Nukleiinihapot ovat elämälle välttämättömiä molekyylejä, sillä ne varastoivat ja siirtävät perinnöllistä tietoa. Tuttuja nukleiinihappoja ovat esimerkiksi dna eli deoksiribonukleiinihappo ja rna eli ribonukleiinihappo.

Kaikissa nukleiinihapoissa on sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa. Sokerin, emäksen ja fosfaatin muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan nukleotidiksi. Nukleiinihapot muodostuvat peräkkäin liittyneistä nukleiinihapoista.

Nukleiinihapon emäsosa voi vaihdella. Esimerkiksi dna:n emäksinä ovat tymiini (T), adeniini (A), guaniini (G) ja sytosiini (C). Emäsjärjestys sisältää tiedon solun toiminnasta, sillä se määrää, millaisia proteiineja solu tuottaa.

https://peda.net/id/cd11ce204
Dna:ssa on sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa. Ne muodostavat yhdessä nukleotidin.

Dna muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen. Siinä kaksi nukleiinihappoketjua on kiinnittynyt toisiinsa. Vastakkaisten ketjujen emäsosat pariutuvat keskenään siten, että tymiiniä vastaa aina adeniini ja guaniinia sytosiini. Tämä mahdollistaa informaation kopioimisen ja periytymisen jälkeläisille.

Dna:n tehtävänä on myös säilöä ja välittää eteenpäin perinnöllistä tietoa solun toiminnasta ja rakenteesta. Rna:n tehtävänä on välittää dna:n sisältämä tieto eteenpäin, jotta solu osaisi tuottaa proteiineja. Rna välittää dna:n sisältämän tiedon ribosomille, jossa tuotetaan proteiineja rna:n mallin mukaisesti.

https://peda.net/id/cd112a924
Dna muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen.