja koulun yhteistyön vuosittaiset toimenpiteet ja ohjeistaa Wilman käytön periaatteet.

Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on oppilaan, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi koulun toiminnasta. Huoltajille luodaan yhteistyömahdollisuuksia osallistua luokan, luokkatasojen ja koko koulun toimintaan.

Esimerkkejä yhteistyön järjestämiskäytänteistä:
- koulun tiedottamisen ja yhteistyökäytänteiden tulee olla suunniteltua ja laadukasta (viestintäsuunnitelma)
- oppilashuoltoryhmät
- vanhempainyhdistys
- luokkatoimikunnat
- vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa
- oppimiskeskustelut
- koulun tapahtumiin osallistuminen

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön muodot.


Muut kumppanuudet ja sidosryhmät

Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät sekä kuvataan toimintaa.

Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden opettajien kanssa alueellisesti ja eri kouluasteiden välillä. Muun sidosryhmäyhteistyön tulee olla pedagogisesti perusteltua, koulun opetus - ja kasvatustyötä yhteisöllisesti tukevaa. Alueen painopistealueet tulee huomioida.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Sari Ihalainen 044 718 4018

Koulun toimenpiteet

Oppilaskunta toimii Maaninkajärven koulussa aktiivisesti ja osittain toiminta tapahtuu yhteistyössä ja limittäin tukioppilastoiminnan kanssa. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana sekä ylä- että alaluokilla toimii kotitalouden lehtori Nina Marjanen ja tukioppilastoimintaa vetävät kielten lehtorit Henna Koponen ja Anne Tarvainen. Oppilaskunnan jäsenet ja tukioppilaat ovat mukana säännöllisesti lukuvuoden alkuun ja päättymiseen liittyvissä toiminnoissa ja esimerkiksi uusien oppilaiden kouluun tutustuttamisessa sekä suunnitelman mukaisesti lukuvuoden aikana erilaisten tapahtumien ja juhlien järjestelyissä sekä Taksvärkkipäivän ja vanhempainiltojen järjestelyissä. Oppilaskunta järjestää joka kolmas vuosi talviliikuntapäivän, jolloin järjestetään mahdollisuus useampaan liikuntavaihtoehtoon lähiympäristössä. Varainhankinnan tuloksena sekä oppilaskunta että tukioppilaat hankkivat oppilaiden käyttöön esimerkiksi liikuntavarusteita ja tekevät yleistä viihtyvyyttä lisääviä aloitteita hankintoja.

Koulun viestintäsuunnitelma on päivitetty ja se löytyy työsuunnitelman liitteistä. Viestintäsuunnitelma on laadittu siten, että se toimii rohkaisuna ja muistilistana monipuoliseen yhteydenpitoon huoltajien kanssa ja päinvastoin. Edellisen lukuvuoden palautteiden ja toimintakyselyn tulosten perusteella yhdeksi lukuvuoden painopisteiksi valittiin juuri asiakkuudet ja kumppanuudet. Keskitymme kuluvana lukuvuotena oppilaan kohtaamiseen ja kuuntelemiseen sekä siihen, että oppilas voi kokea ainakin jonkun koulun aikuisen olevan luotettavan ja läheisen. Oppilaat ovat kokoneet koulun sinänsä viihtyisäksi, mutta kokevat ettei heitä kuunnella ja osallisteta tarpeeksi eivätkä kaikki saa tarpeeksi apua esimerkiksi opintojen suunnitteluun. Oppilaan oppimistavoitteiden asettamiseen liittyviä keskusteluja tullaan muuttamaan etupainotteiseksi lukuvuoden alkupuolella tapahtuvaksi keskusteluksi ja opintoja eteenpäin suuntaaviksi sen sijaan että arviointikeskustelu toimisi enemmän vain jälkikäteen toteavana arviointina. Uudet oppilaat on rthmäytetty yhdessä nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijän kanssa 24.8.

