Toiminta tavoitteen saavuttamiseksi

Coachaus-tapaamiset päättyvät kysymyksiin, jotka johtavat toimintaan ennen seuraavaa tapaamista. Asiakkaan tehtävänä on valita keksimistään ratkaisuideoista yksi, useampi tai pieni osa yhdestä toiminnasta, jota he lähtevät toteuttamaan heti. Kysymysten tulee olla tarkkoja, jotta asiakas ei jättäisi valitsemaansa ”kotitehtävää” tekemättä. Jos asiakas uskoo, että tavoitetta ei voi saavuttaa, on toiminnan välttäminen ymmärrettävää. Vanha ajattelumalli muuttuu, kun toiminta alkaa. Jos tämä olisi helppoa, asiakkaasi tuskin tarvitsisi coachausta.

Tarkoitus on auttaa asiakasta, mutta jollei hän tee ”kotitehtäviään”, ohjaajan kannattaa muistaa, että tavoite ja elämänvalinnat ovat asiakkaan. Sinun tehtäväsi on auttaa heitä auttamaan itseään. Jollei kotitehtäviä ole tehty, tarjoa silti tukea ja ymmärrystä. Elämä on välillä sellaista! Seuraava tehtäväsi ohjaajana on auttaa asiakasta valitsemaan sellainen kotitehtävä, joka on niin yksinkertainen, että se on oikeasti toteutettavissa. Tämä vaatii asiakkaan arkielämän todellista ymmärrystä ja hänen todellisuutensa kunnioittamista, jota rakennetaan jo ensimmäisessä prosessin vaiheessa.

Tämän vaiheen kysymykset:

Mikä on ensimmäinen askeleesi?

Mitä voisit tehdä heti ensimmäiseksi?

Mikä tehtävä tuntuisi helpoimmalta juuri nyt?

Mikä ratkaisuidea innostaa eniten juuri nyt?

Mitä voisit tehdä jo tänään?

Mikä on pienin mahdollinen asia, minkä voit tehdä?
Mitä voisit tehdä jo ennen seuraavaa tapaamista?

Miten voit muuttaa asiaa, jotta se olisi tehtävissä arjessasi?

Milloin teet tämän? Mikä viikonpäivä? Mikä kellonaika?

Asteikolla 1–10, millä todennäköisyydellä teet tämän?

Mistä tiedät, että teit sen?

Ajatus pidemmässä coachausprosessissa on aina tarkistaa, tekikö asiakas kotitehtävänsä ja jos ei, niin miksi ei. Mikä häntä esti? Miten hän voisi muuttaa toimintaansa niin, että se olisi tehtävissä? On hyvä muistuttaa, että hän tekee asiaa itsensä vuoksi, eikä kenellekään muulle tarvitse todistella mitään – myöskään ohjaajalle.

Jos asiakas teki kotitehtävänsä, häneltä voi tiedustella miltä tämä tuntui. Tästä tulee uusi ensimmäinen nykytilanteen kartoittamisen vaihe, josta keskustelun voi aloittaa uudelleen mallin mukaan. Tämän jälkeen valitaan jälleen uusi kotitehtävä, joka vie lähemmäksi tavoitetta. Vaiheet on hyvä kerrata jokaisella tapaamiskerralla, jotta asiakas pääsee kertaamaan, miksi hän tekee sitä mitä tekee ja miltä se tuntuu. Useimmiten yhden asian käsittely coachausprosessissa kestää 6–10 tapaamiskertaa.

Asiakkaan kanssa voi sopia ajantasaisesta raportoinnista. Asiakas voi sopimallanne välineellä kertoa, kun kotitehtävä on tehty. Miettikää milloin asiakas viimeistään pistää viestiä, sillä tällöin hän joutuu miettimään, mihin mennessä hän kykenee todellisuudessa tekemään kotitehtävän. Vastaavasti ohjaaja voi ottaa sovitusti yhteyttä asiakkaaseen, jos kotitehtävän kuittausta ei ole tullut sopimaanne ajankohtaan mennessä. Pieni sovittu seuranta myös tapaamisten välissä saattaa motivoida toimintaan ja välittää asiakkaalle kokemuksen, että ohjaaja on kiinnostunut hänen tilanteestaan.

Vaikka coachaus kestäisi vain yhden tapaamisen, kannattaa silti käydä läpi kaikki vaiheet, jotta asiakas voi löytää omia ratkaisuitaan ongelmiinsa. Tällöinkin voi sopia seurannan kuittauksen. Lyhyt vastaus ohjaajalta, kuten ”Hienoa! Ei muuta kuin seuraavaa listattua ratkaisua tekemään”, saattaa tuntua asiakkaalta hyvältä ja motivoida häntä jatkamaan.