Yliopisto-opinnot
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa." (Yliopistolaki 2§)
Yliopistoissa voi opiskella monilla eri koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa:
TUTKINTOJEN RAKENNE
Tutkintojen laajuuttaa kuvataan opintopisteen käsitteellä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työskentelyä. Kurssi voi olla laajuudeltaan esimerkiksi 5 opintopistettä.
Suurin osa yliopistotutkinnoista on laajuudeltaa 300 opintopistettä (op) ja rakentuu seuraavasti:
Kandidaatin tutkinto (180 op = n. 3 vuotta)
Maisterin tutkinto (120 op) = n. 2 vuotta)
Suurimmassa osassa koulutusohjelmia kannattaa tai täytyy suorittaa sekä kandidaatin, että maisterin tutkinto, jotta työllistyminen on mahdollista ja/tai saa tutkintoon tarvittavat pätevyydet. Poikkeuksena on varhaiskasvatus, jossa varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden saa kandidaatin tutkinnon suorittamalla sekä farmasian opinnot, joissa kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden työskennellä farmaseuttina eli lääkealan asiantuntijana esimerkiksi apteekissa. Teknillisten alojen maisterin tutkintoa kutsutaan nimellä diplomi-insinööri tai arkkitehti.
Lääketieteellisisllä aloilla perustutkinto on nimeltään lisensiaatti ja se on laajempi kuin maisterin tutkinto. Lääketieteessä ja eläinlääketieteessä lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 op ja hammalääketieteessä 330op. Myös psykologiassa perustutkinto on muita maisterituntukintoja laajempi sillä psykologian maisterin laajuus on 330op.
Tyypillisesti yliopistotutkinto koostuu pää- ja sivuaineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, opinnäytetyöstä (pro gradu) sekä pakollisesta tai vapaaehtoisesta harjoittelusta.
YLIOPISTO-OPETUS
Opetus on yleensä luentomuotoista. Opetukseen voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi seminaarityöskentelyä, ryhmätöitä, tenttejä, kirjallisia tehtäviä ja joillain aloilla erilaisia ammatillisia tehtäviä.
Yliopistoissa voi opiskella monilla eri koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa:
- Humanistiset alat ja teologia
- Kasvatusala
- Kauppa, hallinto ja oikeustiede
- Luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede
- Farmasia, hammalääketiede ja lääketiede
- Maa- ja metsätaloustiede, eläinlääketiede
- Palvelualat: liikuntatiede, sotilasala
- Sosiaalitieteet, journalistiikka ja viestintä
- Taiteet ja kulttuuri
- Tekniikka, teollisuus ja rakentaminen
- Tietojenkäsittely, tietotekniikka (ICT) ja informaatiotutkimus
- Terveys- ja hyvinvointi
- Yhteiskuntatieteet
TUTKINTOJEN RAKENNE
Tutkintojen laajuuttaa kuvataan opintopisteen käsitteellä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työskentelyä. Kurssi voi olla laajuudeltaan esimerkiksi 5 opintopistettä.
Suurin osa yliopistotutkinnoista on laajuudeltaa 300 opintopistettä (op) ja rakentuu seuraavasti:
Kandidaatin tutkinto (180 op = n. 3 vuotta)
Maisterin tutkinto (120 op) = n. 2 vuotta)
Suurimmassa osassa koulutusohjelmia kannattaa tai täytyy suorittaa sekä kandidaatin, että maisterin tutkinto, jotta työllistyminen on mahdollista ja/tai saa tutkintoon tarvittavat pätevyydet. Poikkeuksena on varhaiskasvatus, jossa varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden saa kandidaatin tutkinnon suorittamalla sekä farmasian opinnot, joissa kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden työskennellä farmaseuttina eli lääkealan asiantuntijana esimerkiksi apteekissa. Teknillisten alojen maisterin tutkintoa kutsutaan nimellä diplomi-insinööri tai arkkitehti.
Lääketieteellisisllä aloilla perustutkinto on nimeltään lisensiaatti ja se on laajempi kuin maisterin tutkinto. Lääketieteessä ja eläinlääketieteessä lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 op ja hammalääketieteessä 330op. Myös psykologiassa perustutkinto on muita maisterituntukintoja laajempi sillä psykologian maisterin laajuus on 330op.
Tyypillisesti yliopistotutkinto koostuu pää- ja sivuaineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, opinnäytetyöstä (pro gradu) sekä pakollisesta tai vapaaehtoisesta harjoittelusta.
YLIOPISTO-OPETUS
Opetus on yleensä luentomuotoista. Opetukseen voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi seminaarityöskentelyä, ryhmätöitä, tenttejä, kirjallisia tehtäviä ja joillain aloilla erilaisia ammatillisia tehtäviä.