Vanhempainiltoja tarjotaan kuluvana lukuvuotena aikaisempaa enemmän. Yläkoulun aloittavien vanhempainilta pidetään 6.9. ja erityisesti kuljetusoppilaiden vanhempainilta 14.9. Kodin ja koulun päivää vietetään 29.9., jolloin huoltaja voi tulla aamupäiväksi osallistumaan nuorensa koulupäivään sekä seppeleenlaskutilaisuuteen Sankarihaudalla, mihin tilaisuuteen oppilaskunta on valmistellut puheen ja laskee seppeleen paikalliset sotaveteraanit vieraanamme.8.11. osallistutaan Maailman suurimpaan vanhempainiltaan, jossa huoltajat osallistuvat pienryhmissä aineryhmittäin uuden ops:n ja oppilasarvioinnin avaamiseen. Monialainen Suomi100-oppimiskokonaisuus huipentuu koko koulun itsenäisyyspäivän juhlaan 4.12., minkä järjestelyihin ja vieraaksi huoltajat osallistuvat. Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät, joissa huoltajien ja oppilskunnan edustajat ovat mukana pidetään 4.10. ja 2.5. Kevään vanhempainillat yläluokilla suunnataan yhteistyöhön ammatinvalinnassa päättöluokkalaisten kanssa sekä ajankohtaisten teemojen käsittelyyn. Alaluokilla vanhempainillat painottuvat luokkakohtaisiin tilaisuuksiin ja lukuvuoden aikana yhteisiin teeman mukaisiin tapaamisiin. Alaluokkien puolella Wilma otetaan kokonaisuudessaan käyttöön alkavana lukuvuotena ja siihen liittyen kaikille opettajille yhteinen koulutus on lukuvuoden alussa ja Wilman käyttöä avataan myös huoltajille vanhempainilloissa.

Oppimiskeskustelut käydään Kuopion kaupungin ohjeistuksen mukaisesti ja kuluvana lukuvuotena oppilaan tavoitteiden asettamiseen liittyvät keskustelut henkilökohtaisesti aineenopettajan kanssa pyritään tekemään laajempana lukuvuoden alussa ja arvosanoihin liittyvä keskustelu lyhyempänä kokoavana kekskusteluna.

Koko yhtenäiskoulun yhteistyöpäivä Neulamäen koulun kanssa toteutetaan toisen kerran 29.8. Yläluokat matkustavat opettajineen Puijon liikunta-alueelle yläluokkien yhteiseen liikunnalliseen toimintapäivään ja vastaavasti alaluokat saapuvat Neulamäestä vieraaksi Maaningalle Keskisaaren alueelle yhteiseen liikunta ja luontopäivään. Myös pienimuotoisen opettajavaihdon aloittamisesta on sovittu Neulamäen koulun kanssa.

Maaninkajärven koulu tekee tiivistä yhteistyötä seurakunnan ja seurakunnan nuorisotyön kanssa, jumalanpalveluksiin valmistetaan ohjelmaa yhteistyössä ja seurakunta on mukana esimerkiksi Sotaveteraanien 60-vuotisjuhlallisuuksissa yhdessä koulun ja oppilaskunnan kanssa. Paikallinen 4H-yhdistys järjestää yhteistyössä koulun kanssa 5.-6.-luokille metsäaiheisen retken Lusto-luontokeskukseen ja 7.-luokkalaisille vastaavan retken Savon Sellulle. 4H-yhdistys on ollut aktiivinen myös nuorten työllistämisessä vapaa-ajalla ja tarjonnut mahdollisuuden projektirahoituksen turvin työhön ja arvokkaaseen oppimiseen kesätyössä paikallisten vanhusten hoidossa. Paikallisen Osuuspankin kanssa yhteistyö on säännöllistä, samoin paikalliset yritykset toimivat yhteistyökumppaneina esimerkiksi työelämään tutustuttamisessa.

Koulun yhteisöllisyyden perustana on myös opettajakunnan tavallisesti koulutyöstä poikkeava yhteistoiminta. Lukuvuoden aikana aikuisyhteisön virkistäytyminen ja työhyvinvointitoiminta sisältää suunnitelmallisia liikunta- ja tanssihetkiä koulupäivien jälkeen sekä välituntitoimintaa koulupäivien sisällä. Lukuvuoden suunnitelma sisältää myös yhteistä ruoanlaittoa ja työskentelyä valittujen teemojen ympärillä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä