10. Uskonto ja kirkko julkisella sektorilla

Sotilaspastorin työ

Sotilaspastorin työhön kuuluu monenlaista. On oppitunteja, hartauksia, jumalanpalveluksia, yksityisiä keskusteluita. Häntä tarvitaan myös silloin, kun yhteisöä kohtaa jokin kriisi. Työhön kuuluu myös rippikoulun järjestäminen: Santahaminassa esimerkiksi viime saapumiserästä noin viisi prosenttia kävi rippikoulun varusmiespalveluksen aikana. Sotilaspastorit ovat myös varuskunnan työpaikkapappeja. – –

Santahaminassa palvelee hyvin monikulttuurinen joukko, jossa sotilaspastorin tehtävään kuuluu myös varmistaa, että uskonnon ja vakaumuksen vapaus ylipäätään toteutuu. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että muslimivarusmies voi harjoittaa uskontoaan palveluksen sallimissa rajoissa ja vaikkapa ramadan huomioidaan.

Uskonnon rooli tai sen näkyminen armeijassa ei Kaakisen mukaan aiheuta ongelmia.

– Valtaenemmistö suhtautuu niin, että jos pidän kenttähartauden, 200–300 varusmiehestä viisi lähtee pois. Varusmiehet tietävät oikeutensa eivätkä jää, elleivät halua. Se taas tarkoittaa myös sitä, että minulla on pakko olla jotakin sanottavaa.

Hanna Antila: Sotilaspastorin kanssa puhutaan tappamisesta ja rakkaudesta. https:// www.kirkkojakaupunki.fi/-/sotilaspastorin-kanssa-puhutaan-tappamisesta-jarakkaudesta# c7712430. Viitattu 11.10.2021.

Tehtävä 10.1

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Palauta mieleen
Vastaa kysymyksiin evankelis-luterilaisen kirkon ja valtion suhteista Suomessa.
a) Miten valtio vaikuttaa kirkon toimintaan ja päätöksentekoon?

b) Mistä asioista kirkolla on oikeus päättää itsenäisesti?

c) Mitä yhteiskunnallisia palveluita ja tehtäviä kirkko hoitaa?

2. 2. Palauta mieleen

Mistä asioista kirkolliskokous ja kirkkovaltuustot päättävät?


3. Syvennä ja pohdi

Seurakuntavaalien äänestysprosentti on ollut pitkään alhainen, esimerkiksi vuonna 2014 se oli 15,5 prosenttia. Seurakuntavaalien äänestysikäraja laskettiin 16 ikävuoteen vuonna 2009, mutta valtiollisissa vaaleissa äänestysikäraja on 18 vuotta. Kyselytutkimusten mukaan vanhemmat ikäluokat äänestävät seurakuntavaaleissa aktiivisemmin kuin nuoremmat. Pohdi.

a) Miksi seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus on alhainen?

b) Millä tavoin alhainen äänestysprosentti vaikuttaa seurakuntien toimintaan ja imagoon?

c) Mitä hyviä ja huonoja puolia äänestysikärajan laskemisella voisi olla?

4. Syvennä ja pohdi

Valitse yksi suomalainen poliittinen puolue ja selvitä, mitä uskontoon liittyviä linjauksia sillä on. Mainitse myös käyttämäsi lähteet.

5. Syvennä ja pohdi

Tulisiko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mielestäsi ottaa kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Erittele asian hyviä ja huonoja puolia. Perustele mielipiteesi.

6. Syvennä ja pohdi
Lue teksti sotilaspastorin työstä ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitä sotilaspastorin työhön kuuluu?

b) Mitä ajattelet sotilaspappien työstä?

8. Sovella ja oivalla
Keksi esimerkkejä tilanteista, joissa uskonnollisuus on yhteiskunnan näkökulmasta
a) positiivinen asia

b) negatiivinen asia.

9. Sovella ja oivalla

Pohdi uskonnon ja valtion suhteita ja arvioi.

a) Miten uskonnon ja valtion suhteet muuttuvat Suomessa seuraavien 20 vuoden kuluessa?

b) Millainen uskonnon rooli tulee olemaan suomalaisessa yhteiskunnassa 20 vuoden kuluttua? Perustele arviosi.

10. Sovella ja oivalla
Länsimaisissa yhteiskunnissa modernisaatio on vaikuttanut uskonnollisten yhteisöjen julkiseen rooliin ja toimintaan esimerkiksi siten, että kirkot ovat menettäneet historiallisia etuoikeuksiaan. Analysoi.
a) Mitä etuja ja haittoja uskonnolliselle yhteisölle on siitä, että se on hyvin tiiviissä yhteydessä valtioon?

b) Miten kirkot ja uskonnot osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja toimintaan?

12. Sovella ja oivalla
Oheinen pilapiirros ottaa kantaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen vuonna 2013 synnyttämään keskusteluun. Puheensa päätteeksi presidentti Niinistö toivotti Jumalan siunausta, mikä sai osakseen kiitosta mutta kirvoitti myös kriittisiä kommentteja. Myös presidentti Martti Ahtisaaren vastaava tapa synnytti keskustelua 1990-luvulla. Pohdi siunauksen toivottamisen käytäntöä uskonnonvapauden ja suomalaisen kulttuurin näkökulmasta. Voit käyttää apunasi pilapiirrosta. (Yo-kevät 2014)

PILAKUVA SIVULLA 115.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen