Kettu satumaailmassa 25.3.19
Tänään maanantaina pääsimme jo toisen kerran satumaailmaan! Satuavain ilmestyi Viikareiden tilaan ja nyt lapset jo tiesivätkin, mitä se merkitsi... Pääsisimme satumaailmaan! Yksi lapsista sai avata satuoven satuavaimella ja pääsimme satumaailmaan ryömimällä satuovesta sisään.
Ensisilmäyksellä näytti, ettei satumaailmassa ollut ketään... Huhuu! Sitten kolosta löytyikin kuorsaava Kettu! Myös Pupu löytyi nukkumasta viltin alta, siitä näkyi ainoastaan häntä! Pupu vaikutti olevan vähän hämmentynyt ja peloissaan. Sitten selvisi, että Pupua pelotti Kettu, joka oli saanut yhden lasten aiemmin lähettämistä kutsuista. Pupu oli ajatellut kutsuvansa vain Pupuja satumaailmaan, mutta kutsun olikin saanut Kettu - hui!


Lapset auttoivat Pupua jännityksen voittamisessa. Lapset kertoivat Pupulle, että Kettu on ihan kiltti ja niin se totta totisesti olikin. Se antoi lasten esim. silittää itseään ja jutteli lasten kanssa. Lapset myös tekivät taikoja, jotta Pupu ja Kettu voisivat ystävystyä. Sitten lapset ehdottivat, että järjestettäisiinkö juhlat. Juhlimme "syömällä kakkua" sekä laulamalla ja leikkimällä yhdessä. Lapset myös ehdottivat piiloleikkiä, joten leikimme sitäkin Ketun ja Pupun kanssa. Taikojen, leikkien ja juhlien jälkeen Pupu alkoikin ystävystyä Ketun kanssa. Pupu ja Kettu myös huomasivat, että heillä on paljon yhteistä (esim. pehmeä turkki ja häntä)... Lapset toimivat upeina esimerkkeinä näyttäen mallia, miten kettu uskalsi jopa halata! Lopulta Pupukin uskaltautui silittämään Kettua! :)




Lasten auttavaisuuden ansiosta Pupu ja Kettu siis ystävystyivät. Kiitos avusta lapset! Jätimme Pupun ja Ketun satumaailmaan jatkamaan uniaan. Lapset peittelivät eläimet nukkumaan Ketun koloon. Lähdimme satuovesta takaisin päiväkodille.

Satumaailmasta poistumisen jälkeen lapset vielä huhuilivat Ketun ja Pupun perään... Kiertelimme lasten kanssa päiväkodissa etsimässä niitä. Emme kuitenkaan enää löytäneet niitä. Löysimme vain Ketun hännästä irronneita karvoja, jotka jätimme Viikareihin muistoksi Ketusta.
Lapset myös muistelivat vielä jälkikäteen, miltä se Kettu näyttikään... Viikset, musta kuono, korvat.
Ensisilmäyksellä näytti, ettei satumaailmassa ollut ketään... Huhuu! Sitten kolosta löytyikin kuorsaava Kettu! Myös Pupu löytyi nukkumasta viltin alta, siitä näkyi ainoastaan häntä! Pupu vaikutti olevan vähän hämmentynyt ja peloissaan. Sitten selvisi, että Pupua pelotti Kettu, joka oli saanut yhden lasten aiemmin lähettämistä kutsuista. Pupu oli ajatellut kutsuvansa vain Pupuja satumaailmaan, mutta kutsun olikin saanut Kettu - hui!

Lapset auttoivat Pupua jännityksen voittamisessa. Lapset kertoivat Pupulle, että Kettu on ihan kiltti ja niin se totta totisesti olikin. Se antoi lasten esim. silittää itseään ja jutteli lasten kanssa. Lapset myös tekivät taikoja, jotta Pupu ja Kettu voisivat ystävystyä. Sitten lapset ehdottivat, että järjestettäisiinkö juhlat. Juhlimme "syömällä kakkua" sekä laulamalla ja leikkimällä yhdessä. Lapset myös ehdottivat piiloleikkiä, joten leikimme sitäkin Ketun ja Pupun kanssa. Taikojen, leikkien ja juhlien jälkeen Pupu alkoikin ystävystyä Ketun kanssa. Pupu ja Kettu myös huomasivat, että heillä on paljon yhteistä (esim. pehmeä turkki ja häntä)... Lapset toimivat upeina esimerkkeinä näyttäen mallia, miten kettu uskalsi jopa halata! Lopulta Pupukin uskaltautui silittämään Kettua! :)
Lasten auttavaisuuden ansiosta Pupu ja Kettu siis ystävystyivät. Kiitos avusta lapset! Jätimme Pupun ja Ketun satumaailmaan jatkamaan uniaan. Lapset peittelivät eläimet nukkumaan Ketun koloon. Lähdimme satuovesta takaisin päiväkodille.
Satumaailmasta poistumisen jälkeen lapset vielä huhuilivat Ketun ja Pupun perään... Kiertelimme lasten kanssa päiväkodissa etsimässä niitä. Emme kuitenkaan enää löytäneet niitä. Löysimme vain Ketun hännästä irronneita karvoja, jotka jätimme Viikareihin muistoksi Ketusta.
Lapset myös muistelivat vielä jälkikäteen, miltä se Kettu näyttikään... Viikset, musta kuono, korvat.