1. Palauta mieleen
Miten kristinusko saapui Suomeen?

2. Palauta mieleen
Kuvaile Turun piispan asemaa keskiajan Suomessa.

3. Palauta mieleen
Erittele, millä tavoilla kirkko vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin keskiajalla.

4. Syvennä ja pohdi
Kansanperinteestä tunnetaan vielä 1900-luvulta ”almanakkarunoja”, joissa vuoden kulku, arki ja juhlat jäsennetään pyhimysten avulla. Lue Askolassa sata vuotta sitten muistiin merkitty runo ja suomalaisiin nimiin liittyvä lainaus. Vastaa kysymyksiin.

a) Keitä pyhimyksiä tunnistat runosta?

b) Mitä pyhimysten juhlapäiviä osaat nimetä nykyisestä kalenterista?

c) Ketkä ovat nimien perusteella olleet suosituimmat suomalaiset pyhimykset?

d) Selvitä oman nimesi tausta.

e) Pohdi, millainen merkitys pyhimyksillä on ollut ja on uskonnonharjoittamisessa.

6. Sovella ja oivalla

Keskiajalla vanhat uskomukset ja tavat elivät kristillisten tapojen rinnalla ja niihin sekoittuneina. Pohdi.

a) Miksi kristinuskoa edeltänyt kansanusko ei pitkällä tähtäimellä pystynyt kilpailemaan tasaveroisesti kristinuskon kanssa?

b) Miksi jotkut tavat, kuten tonttuperinne ja juhannustanssit, ovat kuitenkin säilyneet?

7. Sovella ja oivalla
Suomen alueen kristillistämisen varhaisvaiheista käytetään toisinaan nimityksiä ”kulttuurilähetys” ja ”miekkalähetys”. Arvioi näitä käsitteitä.

8. Sovella ja oivalla

Pyhimyksiä puhutellaan rukouksin, niiden kuvia katsellaan, kosketellaan ja suudellaan. Pyhimysten patsaita puetaan ja kannetaan juhlakulkueissa, ja pyhäinjäännösten luo hakeudutaan paranemisen toivossa. Pyhimyskultti on yksi esimerkki siitä, miten ihmiset elävät uskoaan todeksi aineellisuuden ja ruumiillisuuden kautta. Esineet ja pyhät paikat eivät ole vain symboleja, vaan niillä on myös konkreettinen merkitys. Pohdi.

a) Miten keskiajan katolisuus näkyi ja kuului ja miltä se tuntui ihmisille?

b) Mihin uskonnon aineellisia muotoja tarvitaan?

c) Mitä voisi tarkoittaa se, että ihmiset myös muistavat kehollisesti ja kasvavat sen kautta oman uskonnollisen perinteensä kannattajiksi?