Viikarit Pupu-leikkiä keväällä 2019

Kettu satumaailmassa 25.3.19

Tänään maanantaina pääsimme jo toisen kerran satumaailmaan! Satuavain ilmestyi Viikareiden tilaan ja nyt lapset jo tiesivätkin, mitä se merkitsi... Pääsisimme satumaailmaan! Yksi lapsista sai avata satuoven satuavaimella ja pääsimme satumaailmaan ryömimällä satuovesta sisään. 

Ensisilmäyksellä näytti, ettei satumaailmassa ollut ketään... Huhuu! Sitten kolosta löytyikin kuorsaava Kettu! Myös Pupu löytyi nukkumasta viltin alta, siitä näkyi ainoastaan häntä! Pupu vaikutti olevan vähän hämmentynyt ja peloissaan. Sitten selvisi, että Pupua pelotti Kettu, joka oli saanut yhden lasten aiemmin lähettämistä kutsuista. Pupu oli ajatellut kutsuvansa vain Pupuja satumaailmaan, mutta kutsun olikin saanut Kettu - hui! 




Lapset auttoivat Pupua jännityksen voittamisessa. Lapset kertoivat Pupulle, että Kettu on ihan kiltti ja niin se totta totisesti olikin. Se antoi lasten esim. silittää itseään ja jutteli lasten kanssa. Lapset myös tekivät taikoja, jotta Pupu ja Kettu voisivat ystävystyä. Sitten lapset ehdottivat, että järjestettäisiinkö juhlat. Juhlimme "syömällä kakkua" sekä laulamalla ja leikkimällä yhdessä. Lapset myös ehdottivat piiloleikkiä, joten leikimme sitäkin Ketun ja Pupun kanssa. Taikojen, leikkien ja juhlien jälkeen Pupu alkoikin ystävystyä Ketun kanssa. Pupu ja Kettu myös huomasivat, että heillä on paljon yhteistä (esim. pehmeä turkki ja häntä)... Lapset toimivat upeina esimerkkeinä näyttäen mallia, miten kettu uskalsi jopa halata! Lopulta Pupukin uskaltautui silittämään Kettua! :) 






Lasten auttavaisuuden ansiosta Pupu ja Kettu siis ystävystyivät. Kiitos avusta lapset! Jätimme Pupun ja Ketun satumaailmaan jatkamaan uniaan. Lapset peittelivät eläimet nukkumaan Ketun koloon. Lähdimme satuovesta takaisin päiväkodille. 

Satumaailmasta poistumisen jälkeen lapset vielä huhuilivat Ketun ja Pupun perään... Kiertelimme lasten kanssa päiväkodissa etsimässä niitä. Emme kuitenkaan enää löytäneet niitä. Löysimme vain Ketun hännästä irronneita karvoja, jotka jätimme Viikareihin muistoksi Ketusta. 

Lapset myös muistelivat vielä jälkikäteen, miltä se Kettu näyttikään... Viikset, musta kuono, korvat.

Pupu oli yksinäinen satumaailmassa 12.3.19

Lapset löysivät satuavaimen, jonka löytymistä he olivat jo odottaneet. Satuavaimen löydyttyä satuovi alkoi toimia ja johti meidät satumaailmaan.



Satumaailmasta löysimme Pupun, jota olimme etsineet usean viikon ajan. Pupu toivoi, että lukisimme hänen kanssaan eläimistä kertovan kirjan. Pupun mukaan kirjan satu kertoi ajasta, jolloin satumaailmassa oli vielä paljon eläimiä. Nyt satumaailmassa oli Pupun mukaan yksinäistä, sillä muut eläimet olivat lähteneet sieltä jonnekin... Minneköhän?


Pupu kysyi, voisivatko lapset (tai pikkuihmiset, kuten Pupu heitä kutsui) auttaa löytämään ystäviä. Lapset halusivat auttaa pupua. Pohdimme yhdessä, miten voisimme auttaa Pupua. Huhuilimme ensin eläinystäviä, mutta huutamalla ystäviä ei tuntunut löytyvän. Sen jälkeen yksi lapsista keksi, että voisimme kutsua eläimiä satumaailmaan.

Päätimme hyvästellä Pupun, poistua satumaailmasta takaisin päiväkodille sekä piirtää ja kirjoittaa kutsukortteja. Kutsujen tekemisen jälkeen lapset pohtivat, että ne pitäisi viedä postilaatikkoon. Laitoimme ne samaan kirjekuoreen, johon myös kirjoitimme vastaanottajan ja osoitteen (Pupu, satumaailma). Maija lupasi viedä kirjeen postilaatikkoon. Toivotaan, että lasten tekemät mahtavat kutsukortit tavoittavat paljon eläinystäviä! Lapset halusivat jatkaa vielä iltapäivälläkin kutsujen askartelua, joten saimme kirjekuoreen todella monta kutsukorttia - jes! :)

Vihjekeksi!

Keskiviikkona löysimme kolmannen vihjeen, vihjekeksin. Se löytyi johtolangan päästä ulkoa☺️ Vihjekeksin tekstissä Pupu kertoi, että satuovi toimii (eli vie meidät satumaailmaan) silloin, kun satuavain ilmestyy. Satuavainta siis odotellessa!