Arviointi
Arvioinnin tulokset, johtopäätökset ja kehittämissuunnitelma
1. Johtaminen
Arjen käytänteiden ja toimintamallien ja tiedottamisen kehittämistä on jatkettava. Samalla on muistettava sitoutua seuraamaan yhteistä tiedottamista ja noudattamaan sovittuja toimintatapoja. Positiivista on, että henkilökunta on erityisen työhönsä sitoutunutta, aloitteellista ja oma-aloitteista. Johtoryhmän toimintaperiaatteita on edelleen avattava, kokouskäytänteitä tarkastaelta ja ulotettava säännölliset tapaamiset myös koulunkäynnin ohjaajille. Rehtorin ja apulaisjohtajan työnkuvien avaaminen ja selkeämpi käyttööntto.
2. Strategia, kehittämissuunnitelma, opetussuunnitelma
Opetussuunnitelmatyö jatkuu käyttöönoton jälkeenkin. Ys-ajalle on tarkoitus järjestää lukutunteja, jotta oppiainekohtaiseen sisältöön voi paneutua ja suunnitella oppiaineen opetusta ja sisältöjä sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.
Pedagogisen osaamisen kehittäminen ja näkemyksen laajentaminen on jatkuva tehtävä ja siihen löytyy osaamista omasta koulusta, toteutustapoina mm. oppiaineiden välinen yhteistyö ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittäminen. Digitutorin apu käytettävissä olevissa rajoissa yhdistää ryhmän opettajan pedagosisen osaamisen ja tutorin tuoman tvt-osaamisen.
Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen on jatkuvaa. Formatiivisen arvioinnin alkaminen ´tuo Wilman käyttöön uuden ulottuvuuden, mihin on paneuduttava.
3. Henkilöstö
Lukuvuoden kehityskeskustelujen ja olemassa olevien mahdollisuuksien ja haasteiden perusteella laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelma. Tilanne on ristiriitainen, koska työnantajalla ei ole juuri mahdollisuutta osoittaa resursseja jatkokoulutukseen. Myös kehityskeskustelumalli painottuu liikaa niille alueille, joille työnantajalla ei ole resursseja kohdistaa.
Maaninkajärven koulun rakennus tuo fyysisiä haasteita yhtenäiskoulun toteuttamiseen ja johtamiseen saati siihen, että esimiehen tuki olisi lähellä. Myönteistä on henkilökunnan sitoutuminen työhönsä, kehittämis- ja kehittymishalukkuus sekä keskusteleva ilmapiiri.
4. Resurssit
Haasteita tuleviin vuosiin tuo oppilasmäärän pieneneminen, tulevana lukuvuotena 19 oppilaalla. Vaikutus koulukohtaiseen budjettiin on koulun kokoluokassa kohtuuton. Talous- ja rekrytointitilannetta on henkilökunnan kanssa käsitelty ja tilanne ymmärrettävästi aiheuttaa huolta tuntien riittävyydestä, johtaa kahden koulun yhteisten opettajien käyttöön ja tuntiopettajuuksien lisääntymiseen.
Kaupungin TVT-tukihenkilön panos on olennaisen tärkeä ja sitä tulee täydentämään digitutorin työpanos. Tulevana lukuvuotena tvt-käytön painopiste on uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa ja uusien opettajalaitteiden saamisessa mahdollsimman sujuvaan opetuskäyttöön.
5. Asiakkuudet ja kumppanuudet
Vanhempainyhdistys ja muut Maaningalla olevat mahdolliset yhteistyötahot pyritään saamaan tiiviimmin yhteistyökumppaneiksi. Toimintakyselyn tulosten mukaan opintojen suunnitteluun saa apua hyvin tai melko hyvin vain 55% vastaajista. Luvun taakse on pyrittävä katsomaan ja avaamaan asiaa esimerkiksi oppimistavoitteita asetettaessa sekä muistettava, että ohjausvelvollisuus on kaikilla opettajilla. Vaikka koulun ilmapiiri koetaan hyväksi, on kiinnitettävä huomiota, että vain 49% vastanneista kokee (samaa mielta, lähes samaa mieltä) että koulussa on luotettava aikuinen ja 47%, että oppilaiden mielipiteet otetaan koulussa huomioon. Myös oppimiskeskustelun merkitystä oppilaalle itselleen on avattava luokanopettajan/luokanohjaajan tunneilla sekä tavoitteita asetettaessa. Lukuvuoden aikana valmistunut tasa-arvosuunnitelma on otettava suunnitelluksi osaksi koulun toimintaa.
6. Kasvatus ja oppiminen
Opetussuunnitelman ainekohtaisiin osuuksiin tustustumiseen, oman oppiaineen opetuksen suunnitteluun ja oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja pedagogiseen kehittämiseen järjestetään ys-aikaa.
Kasvatuskeskustelukäytäntöä ja kiusaamistapausten käsittelymallia jatketaan. Oppiaineen opiskelun alussa käytävä keskustelu sisällöistä, tavoitteista, työtavoista ja arvioinnista pidetään systemaattisena ja osallistetaan oppilaat suunnitteluun.
7. Oppilashuolto ja muu oppilaan tuki
Yhteisöllisen oppilashuollon malli kerrataan ja pyritään avaamaan siten, että opettajan tueksi tarkoitettu toimintamalli tulee osaksi jokapäiväistä työtä. Samoin oppilashuotoa koordinoivat opettajat jatkavat yksittäisen opettajan tukena ja oppilashuollon yksilökohtaisissa tehtävissä. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintamallia ja käytänteitä kehitetään, lisätään avoimuutta ja keskinäistä luottamusta.
Arjen käytänteiden ja toimintamallien ja tiedottamisen kehittämistä on jatkettava. Samalla on muistettava sitoutua seuraamaan yhteistä tiedottamista ja noudattamaan sovittuja toimintatapoja. Positiivista on, että henkilökunta on erityisen työhönsä sitoutunutta, aloitteellista ja oma-aloitteista. Johtoryhmän toimintaperiaatteita on edelleen avattava, kokouskäytänteitä tarkastaelta ja ulotettava säännölliset tapaamiset myös koulunkäynnin ohjaajille. Rehtorin ja apulaisjohtajan työnkuvien avaaminen ja selkeämpi käyttööntto.
2. Strategia, kehittämissuunnitelma, opetussuunnitelma
Opetussuunnitelmatyö jatkuu käyttöönoton jälkeenkin. Ys-ajalle on tarkoitus järjestää lukutunteja, jotta oppiainekohtaiseen sisältöön voi paneutua ja suunnitella oppiaineen opetusta ja sisältöjä sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.
Pedagogisen osaamisen kehittäminen ja näkemyksen laajentaminen on jatkuva tehtävä ja siihen löytyy osaamista omasta koulusta, toteutustapoina mm. oppiaineiden välinen yhteistyö ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittäminen. Digitutorin apu käytettävissä olevissa rajoissa yhdistää ryhmän opettajan pedagosisen osaamisen ja tutorin tuoman tvt-osaamisen.
Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen on jatkuvaa. Formatiivisen arvioinnin alkaminen ´tuo Wilman käyttöön uuden ulottuvuuden, mihin on paneuduttava.
3. Henkilöstö
Lukuvuoden kehityskeskustelujen ja olemassa olevien mahdollisuuksien ja haasteiden perusteella laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelma. Tilanne on ristiriitainen, koska työnantajalla ei ole juuri mahdollisuutta osoittaa resursseja jatkokoulutukseen. Myös kehityskeskustelumalli painottuu liikaa niille alueille, joille työnantajalla ei ole resursseja kohdistaa.
Maaninkajärven koulun rakennus tuo fyysisiä haasteita yhtenäiskoulun toteuttamiseen ja johtamiseen saati siihen, että esimiehen tuki olisi lähellä. Myönteistä on henkilökunnan sitoutuminen työhönsä, kehittämis- ja kehittymishalukkuus sekä keskusteleva ilmapiiri.
4. Resurssit
Haasteita tuleviin vuosiin tuo oppilasmäärän pieneneminen, tulevana lukuvuotena 19 oppilaalla. Vaikutus koulukohtaiseen budjettiin on koulun kokoluokassa kohtuuton. Talous- ja rekrytointitilannetta on henkilökunnan kanssa käsitelty ja tilanne ymmärrettävästi aiheuttaa huolta tuntien riittävyydestä, johtaa kahden koulun yhteisten opettajien käyttöön ja tuntiopettajuuksien lisääntymiseen.
Kaupungin TVT-tukihenkilön panos on olennaisen tärkeä ja sitä tulee täydentämään digitutorin työpanos. Tulevana lukuvuotena tvt-käytön painopiste on uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa ja uusien opettajalaitteiden saamisessa mahdollsimman sujuvaan opetuskäyttöön.
5. Asiakkuudet ja kumppanuudet
Vanhempainyhdistys ja muut Maaningalla olevat mahdolliset yhteistyötahot pyritään saamaan tiiviimmin yhteistyökumppaneiksi. Toimintakyselyn tulosten mukaan opintojen suunnitteluun saa apua hyvin tai melko hyvin vain 55% vastaajista. Luvun taakse on pyrittävä katsomaan ja avaamaan asiaa esimerkiksi oppimistavoitteita asetettaessa sekä muistettava, että ohjausvelvollisuus on kaikilla opettajilla. Vaikka koulun ilmapiiri koetaan hyväksi, on kiinnitettävä huomiota, että vain 49% vastanneista kokee (samaa mielta, lähes samaa mieltä) että koulussa on luotettava aikuinen ja 47%, että oppilaiden mielipiteet otetaan koulussa huomioon. Myös oppimiskeskustelun merkitystä oppilaalle itselleen on avattava luokanopettajan/luokanohjaajan tunneilla sekä tavoitteita asetettaessa. Lukuvuoden aikana valmistunut tasa-arvosuunnitelma on otettava suunnitelluksi osaksi koulun toimintaa.
6. Kasvatus ja oppiminen
Opetussuunnitelman ainekohtaisiin osuuksiin tustustumiseen, oman oppiaineen opetuksen suunnitteluun ja oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja pedagogiseen kehittämiseen järjestetään ys-aikaa.
Kasvatuskeskustelukäytäntöä ja kiusaamistapausten käsittelymallia jatketaan. Oppiaineen opiskelun alussa käytävä keskustelu sisällöistä, tavoitteista, työtavoista ja arvioinnista pidetään systemaattisena ja osallistetaan oppilaat suunnitteluun.
7. Oppilashuolto ja muu oppilaan tuki
Yhteisöllisen oppilashuollon malli kerrataan ja pyritään avaamaan siten, että opettajan tueksi tarkoitettu toimintamalli tulee osaksi jokapäiväistä työtä. Samoin oppilashuotoa koordinoivat opettajat jatkavat yksittäisen opettajan tukena ja oppilashuollon yksilökohtaisissa tehtävissä. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintamallia ja käytänteitä kehitetään, lisätään avoimuutta ja keskinäistä luottamusta.