Osallisuuden vahvistamisella pyritään lapsen itse ilmaisun kehittymiseen sekä tunteeseen aikuisen huomion saamisesta. Lasten mielipiteiden kehittyminen, ja rohkaiseminen olemaan jotain mieltä vahvistuvat osallisuuden kokemuksen myötä. Lapsen ottaminen mukaan päätöksentekoprosessiin vahvistaa lapsen osallisuutta, mikä tukee päätöksentekoprosessissa lapsen vastuuntunnon ja empatian kehittymistä. Osallisuuden vahvistamisen tavoitteena voi olla myös lapsen sitoutumisen vahvistaminen päätöksenteossa.
Projektityöskentely mahdollistaa pidempikestoisen työskentelyn lasten osallisuuden tukena. Projekteissa yhdistyy toiminta, mikä sisältää lasten kiinnostuksen kohteita ja eri oppimisen alueita. Osallisuutta tukevissa projekteissa keskeistä on yhteinen innostuminen, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Projektit voivat olla lyhytkestoisia pienempien lapsiryhmän projekteja, tai pidempikestoisia isompien lapsiryhmän projekteja. Projektien teema voi olla mitä vain, esimerkiksi luontoon, kädentaitoihin, kielelliseen oppimiseen tai leikkiin liittyvää. Usein lasten mielenkiinnon kohteet kuitenkin liittyvät heidän leikkimaailmaansa esim: Hello Kitty, My little pony ja Ryhmä Hau ovat suosittuja.
Projektioppimisen kannalta oppimisalueiden laaja-alainen tarkastelu projektin aikana luo laajemman kokonaisuuden ja mahdollisuuden oppimiselle.
Projektin aloittaminen ja suunnittelu voi lähteä liikkeelle mistä tahansa tilanteesta tai aiheesta. Pääasiana on kuitenkin että projektin teema ja toteutustavat nousevat lasten ajatuksista tai toiveista. Arjessa aikuisen on tärkeää mahdollistaa lapselle vuorovaikutustilanteet, joissa lapsen ajatukset pääsevät kuuluviin. Aikuisen rooli on merkittävä lasten ajatusten kuulemiselle, koska projekti tarvitsee ajatuksen ja idean ennen sen käynnistymistä.

Kasvattajan tehtävä on olla aktiivisesti kuuntelemassa lasten pöytäkeskusteluja. Havainnoidaan lasten leikkien teemoja ja lasten keskenään käymiä keskusteluja. Tehdään aikaa lasten toiveiden kuuntelulle. Pohditaan yhdessä lasten kanssa miten, milloin ja missä valittuun teemaan tutustutaan. Lasten ajatusten ja mielipiteiden tulee näkyä konkreettisesti projektin toteutusvaiheessa.

KONKREETTISIA ESIMERKKEJÄ LASTEN OSALLISUUDEN TUKEMISELLE SUUNNITTELUVAIHEESSA:

Lapsipalaverit/aivoriihimenetelmä: Aikuinen kirjaa ylös, mitä lapset haluaisivat tehdä päiväkodissa. Toiveet kirjoitetaan yhdelle paperille.

Suunnittelumato/aikajana: Toimintakertojen teemat ja aikataulu kirjoitetaan aikajanan muodossa paperille. Aikajana toimii seinällä muistuttamassa projektista. Lapset voivat aikuisen kanssa tarkastella aikajanaa. Toimintakertojen jälkeen merkitään, mitä ollaan jo tehty ja mitä seuraavaksi tehdään. Tässä tärkeää on muistaa se, että lasten tulee olla tietoisia, jos aikuinen haluaa muuttaa suunnitelmassa jotain.

Vapaa keskustelu aikuisen kanssa: Annetaan lapsen vaikuttaa siihen, mitä keskustelussa nousee esille. Kun lapsi ei ennakoi aikuisen odottavan jotain tiettyä aihetta/vastausta, voi lapselta nousta yllättäviäkin näkökulmia esille.

Sadutus: Aikuinen kirjoittaa lapsen kertoman sadun ylös tai lapsi voi piirtää sadun, josta kertoo tarinan, joka kirjoitetaan ylös. Pyritään luomaan jatkokeskustelua tarinasta, jonka avulla aikuinen voi havainnoida mahdollisia projektiteemoja.

Yksilö- tai ryhmähaastattelu: Ensin kysytään yleisiä kysymyksiä siitä, mitä lapset haluaisivat päiväkodissa tehdä. Projektin suunnitteluvaiheessa teeman löydyttyä voivat kysymykset koskea valittua teemaa. Haastattelua voidaan rajata tarvittavan tiedon saamiseksi, mutta huolehdi etteivät kysymykset ole liian johdattelevia.

Konkreettisia esimerkkejä osallisuuden tukemiselle suunnitteluvaiheessa, jos lasten ikä ja/tai kehitystaso eivät mahdollista sanallista ilmaisua:

Annetaan lapsille vaihtoehtoja teemoista, toteutustavoista ja materiaaleista. Vaihtoehtoja tulee olla riittävästi, että lasten vaikuttaminen tuntuu todelliselta vaihtoehdoista huolimatta. Huomioidaan, että jokainen lapsi ymmärtää vaihtoehdot ja annetaan aikaa pohtimiseen. Vaihtoehtojen ollessa esillä voidaan käyttää apuna kysymyksiä: ”Mitä haluaisit tehdä päiväkodissa?”, ”Mikä näyttää kivalta?” ja ”Mistä haluaisit askarrella?” Käytetään valokuvia kommunikoinnin apuna. Lapset voivat näyttää tai kommunikoida kehollaan mielipiteensä valokuvissa esiintyvistä asioista.

Havainnoidaan ja tulkitaan lasten leikkejä ja toimintaa. Havainnoidaan millaisilla leluilla tai millaisia leikkejä lapset leikkivät. Tarkastellaan myös, ryhmän lasten kiinnostumista erilaisista toimintahetkistä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma: Hyödynnetään suunnitelmaa lapsen vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden löytämiseen. Jos lapsen sanallinen ilmaisu on estynyt, löydetään varhaiskasvatussuunnitelmasta vanhempien käsitykset lapsesta sekä jo havainnoidut tiedot

 

KONKREETTISA ESIMERKKEJÄ TOTEUTUSVAIHEEN OSALLISUUDEN TUKEMISELLE:

Toimintakerrat: Lasten toiveet luovista menetelmistä ja tekemisestä on huomioitu toteutusvaiheessa.

Vastuutehtävät: Lapsille jaetaan tehtäviä toimintakertojen aikana. Esimerkiksi tehtävänä voi olla materiaalien hakeminen, tai toimintaympäristön järjestäminen toiminnalle mahdolliseksi.

Luovuuden mahdollistavat toimintakerrat: Toimintakertojen tulee olla mahdollisimman vapaat ja luovuutta edistävät. Vaikka aihe ja materiaalit on suunniteltu valmiiksi tulee lapsille jättää tilaa henkilökohtaisille päätöksille tuotostaan koskien.

Toimintakerran muokkaaminen: Aikuisen tulee mahdollisuuksien mukaan muuttaa toimintaa vielä toiminnan aikana, jos lapsilta nousee uusia toiveita.

Dokumentointi: Lapset saavat itse kuvata tai videoida tuotoksiaan ja toimintaa.
 
 

LASTEN OSALLISUUS PROJEKTIN ARVIOINNISSA:

Havainnoidaan lasten kommentteja toimintahetkien aikana ja kirjataan niitä ylös. Lapsilta voi suullisesti kysyä, mistä he pitivät toiminnassa tai mistä eivät. Arvioinnissa voi käyttää vihreää, punaista ja keltaista hymynaamaa, joiden avulla lapset voivat arvioida toimintaa.

Havainnoidaan lapsia ja heidän toimintaansa toimintahetkien aikana. Jaksavatko he keskittyä vai muuttuvatko he levottomiksi? Havainnoimalla heidän toimintaansa voidaan arvioida myös heidän mielenkiintoaan.

Dokumentoidaan toimintahetket, jolloin projektiin voidaan palata sen loputtua. Lapset voivat dokumenttien avulla näyttää miten projekti heidän mielestään onnistui.

ESIMERKKI PROJEKTIN KULUSTA:

Avaruusprojekti Teema: Avaruus nousi esille lapsilta ruokapöydässä.

Kysymysten ja kiinnostuksen kautta avaruus valikoitui projektin teemaksi.

Luovat menetelmät: Lapsipalaverin avulla voidaan haastatella lapsia ja kysyä heidän toiveitaan päiväkodissa tehtävästä toiminnasta. Haastattelu voidaan kirjata vaikka mind map tyylisesti. Mitä lapset jo tietävät avaruudesta? Mistä tietoa voitaisiin saada? Mitä muita avaruuteen liittyviä juttuja voidaan tehdä? Lasten toiveet rakentavat projektin toimintakertojen kokonaisuudet.

Projektin materiaalit ja tarvikkeet: Lapset voivat keksiä esim, että talouspaperirullista voidaan tehdä kaukoputkia. Kaukoputkiaskartelusta tulee yksi toimintakerta. Toteutusvaihe: Lasten osallistuminen on vapaaehtoista ja avointa. Toimintakerroilla ei ole ohjeita, joten lapset pääsevät toteuttamaan tuotoksiaan vapaasti. Kasvattajat kertovat lapsille missä materiaalit ovat ja vastuutetut lapset hakevat materiaalit esiin. Näistä materiaaleista lapset voivat tehdä oman näköisiään kaukoputkia.

Arviointi: Lapsia havainnointiin toimintakertojen aikana. Heidän kommenttejaan kirjattiin ylös ja heiltä kysyttiin myös suullista palautetta. Lapset arvioivat toimintakertoja myös konkreettisesti vihreän, keltaisen ja punaisen hymynaaman avulla.

Dokumentointi: Toimintakerroista otetaan kuvia, lasten mielipiteet kirjoitetaan paperille, hymynaama arvioinnista otetaan kuvat sekä projektin tavoitteet kirjoitetaan paperille. Näistä kootaan ryhmätilan seinille dokumenttia projektista.



AVARUUSPROJEKTIN TOIMINTAKERRAT:

1. Toimintakerta: Retki kirjastoon josta lainataan avaruudesta kertovia erilaisia kirjoja.
2. Toimintakerta: Tutkitaan, sekä luetaan yhdessä kirjoja ja etsitään niistä mahdollisimman paljon tietoa avaruudesta.
3. Toimintakerta: Planeetta Kosmo kiviä ja renkaita -lastenohjelma, käsittelee Saturnusta + raketti askartelu.
4. Toimintakerta: Jumppasalissa avaruusrata ja erilaisia avaruusaiheisia leikkejä, kuten ”kuka pelkää avaruusmiestä”.
5. Toimintakerta: Jethron matkaan, Marsin matkaopas -lastenohjelma + kaukoputki askartelu.
6. Toimintakerta: Tehdään metsäretki omat kaukoputket mukana, ja tutkitaan avaruutta kaukoputkien avulla.
7. Toimintakerta: Planeetta Kosmo tuulen viemää -lastenohjelma, käsittelee Neptunusta + revontulitanssi ja tuiki tuiki tähtönen laulu.
8. Toimintakerta: Planeetta Kosmo avaruus kävelyllä -lastenohjalma käsittelee Uranusta + kokeillaan erilasia avaruuskävelyjä ja tehdään avaruusmusiikkia.
9. Toimintakerta: Retki Helsingin observatorioon- Minä ja maailmankaikkeus näyttelyyn.
10. Toimintakerta: Aurinkokunnasta kertova video + planeetta askartelu.
11. Toimintakerta: Avaruussämpylöiden (tai keksien tms.) leipominen projektin päättäjäisiin.
12. -13 Toimintakerta päättäjäisten valmistelu ja päätäjäiset: Tuotoksista kootaan avaruushuone, jossa päästään tarkastelemaan avaruutta kaukoputkien avulla, ja taustalla soi itse soitettu avaruusmusiikki äänityksenä. Tilojen seinille on laitetaan esille erilaisia dokumentteja projektin kulusta. Koko ryhmän kanssa sitten kierrellään tiloissa ja mietitään yhdessä miten projekti on mennyt ja mitä siitä opittiin, mitä projektista jäi erityisesti mieleen. Muistetaan katsoa aikajanalta, että tämä projekti päättyy tähän. Lopuksi herkutellaan avaruussämpylöillä.

• Toimintakertojen lisäksi: luetaan piireillä, päiväsatuina ym. kirjoja joita lainattiin kirjastosta. Kuunnellaan ja lauletaan lauluja jotka jotenkin liittyvät avaruuteen. Liikutaan siirtymätilanteissa avaruusolentoina yms. Ulkona leikitään avaruuspalloa, avaruushippaa yms.

Mahdollistetaan myös vanhemmille tutustuminen projektiin. He voivat esim. projektin päättäjäispäivänä käydä lapsensa kanssa kiertelemässä avaruushuoneessa, ja tutkimassa seinillä olevia dokumentteja. Lopuksi he voivat vielä nautiskella avaruussämpylät ennen kotiin lähtöä.

Tähän avaruusprojektiin menisi aikaa n. 4-viikkoa ja tässä on huomioitu kaikki oppimisen osa-alueet.

Lähteenä: *Opas lasten osallisuutta tukevaan projektityöskentelyyn varhaiskasvatuksessa.pdf (theseus.fi)