Tarja Ylipiessa
päätoiminen kieltenopettaja, Kouvolan kansalaisopisto

Olen toiminut kieltenopettajana vuodesta 1983 Suomessa, Ruotsissa, Amerikassa ja Japanissa. Sen vuoksi TVT ja sen kehitys ovat minua kiinnostava aihe. Voin tarkastella asiaa oman kokemukseni pohjalta ja eri ikäryhmien näkökulmasta.

Suomessa olen toiminut kieltenopettajan vuodesta 1985 lähtien ja opettanut peruskoulun kaikilla asteilla, lukiossa, kansanopistossa, ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa ja kansalaisopistossa. Lisäksi olen opettanut kesäyliopistossa. 1985–2017 koulumaailma on läpikäynyt suuria muutoksia. Urani alkuvaiheessa esim. tasokurssit poistuivat, jonka jälkeen koko ikäluokka sai kaikissa aineissa samaa opetusta. Tämä yhtenäistäminen oli kuitenkin vain alkusoittoa sille, mitä myöhemmin tapahtui integraation/inkluusion saralla. Uusi haaste on ilmiöpohjainen oppiminen ja uuden opetussuunnitelman toteuttaminen käytännössä. Sen lisäksi ylioppilaskokeet alkavat sähköistyä ja kehitys etenee huimaa vauhtia.

Kaikki nämä muutokset peruskoulussa ja koulutuksessa yleensä heijastuvat myös aikuiskoulutukseen ja kansalaisopisto-opetukseen. Viime vuosina TVT eli sähköiset työkalut ovat tulleet tutuiksi myös kansalaisopiston kieltenopettajille. Kansainvälisyys on tuonut siihen myös omat haasteensa. Kun ihmiset matkustavat, maailma laajenee, ja mummot ja vaarit skypettävät lastenlapsilleen eri puolilla maailmaa. Älykännykät ja tabletit ovat arkipäivää useimmille aikuisille ja ikäihmisille lapsista ja nuorista puhumattakaan. Täysimääräistä käyttö ei vielä ole, mutta varmaankin lähitulevaisuudesa vanhat kännykät poistuvat käytöstä. Tosin Doro-puhelimet sallittakoon niitä tarvitseville ikäihmisille!

Peruskoulut ovat ottaneet sähköiset työvälineet omakseen jo useita vuosia sitten. Quizzlet ja Kahoot ovat ehkä ne kaikkein suosituimmat TVT-työkalut peruskoulun oppitunneilla. Quizzlet helpottaa sanakokeiden laadintaa ja Kahoot sopii hyvin reaaliaineisiin, jossa väittämät ovat joko oikein tai väärin. ThingLink taas laajentaa sanaston oppimista. Alustaksi voidaan valita esim. kuva kodista. Jokainen opiskelija ottaa sitten valokuvan omasta kodistaan ja lähettää sen ThingLink-kuva-alustalle. Seuraavaksi opiskelijan täytyy kirjoittaa mikä esine on kyseessä.

Vastaavalla tavalla voidaan ottaa esim. Pariisin kartta ja yhdessä opiskelijoiden kanssa päättää mitkä nähtävyydet sijoitetaan kartalle jne. Padlet on vähän samantyyppinen eli siihen voi liittää sekä kuvia, tekstiä ja musiikkia yhteiselle alustalle. Yllä mainitut TVT-työkalut ja niiden käyttö vaihtelee käyttötarpeen mukaan sen mukaan ollaanko ATK-luokassa vai onko tabletit käytössä. Quizzlet ja Kahoot onnistuvat älypuhelimilla oppitunneilla.

Suomessa ns. digiloikka on todellisuutta. Uusia sovelluksia tulee jatkuvasti. Kuulun esim. englannin kielen opettajien suljettuun ryhmään, jossa kysellään jatkuvasti näistä asioista. Lisäksi ns. digiopet ovat oman alansa guruja, koska he käyttävät ja kehittävät jatkuvasti sähköisiä työvälineitä tai kouluttavat muita. Sen vuoksi jatkuva koulutus, reaaliajassa olevat työpajat ja webinaarit ovat todella tärkeitä tapaamisia kaikille kieltenopettajille koko Suomen alueella.

Hanketyön puitteissa näen, että on edelleen tarvetta TVT-asioiden päivitykselle. Peruskouluissa sähköiset oppimisympäristöt ovat aikalailla arkipäivää, vaikka alueellisia ja yksilöllisiä eroja oletettavasti löytyy. Kansalaisopistot eivät voi jäädä tästä kehityksestä jälkeen. Sen vuoksi opettajien jatkuva kouluttautuminen on minusta kestävän kehityksen edellytys.

Kanta-Hämeen Digiope: http://kantahameendigiope.blogspot.fi/