Toimintakeskeinen coachaus
Toimintakeskeisten mallien perusajatus
On olemassa monia erilaisia toimintakeskeisiä coaching-malleja, esimerkiksi tavoite (Goal), todellisuus (Reality), vaihtoehdot (Options) ja tahto (Will), eli G.R.O.W. -malli ja todellisuus (Reality), tavoitteet (Objectives), ratkaisut (Solutions) ja toiminta (Action), eli R.O.S.A. -malli. Tässä osiossa käymme läpi näiden mallien perusajatuksen. Näillä malleilla voit auttaa asiakastasi pääsemään tavoitteisiinsa. Coachauksessa keskitytään mahdollisuuksiin, ei rajoituksiin. Se on positiivinen lähestymistapa, jonka perususkomuksen mukaan ihmiset kykenevät ohjaamaan elämäänsä sellaiseksi, kuin he todella sen haluavat voittaen omia mentaalisia, sosiaalisia, emotionaalisia ja henkisiä esteitään.
Onnistunut coachaus auttaa asiakasta elämään sellaista elämää, jota hän itse oikeasti haluaa. Onnistumista ei siis määritetä ulkopuolelta. Jos asiakkaan tietoisessa tai tiedostamattomassa ajattelussa on jotain, mikä estää heitä tekemästä sitä, mitä he todella haluavat, coachaus saattaa auttaa. Ohjaustyötä tekevän tehtävä on tällöin auttaa asiakasta näkemään asiat toisesta näkökulmasta.
Coachaus toimii hyvin tilanteeseen, jossa asiakas tunnistaa jonkin nykytilanteeseensa vaikuttavan ongelman, on halukas muuttamaan asiaa ja asettamaan itselleen tavoitteita ja on lisäksi motivoitunut pyrkimään noita tavoitteita kohti toimimalla jollain tavalla niiden eteen. Coachaus on aina prosessi, jossa tapahtuu koko ajan muutosta ja liikettä. Seuraavaksi esittelemme coachauksen neliaskelisen mallin, mutta on hyvä muistaa, että aina askeleet eivät etene selkeästi tilanteesta toiseen, joskus tarvitsee kesken kaiken ottaa askelia myös edellisiin vaiheisiin. Toimintakeskeinen malli korostaa toiminnan tärkeyttä coachaus-prosessissa ja muutoksen tekemisessä.
Toimintakeskeisen coachausmallin neljä askelta
Asiakkaan nykytilanne
Coachausprosessin alussa sinun täytyy saada kokonaiskuva asiakkaan nykytilanteesta.
Kysymyksiä tähän tilanteeseen:
| – Mitä sinulla on meneillään elämässä tällä hetkellä? – Mitä elämääsi kuuluu? – Mikä tuo sinut tänne tapaamaan minua tänään? – Miten menee? – Miten voit? |
Jos asiakkaasi osaa kertoa sinulle ongelmastaan, johon hän tarvitsee apua, voit siirtyä suoraan seuraavaan vaiheeseen. Jos mikään yksittäinen asia ei nouse, minkä kanssa voisi lähteä jatkamaan, on olemassa erilaisia harjoituksia, joihin voit tutustua seuraavissa coachaus-työkalut osioissa.
Varmista, että valittu aihe tai ongelma on sellainen, mihin asiakas voi itse vaikuttaa!
| Esimerkki ei-coachattavasta ongelmasta: – Toivoisin, että aurinko paistaisi enemmän (Asiakas ei voi muuttaa asiaa muuttamalla omaa toimintaansa.) |
Vältä sellaisia aiheita, jotka vaatisivat ensisijaisesti toimintaa joltakulta muulta kuin asiakkaalta itseltään: ”Toivoisin, että tämä hallitus säätäisi parempia lakeja”. Tämä voisi olla coachattava ongelma, jos asiakkaasi on kiinnostunut asettumaan ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Voit coachata häntä pyrkimään tätä tavoitetta kohti. Mutta jollei hän ole kiinnostunut politiikan teosta, ja toive on vain tapa keskittyä muiden toimintaan kuin omaan, tämä ongelma ei ole kovin hyvä coachattavaksi. Tällöin kannattaa jatkaa sen asian tai ongelman etsimistä, johon asiakas voi todellisuudessa vaikuttaa.
