12. Uskonnot osana kansalaistoimintaa
Teksti yhteisvastuukeräyksestä
Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.
”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen sanoo.
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.
”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Yhteisvastuukeräys 2021 käynnistyy tänään – keräysvaroilla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohennetaan digivalmiuksia. Kirkon tiedotearkisto 7.2.2021. https://evl.fi/uutishuone/tiedotearkisto/-/items/item/37505/ Yhteisvastuukerays+2021+kaynnistyy+tanaan+-+keraysvaroilla+tuetaan+vahavaraisia +vanhuksia+ja+kohennetaan+digivalmiuksia. Viitattu 19.4.2021.