Tuija Arola
kehitysjohtaja, Aikuiskoulutuskeskus Kouvola

Timo Töyrylä
kouluttaja, Aikuiskoulutuskeskus Kouvola

Mitä dialogisuudella tarkoitetaan?

Dialogi tarkoittaa tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan (Aarnio & Enqvist, 2001.) Dialoginen toimintaote tarkoittaa kirkkaan järjen käyttöä keskustelussa ja tiedonluomisessa. Tätä voi tiedostavasti opetella, mikä tarkoittaa keskustelunaikaista toimintansa havainnointia, tutkailua, arviointia ja säätelemistä. Dialogiset toimintatavat ovat:

• vuoron ottaminen ja antaminen
• pysähtyminen ja keskittyminen
• sanatarkka vastaan ottaminen
• kuuntelu
• omien lähtöolettamusten ja ennakkokäsitysten tiedostaminen
• omien lähtöolettamusten ja ennakkokäsitysten syrjään vetämisen ja esiin tuomisen säätely
• viipyminen toisen puheessa

Mitä dialogisuusmallilla halutaan saavuttaa Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa?

1. Kouluttajan pedagogisen osaamisen lisääminen

• yhteinen tiedonmuodostus, yhdessä ajatteleminen ja uusien toimintatapojen kokeileminen
• toisilta oppiminen, erilaisten näkökulmien hyödyntäminen
• vertaistuki, ratkaisukeskeinen työote

2. Ohjauksen tehostaminen, kouluttajan ohjausosaaminen

• ohjattavan kuunteleminen
• keskittyminen ja aito läsnäolo
• opiskelija pysähtyy pohtimaan omia ajatuksiaan, valintojaan

3. Henkilöstön välisen yhteistyön parantaminen esim. kehittämistyössä

• kuunteleminen
• yhteinen tiedonmuodostus, yhdessä ajatteleminen
• toisilta oppiminen, erilaisten näkökulmien hyödyntäminen
• luovuuden lisääntyminen
• kehittämisprosessien tehostaminen/jäntevöittäminen

Dialogisuus käytännössä, esimerkki

Käytännössä dialogisuuden mahdollisuudet piilevät sen antamassa mahdollisuudessa poistua opettajakeskeisestä opetuksesta. Aikuiskoulutuskeskuksen tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkintolaisilla dialogisuus on läsnä kaikissa opetustilanteissa, eritoten ongelmanratkaisuissa. Tietokoneiden kanssa tapahtuu niiden logiikkaan perustuvan toiminnan vastapainoksi yllättäviä asioita, joiden syiden selvitys kaipaa pohtimista, ennen kuin kannattaa lähteä tekemään korjaustoimenpiteitä.

Dialogina tehty, kaikki opiskelijat mukaan ottava keskustelu, jossa arvioidaan läsnä olevien kokemuksiin perustuvia arvioita ongelmasta, jossa suoritetaan väittämällä ja vastaväittämällä karsinta, ja vasta sitten ryhdytään korjaustoimienpiteisiin, auttaa opiskelijoita pohtimaan ongelmaa ja sitä kautta vahvistamaan teoreettista osaamista. Ongelman ratkaisua voisi lähteä suorittamaan myös yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta silloin ei välttämättä koskaan selviäisi, mikä oli oikea ratkaisu ongelmaan. Tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden ratkaista ongelma loogisella päättelyllä, dialogia käyttäen, rohkaistaan samalla ujompia ja hiljaisempia osallistumaan keskusteluun.

Dialoginen oppiminen ja sen tukeminen verkossa:
http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/kalvot/2003/Oulu_5ov/aarnio_enqvist_dialogi.pdf