Käytä erilaisia menetelmiä selvittääksesi, mikä asiakkaan vaikeus on. Huomion arvoista on, että asiakas saattaa vielä myöhemmin vaihtaa valitsemaansa aihetta ja ongelmaa, mikä tulee sallia. Vaikka edellistä aihetta olisi työstetty jo yhdessä, tässäkin kohtaa ohjaajan tulee luottaa siihen, että asiakas tietää parhaiten, mitä on tarpeellista käsitellä.
Tavoitteen asettaminen
On tärkeää, että asiakas on yksityiskohtainen tavoitteidensa suhteen. Ohjaaja auttaa asiakasta sanoittamaan halujaan ja toiveitaan. On tärkeää, että tavoite dokumentoidaan. Asiakkaalle on tarpeellista muistuttaa itseään tavoitteestaan aina silloin tällöin. Tavoite voi olla kirjallinen kuvaus, piirustus, valokuva tai video – tärkeintä on, että asiakas tekee siitä sellaisen, että se puhuttelee häntä itseään. Jos asiakkaan tavoite on kovin suuri, voit pyytää häntä asettamaan sille pienempiä välitavoitteita. Välitavoitteiden tulee kuitenkin olla liitännäisiä suureen tavoitteeseen.
Tavoitteen muotoiluun kannattaa käyttää aikaa, jotta tavoite toimii coachauksen ohjaavana suuntana asiakkaalle. Sen täytyy olla tarpeeksi suuri, jotta se varmasti motivoi asiakasta toimintaan, mutta se tulee olla myös saavutettavissa.
Kysymyksiä tähän tilanteeseen:
|
Mitä haluat? |
Mitä toivoisit? |
Ratkaisuiden löytäminen
Asiakkaasta saattaa tuntua epämiellyttävältä etsiä muitakin ratkaisuita, kuin mitkä tulevat itsestään selvinä ensimmäisenä mieleen. Hän tarvitsee ohjaajan tukea siihen, että ei ole omalla mukavuusalueellaan. Kuitenkin jos itsestään selvät ideat toimisivat, asiakas ei tarvitsisi apua. Ohjaajan on hyvä muistaa, että asiakkaan kannustaminen ajattelemaan laatikon ulkopuolelta esittämällä hyviä kysymyksiä auttaa asiakasta. Ohjaajan on siedettävä mahdollista vastustusta, joka saattaa tuntua myös epämiellyttävältä. Ohjaajalle omien ajatusten ja tunteiden reflektointi on tärkeää ja oleellista, jotta hän pystyy pysymään tavoitekeskeisenä ja sisäistämään kuinka mallit todella toimivat.
Kun kaikki sujuu ja asiakas on motivoitunut saavuttamaan päämääränsä, on tärkeää välttää näkökulman kaventamista ja rajoittavien kysymysten kysymistä. Sen sijaan on hyvä katsoa, kuinka pitkälle laatikon ulkopuolelle asiakkaan ideat voivat viedä ja rohkaista häntä luovaan ajatteluun. Jos asiakas on todella inspiroitunut, riittää, että pysyy pois tieltä.
Silloin ainoastaan yksi kysymys saattaa riittää: "Hienoa! Mitä muuta?"
Tämä vaihe voi olla asiakkaalle raskas ja väsyttävä. Jos inspiroituminen alkaa hälvenemään, ohjaaja voi tukea asiakasta vielä hetken seuraavanlaisilla kysymyksillä:
| Mikä auttaisi pääsemään tavoitteeseen? Kuka voisi auttaa sinua? Minkä tarvitsee muuttua? Jos ystäväsi miettisi tätä, mitä hän keksisi? |
Jos ystäväsi miettisi tätä ja kysyisi sinulta neuvoa, mitä vastaisit? Kuka ihailemasi henkilö tekee tällaista? Mitä hän tekisi? Kun olet päässyt tavoitteeseen, mitä olet tehnyt ennen sitä? |
Toiminta tavoitteen saavuttamiseksi
Tarkoitus on auttaa asiakasta, mutta jollei hän tee ”kotitehtäviään”, ohjaajan kannattaa muistaa, että tavoite ja elämänvalinnat ovat asiakkaan. Sinun tehtäväsi on auttaa heitä auttamaan itseään. Jollei kotitehtäviä ole tehty, tarjoa silti tukea ja ymmärrystä. Elämä on välillä sellaista! Seuraava tehtäväsi ohjaajana on auttaa asiakasta valitsemaan sellainen kotitehtävä, joka on niin yksinkertainen, että se on oikeasti toteutettavissa. Tämä vaatii asiakkaan arkielämän todellista ymmärrystä ja hänen todellisuutensa kunnioittamista, jota rakennetaan jo ensimmäisessä prosessin vaiheessa.
Tämän vaiheen kysymykset:
| Mikä on ensimmäinen askeleesi? Mitä voisit tehdä heti ensimmäiseksi? Mikä tehtävä tuntuisi helpoimmalta juuri nyt? Mikä ratkaisuidea innostaa eniten juuri nyt? Mitä voisit tehdä jo tänään? Mikä on pienin mahdollinen asia, minkä voit tehdä? |
Mitä voisit tehdä jo ennen seuraavaa tapaamista? Miten voit muuttaa asiaa, jotta se olisi tehtävissä arjessasi? Milloin teet tämän? Mikä viikonpäivä? Mikä kellonaika? Asteikolla 1–10, millä todennäköisyydellä teet tämän? Mistä tiedät, että teit sen? |
Ajatus pidemmässä coachausprosessissa on aina tarkistaa, tekikö asiakas kotitehtävänsä ja jos ei, niin miksi ei. Mikä häntä esti? Miten hän voisi muuttaa toimintaansa niin, että se olisi tehtävissä? On hyvä muistuttaa, että hän tekee asiaa itsensä vuoksi, eikä kenellekään muulle tarvitse todistella mitään – myöskään ohjaajalle.
Jos asiakas teki kotitehtävänsä, häneltä voi tiedustella miltä tämä tuntui. Tästä tulee uusi ensimmäinen nykytilanteen kartoittamisen vaihe, josta keskustelun voi aloittaa uudelleen mallin mukaan. Tämän jälkeen valitaan jälleen uusi kotitehtävä, joka vie lähemmäksi tavoitetta. Vaiheet on hyvä kerrata jokaisella tapaamiskerralla, jotta asiakas pääsee kertaamaan, miksi hän tekee sitä mitä tekee ja miltä se tuntuu. Useimmiten yhden asian käsittely coachausprosessissa kestää 6–10 tapaamiskertaa.
Asiakkaan kanssa voi sopia ajantasaisesta raportoinnista. Asiakas voi sopimallanne välineellä kertoa, kun kotitehtävä on tehty. Miettikää milloin asiakas viimeistään pistää viestiä, sillä tällöin hän joutuu miettimään, mihin mennessä hän kykenee todellisuudessa tekemään kotitehtävän. Vastaavasti ohjaaja voi ottaa sovitusti yhteyttä asiakkaaseen, jos kotitehtävän kuittausta ei ole tullut sopimaanne ajankohtaan mennessä. Pieni sovittu seuranta myös tapaamisten välissä saattaa motivoida toimintaan ja välittää asiakkaalle kokemuksen, että ohjaaja on kiinnostunut hänen tilanteestaan.
Vaikka coachaus kestäisi vain yhden tapaamisen, kannattaa silti käydä läpi kaikki vaiheet, jotta asiakas voi löytää omia ratkaisuitaan ongelmiinsa. Tällöinkin voi sopia seurannan kuittauksen. Lyhyt vastaus ohjaajalta, kuten ”Hienoa! Ei muuta kuin seuraavaa listattua ratkaisua tekemään”, saattaa tuntua asiakkaalta hyvältä ja motivoida häntä jatkamaan.
Tiivistettynä
- Ymmärrys asiakkaan nykytodellisuudesta. – Mitä kuuluu?
- Asiakkaan tavoitteen asettamisen tukeminen. – Mikä olisi paras mahdollinen tilanne sinulle?
- Asiakkaan tavoitetta kohti vievien ratkaisujen löytämisessä tukeminen. – Hienoa, mitä muuta?
- Toiminnan synnyttäminen kohti tavoitetta. – Mitä aiot tehdä? Milloin? Miten?
Tämä malli juhlistaa jokaisen henkilön sisäistä viisautta. Mallissa uskotaan, että kaikilla on olemassa keinot ja kyvyt sisäisinä jo valmiiksi. Ihmisillä on vastaukset, kunhan vaan kysyt oikeat kysymykset.
Voit katsoa vielä lopuksi KSL-opintokeskuksen videoesimerkin coachaustapaamisesta (6:14 min).