• Uutisessa tärkein asia kerrotaan jo otsikossa. Muut kappaleet antavat lisätietoa tapahtuneesta.
• Uutinen vastaa uutiskysymyksiin seuraavassa järjestyksessä:

OTSIKKO
1. Mitä on tapahtunut?
2. Milloin on tapahtunut?
3. Missä on tapahtunut?

ENSIMMÄINEN JA TOINEN KAPPALE
4. Kuka on tehnyt?
5. Miten on tapahtunut?
6. Miksi on tapahtunut?

KOLMAS KAPPALE
7. Mitä taustatietoja tapahtumaan liittyy?

NELJÄS KAPPALE
8. Mitä seurauksia tapahtumalla on?

• Uutisen kappaleet ovat melko lyhyitä, kahdesta viiteen virkkeeseen pitkiä.
• Uutinen voi sisältää tapahtumaan liittyvien henkilöiden haastatteluja. Tällöin henkilön nimi ja hänen osuutensa tapahtumaan (viranomainen, sivustakatsoja, osallinen) mainitaan ja kommentti kirjoitetaan repliikkiviivalla omalle rivilleen. Haastattelukysymyksiä ei kirjoiteta uutiseen.

UUTISKRITEERIT

Jotta tapahtuma ylittäisi uutiskynnyksen, täytyy sen täyttää vähintään yksi seuraavista uutiskriteereistä:

• AJANKOHTAISUUS (Uutisen täytyy olla joko juuri tapahtunut tapahtuma tai muutoin ajankohtainen aihe.)
• MERKITTÄVYYS (Uutisen täytyy olla riittävän merkittävä tapahtuma, kuten Elli Esimerkin 100-vuotissyntymäpäivät ovat riittävän merkittävä uutinen mutta hänen 79-vuotissyntymäpäivät eivät ole.)
• LAAJUUS (Uutisen täytyy koskettaa riittävän monia ihmisiä. Elli Esimerkin työttömäksi jääminen ei täytä laajuuden kriteeriä. Jos tehdas suljetaan ja työntekijät jäävät työttömiksi, laajuuden kriteeri täyttyy.)
• POIKKEUKSELLISUUS (Poikkeuksellisen kriteeriä ei täytä se, että Hanhivaaran kunta tarjoaa oppilaille ilmaisen kouluruoan. Poikkeuksellista (ja laitonta) olisi, jos Hanhivaaran kunta ei tarjoaisi oppilaille ilmaista kouluruokaa.)
• PAIKALLISUUS (Paikallislehdessä julkaistaan paikallisia uutisia, jotka eivät ylittäisi valtakunnallisen lehden kriteerejä, koska ne ovat paikkakuntalaisille ihmisille merkittäviä uutisia.)