8. Luterilaiset vuosisadat osana Ruotsia ja Venäjää

Agricolan jumalluettelo

Mikael Agricolan jumalluettelon karjalaiset jumalat

Dauidin Psalttari – Wikipedia


Waan carialaisten nämet olit
epeiumalat/ kuin he rukoilit.
Rongoteus/ ruista annoi/
Pellonpecko/ ohran kasuon soi.
Wirancannos/ cauran caitzi/
mutoin oltin caurast paitsi.
Egres/ hernet/ pawudh/ naurit loi/
caalit/ linat ja hamput edestoi
Köndös/ huchtat ja pellot teki/
quin heiden epeuskons näki.
Ja quin keuekyluö kyluettin/
silloin Vkon malja iootijn.
Sihen haetin Vkon wacka/
niin ioopui pica että akka.
Sijtte palio häpie sielle techtin/
quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Vkon naini härsky/
ialosti Wkoi pohiasti pärsky.
Se sis annoi ilman ja Wdhen tulon/
Käkri/ se liseis carian caszuon.
Hijsi/ metzeleist soi voiton/
wedhen eme/ wei calat wercon.
Nyrckes/ oravat annoi metzast/
Hittauanin/ toi ienexet pensast.		 Luettelo nykysuomeksi:

Vaan karjalaisten nämät olivat
epäjumalat, kun he rukolivat:
Rongoteus ruista antoi,
Pellonpekko ohran kasvun soi.
Viirakannus kauran kaitsi,
muutoin oltiin kaurasta paitsi.
Äyräs herneet, pavut, nauriit loi,
kaalit, liinat ja hamput edestoi.
Kynnös huhdat ja pellot teki,
kun heidän epäuskonsa näki.
Ja kun kevätkylvö kylvettiin,
silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettin Ukonvakka,
niin juopui piika että akka.
Sitten paljon häpeää tehtiin,
kuin sekä kuultiin että nähtiin.
Kun Rauni, Ukon nainen härski,
jalosti Ukko pohjasta pärski.
Se siis antoi ilman ja uuden tulon.
Kekri se lisäsi karjan kasvun,
Hiisi metsäläisistä soi voiton.
Veden emä vei kalat verkkoon.
Nyrkkes oravat antoi metsästä,
Hittavainen toi jänikset pensaasta.
Rongoteus = rukiin henkilöitynyt jumaluus.
Pellonpekko = ohran henkilöitynyt jumaluus.
Viirakannus = henkilöitynyt tuulenpuuska, joka pyörittää kauraa. (Vrt. Viirakannus, hiuspyörtyvä päälaella; Kannus, noitarumpu; viirata, pyörryttää)
Äyräs = hiekkamaan henkilöitymä. Hernekasvit ja juurekset sekä pellava kasvoivat näköjään hiekkamaassa. (Samaa kantaa kuin joen äyräs tahi töyräs.)
Kynnös = kyntämisen ja nähtävästi myös äestämisen (vrt. huhta) henkilöitynyt jumaluus.
Rauni = sateen (ragn, sade, nykyruotsissa regn) henkilöitynyt jumaluus.
Ukko = ukkosen eli myrskyn henkilöitynyt jumaluus.
Kekri = köyrimisen (parittelun, siis myös hedelmällisyyden) henkilöitynyt jumaluus.
Veden emä = veden henkilöitynyt jumaluus.
Hiisi = edesmenneitten ihmisten henkilöitymä.
Nyrkkes = Nyyrikki, mahdollisesti näreen (nuoren oksiltaan riippuvaisen kuusen) henkilöitymä, vrt. olla nyreissään. Oravat oli näköjään helppo ampua näreen oksilta. Nyrkkes lienee Agricolan turmeltunut muoto Nyyrikistä.
Hittavainen = Hittavainen lienee Agricolalla turmeltuma Hittolaisesta. Todennäköisesti ruotsalainen latoja Tukholmassa ei ole saaanut kunnolla selvää Agricolan suomenkielisestä käsikirjoituksesta ja näin on syntynyt painovirhe. Eli tekstikohdan tulisi kuulua: Hittolainen toi jänikset pensaasta. Ja koirahan ne jänikset pensaasta tuo. Tässä lienee siis kysymys koiran mytologisoinnista, vrt. Hiidenhurtta.

Keisarin lupaus

ME ALEXANDER I.

Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen maasa etc. etc. etc.

Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatzomisesta olemma ottaneet Suuren Ruhtinanmaan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahwistaa ja kiinitää Maasa olewan Christillisen Opin ja perustuslait niin myös niitä wapaukxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuwaiset yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättämisen jälkeen owat nauttineet: Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia wahwana ja järkähtämättömänä heidän täydellisesä woimasansa. Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Bårgåsa sinä 15. (27.) päiwänä Maalis-Kuusa 1809.

Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä alakirjoitettu

ALEXANDER

Ise meidhen (Agricola)

Ise meidhen ioca olet taiuassa. Pyhetty olkon sinun nimmes. Lehestulkon sinun waldacunnas. Olcon sinun tactos nijn maasa quin on taiuassa. Anna meile tenepeiuen meiden iocapeiuenen leipen. Ja anna meiden syndinne andexi ninninquin me meiden welgolisten anname. Ja ele iodhatta meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta. Sille ette sinun on waldacunda ia woima ia cunnia ijancaikisesta ijancaikisehen. Amen.

Tehtävä 8.1

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Palauta mieleen

Selitä, miten reformaatio vaikutti 1500–1600-luvuilla Suomessa kirkon

a) yhteiskunnalliseen asemaan

b) taloudelliseen tilanteeseen

c) oppiin

d) opetukseen

e) jumalanpalvelukseen

f) kirkkotiloihin.

2. Palauta mieleen

Selitä seuraavat käsitteet ja miten ne liittyvät toisiinsa.

a) katekismus – kiertokoulu
b) jalkapuu – kirkonkirous
c) valistusaate – pietismi
d) herätysliike – rukoilevaisuus
e) uskonnonvapaus – eriuskolaislaki

3. Palauta mieleen
Kerro esimerkein, miten herätysliikkeet ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja uskontoon Suomessa.

4. Palauta mieleen
Kuvaile, miten lainsäädännölliset muutokset muuttivat luterilaisen kirkon asemaa 1800-luvun jälkipuoliskolla.

5. Syvennä ja pohdi

Ota selvää, miten uudet aatteet ja liikkeet haastoivat kirkon 1800-luvulla.

a) liberalismi

b) naisasialiike

c) sosialismi

d) vapaakirkollisuus

7. Syvennä ja pohdi
Tutki Agricolan käännöstä Isä meidän -rukouksesta ja vastaa kysymyksiin. Miten Agricolan versio eroaa nykyisestä käännöksestä?

9. Syvennä ja pohdi
Tutki keisari Aleksanteri I:n antamaa hallitsijavakuutusta vuodelta 1809. Vastaa kysymyksiin.

a) Mitä keisari lupaa?

b) Mikä merkitys tällä oli suomalaisille?

10. Syvennä ja pohdi

1700–1800-luvuilla syntyi kirkon sisäisiä herätysliikkeitä. Vastaa kysymyksiin.

a) Pohdi, miksi herätysliikkeitä syntyi.
b) Miksi kirkko ja valtiovalta suhtautuivat aluksi kielteisesti näihin liikkeisiin?
c) Miksi arvelet liikkeiden säilyttäneen merkityksensä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä