1. Käytännön taidot oma tuottaminen
1.1. Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa.
Oppilaat perehdytetään koulun käyttämien laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen käyttöön.
Opetellaan seuraavia perustaitoja tietokoneen peruskäytöstä:
Opetellaan seuraavia perustaitoja tietokoneen peruskäytöstä:
- Leikepöytä
- Kansiorakenne
- Yleisimmät pikanäppäimet
- Ctrl+c
- ctrl+x
- ctrl+v
- ctrl+z
- ctrl+a
- ctrl+alt+del
- f5
- alt+sarkain
- ctrl+b
- ctrl+u
- ctrl+i
- Tallentaminen ja avaaminen
- Tallentaminen digitaaliseen ympäristöön
1.2. Oppilaat harjaantuvat sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä
Sujuvaan tekstin tuottamiseen kuuluu myös hyvät näppäintaidot, oppilas osaa siis sujuvasti käyttää kahden käden sormia kirjoittamiseen ja opettelee kymmensormijärjestelmän käyttöä, esimerkiksi näppistaituri ohjelmalla.
Tekstinkäsittelyohjelmassa (esim. Word tai LibreOffice Writer) hallitaan perusasiat:
Tekstinkäsittelyohjelmassa (esim. Word tai LibreOffice Writer) hallitaan perusasiat:
- Valikot
- Tekstin kirjoittaminen
- Asiakirjan tallentaminen, avaaminen ja sulkeminen
- Tekstin valitseminen
- Tekstin muokkaaminen ja korjaaminen
- Kappaleiden muotoilu
- Kuvan lisääminen
- Sivun asetukset
- Tulostus
1.3. Oppilaat oppivat kuvan äänen, videon ja animaation tekemistä ja muokkaamista
Oppilas osaa ottaa valokuvia digikameralla tai älypuhelimella, sekä siirtää kuvat tietokoneelle tai verkkoympäristöön. Lisäksi oppilas hallitsee kuvankäsittelyn perustoiminnot jollakin ohjelmalla tai sovelluksella, esimerkiksi paint- tai gimpi-ohjelmalla. Perustoimintoja ovat perustyökalujen käyttö, kuvan oikaiseminen ja rajaaminen, punasilmäisyyden poisto ja kuvan koon muokkaaminen käyttötarkoituksen mukaan.
Äänen tuottamiseen ja muokkaamiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi selainpohjaista vocaroo ohjelmaa, tai iPadeiltä löytyviä GarageBandiä ja QuickVoicea.
Oppilaat tutustuvat myös videoiden tuottamiseen kuvaamalla videoita esimerkiksi puhelimella tai tabletilla sekä muokkaamalla videoita esimerkiksi Windowsin elokuvatyökalulla tai iPadien iMovie-sovelluksella.
Animaatioiden tekeminen onnistuu esimerkiksi selainpohjaisella powtoon-sovelluksella (powtoon.com) tai iPadien StopMotion ja Puppet Pals -sovelluksia.
Äänen tuottamiseen ja muokkaamiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi selainpohjaista vocaroo ohjelmaa, tai iPadeiltä löytyviä GarageBandiä ja QuickVoicea.
Oppilaat tutustuvat myös videoiden tuottamiseen kuvaamalla videoita esimerkiksi puhelimella tai tabletilla sekä muokkaamalla videoita esimerkiksi Windowsin elokuvatyökalulla tai iPadien iMovie-sovelluksella.
Animaatioiden tekeminen onnistuu esimerkiksi selainpohjaisella powtoon-sovelluksella (powtoon.com) tai iPadien StopMotion ja Puppet Pals -sovelluksia.
1.4. Oppilaita kannustetaan oteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa
Oppilaita rohkaistaan omista ideoista syntyneiden digitaalisten tuotosten jakamiseen muille, käyttämällä jotakin yhteisöllisen oppimisen alustaa kuten peda.netiä tai padletia. Oppilas voi myös yhdessä toisen oppilaan kanssa esimerkiksi ideoida lyhyen videon jonka he luovat ja jakavat verkkoympäristössä muille.
Jotta valmius muiden kanssa työskentelyyn kehittyisi opetuksessa voidaan käyttää seuraavia työkaluja:
Jotta valmius muiden kanssa työskentelyyn kehittyisi opetuksessa voidaan käyttää seuraavia työkaluja:
- kirjoitusalusta.fi
- peda.net ryhmämuistio
- padlet.com
- Baiboard
1.5. Ohjelmoinnin perusteisiin tutustuminen ja graafisen ohjelmointiympäristöön tutustuminen
Pääpaino ohjelmoinnissa on edelleen ohjelmoinnillisen ajattelun kehittäminen (ongelman jakaminen osiin, toimintaohjeiden antaminen ja toimintaohjeiden kokonaisuuden havaitseminen). Ohjelmointiin tutustutaan tässä vaiheessa myös visuaalisen ohjelmointiympäristön avulla. Hyviä materiaaleja visuaaliseen ohjelmointiympäristöön tutustumiseen tarjoaa koodaustunti.fi sivusto, joka lähestyy koodauksen opettelua eri teemoista käsin.
http://koodaustunti.fi/miten-aloitan-koodaamaan/
Varsinaisen ohjelmointiympäristön muodostaa Scratch: https://scratch.mit.edu
Scratch mahdollistaa esimerkiksi pelien tekemisen, musiikin tekemiseen tai animaatioiden tekemiseen. Hyviä materiaaleja Scratchin käyttöön löytyy myös koodauksen polun linkkikokoelmasta.
Scratchin lisäksi visuaaliseen ohjelmointiympäristöön voidaan tutustua koululta löytyvien robottien (Lego Mindstorms ja mBot Ranger) avulla. Lisäksi esimerkiksi Kodu Game Lab ja Robogem-lautapeli ovat mahdollisia ympäristöjä.
Kuudennen luokan päätteeksi oppilaiden tulisi osata tehdä yksinkertainen ohjelma hyödyntäen visuaalista ohjelmointiympäristö.
http://koodaustunti.fi/miten-aloitan-koodaamaan/
Varsinaisen ohjelmointiympäristön muodostaa Scratch: https://scratch.mit.edu
Scratch mahdollistaa esimerkiksi pelien tekemisen, musiikin tekemiseen tai animaatioiden tekemiseen. Hyviä materiaaleja Scratchin käyttöön löytyy myös koodauksen polun linkkikokoelmasta.
Scratchin lisäksi visuaaliseen ohjelmointiympäristöön voidaan tutustua koululta löytyvien robottien (Lego Mindstorms ja mBot Ranger) avulla. Lisäksi esimerkiksi Kodu Game Lab ja Robogem-lautapeli ovat mahdollisia ympäristöjä.
Kuudennen luokan päätteeksi oppilaiden tulisi osata tehdä yksinkertainen ohjelma hyödyntäen visuaalista ohjelmointiympäristö.